Kohti kuuntelemisen kulttuuria

Mitä yhteistä on oppilaalla, opettajalla ja kymmenen minuutin hiljaisuudella? Rangaistusko? Vai hiljainen vihkotyö? Ei. Vastaus on vuorovaikutus:

Kuuntelemisen tärkeys "His Master's Voice"

Kuuntelemisen tärkeys

Käynnissä oli sadutuksen hetki, oppilaalla luova tauko ja hiljaisuus tärkeä osa vuorovaikutusta. Vasta kymmenen minuutin hiljaisuuden, tavaroiden hypistelyn, seinän ja lattian tuijottamisen, tuolilla keinumisen ja pötköttelyn jälkeen lapsi aloitti tarinansa kertomisen. Tarinan, jonka avulla lapsi kokee maailmaa ja luo uutta. Vaan, mitä olisi syntynyt opettajan puuttumisen kautta? Kina? Riita? Mielipahaa? Ainakin tarinallisesti lässähtänyt pannukakku. Sen sijaan hiljaisuuden kautta syntyi satu, jonka luomisen jälkeen oppimisvaikeuksinen, toiminnanohjauksen pulmista kärsivä kaveri lähti luokkatilasta hymy huulilla, intoa puhkuen.

Johanna Olli pohtii osuvasti aikuisen roolia leikissä, jossa aikuinen vallankäyttäjänä pyrkii suuntaamaan lasten toimintaa. Samaa problematiikkaa näkyy luokkahuonekulttuurissa. Onko aikuisella aikaa kuunnella lasta vain arvioidessaan häntä tai kun lapsen toimintaa ja käyttäytymistä pitää korjata? Toivottavasti ei, sillä vasta aidosti vastavuoroisella toiminnalla voidaan luoda jotain suurempaa, kuin mihin yksin olisi pystynyt. Hiljaisuuden hetkiä ei tarvitse täyttää aikuisen puheella, ennakko-odotuksilla tai muulla väliintulolla. Lapselle tulee antaa aikaa.

Lisäksi tietyn, tarkasti määritellyn tuloksen tavoittelu suuntaa voimakkaasti lasten toimintaa. Kun produkti on perimmäinen tavoite, jää prosessi usein liian vähälle huomiolle. Tällöin kriteerien asettaja määrää tahtomattaankin toiminnan suunnan, eikä lapsen valinnoille jää tilaa. Jotta lapsi voisi vapautua ko. rajoista, hänet täytyy vapauttaa arvostelusta ja arvioinnista. Tämä puolestaan edellyttää aikuiselta paradigmaattista muutosta suhteessaan tietoon ja todellisuuteen. Tasa-arvoisemmalla vuorovaikutuksella ja lapsen äänen kuuntelulla tulisikin olla vankempi asema kouluinstituutiossa. Ehkä silloin saavutetaan kehitystä myös työrauhassa.

–  We open ourselves up to listening, to differenciation, to becoming other, to becoming in relation to the other, ears no longer blocked, eyes no longer sealed over.
 Davies, B. 2011

Timo Hirvonen
erityisopettaja
jatko-opiskelija


Lähteitä & lisätietoa:
Davies, B. 2011. Listening: a radical pedagogy. Teoksessa Siv Fahlgren (toim.) Challenging gender: normalization and beyond, s. 107-120.
Gubrium, J. & Holstein, J. 2008. Narrative Ethnography. Teoksessa S. Nagy & P. Leavy (toim. Handbook of Emergent Methods s. 241-263.
Karlsson, L. 2014. Sadutus – avain osallisuuden toimintakulttuuriin.
Viljamaa, E. 2012. Lasten tiedon äärellä : äidin ja lasten kerronnallisia kohtaamisia kotona

Tietoja Timo Hirvonen

- KM, luokanopettaja/erityisopettaja/erityisluokanopettaja - tohtorikoulutettava (sadutus erityisopetuksessa: lasten toiminnallisia tiloja) - osa-aikainen lastenkirjailija - kouluttaja / valmentaja
Kategoria(t): Lapsuus, Vuorovaikutus Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: Kohti kuuntelemisen kulttuuria

  1. johannaolli sanoo:

    Miksiköhän ammattilaisen on niin vaikea olla hiljaa lapsen kanssa? Tai itse asiassa aikuisten yleensäkin lapsen kanssa? Kai se ainakin osittain liittyy noihin mainitsemaasi tavoite-kysymykseen. Aikuisella on niin usein mielestään jo valmiiksi tieto siitä, mihin kunkin lapsen/hetken/prosessin pitäisi johtaa.

    Liked by 1 henkilö

  2. Timo Hirvonen sanoo:

    Tavoiteasetelma lienee merkittävä syy ainakin kouluissa.

    Kysymykseen olisi kyllä mukava saada vastauksia muiltakin lasten/nuorten kanssa työskenteleviltä… Mitenkäs päiväkotisektori? Entä nuorisopuoli?

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s