Kaavake

”Kuinka velvoittava on lapsen kuulemisen velvoite?”

”Se on hyvin velvoittava.”

Radiosta kuultu haastattelun pätkä on jäänyt mieleeni. Kysymys oli siitä tapauksesta, joka on liian paha ajateltavaksi, siitä missä isä kidutti ja murhasi 8-vuotiaan tytön. Tapausta on tuskaisaa miettiä, mutta minua jäi mietityttämään tuo lapsen kuuleminen.

Lapsiasiavaltuutetun nettisivuilla luetellaan lukuisia sopimuksia, jotka velvoittavat kunnioittamaan lapsen mielipidettä häntä itseään koskevissa asioissa. Isoin pykälä on YK:n Lapsen oikeuksien sopimus, jonka 12. artiklassa todetaan: ”Sopimusvaltiot takaavat lapselle, joka kykenee muodostamaan omat näkemyksensä, oikeuden vapaasti ilmaista nämä näkemyksensä kaikissa lasta koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti.”

Kun työskentelin opettajana, järjestin monenlaisia tapaamisia koskien lasten asioita. Palavereista täytettiin kaavakkeita, joihin kirjattiin asiantuntijoiden ja vanhempien näkemykset – lapsen lausunnoille ei ollut varattu tilaa. Yritin keksiä tapoja kirjata lapsen näkemyksiä senhetkisellä taidollani. Lapsen maailma on läikähteleväinen kokonaisuus – aaltoviivoja, kuvioita eri puolille paperia… Useimmiten toimin kuitenkin kaavakkeen ehdoilla. Luovutin väsyneet opettajanaivoni sen armoille.

Ehkä niissä kaavakkeissa nykyään on tilat lapsen näkemyksille. Uskon, että 8-v. tytön tapauksessa oli aina jossakin tullut vastaan sarake, jossa kysytään lapsen kuulemisesta. Se on hyvä että sellainen kohta on, sitä kohtaa ei sovi jättää tyhjäksi. Mutta toisaalta se on huono, sillä kaavakkeen sarake pyytää sanoja. Sanat täytyy löytää, ja ne löydetään, vaikkapa niin että ”lapsi ei kerro…”. Ja yhtäkkiä ruudun täyttäminen onkin helppoa. Tarvitaan vain sanoja. Mutta miten kuullaan mustelmaa? Yhtäkkiä harvennutta tukkaa? Lasta, joka nipistää suunsa kiinni sen viisitoistaminuuttisen ajan, joka kuulemiselle on varattu?

Lapsen kiduttaja/tappaja löysi ne oikeat sanat. Hän, diskurssitaituri, oli ”huolissaan”. Kun lastensuojelun huolikoneisto aktivoituu, on huolesta puhuminen kympin arvoinen suoritus, sillä juuri sitä yhteistyökykyiseltä vanhemmalta odotetaan. Ja sairas hämäys onnistuu. Sanat ovat sitä, millä palaverit ja kaavakkeet pelaavat. Lapsi vain ei aina kerro sanoilla, varsinkaan sellaisilla jotka täyttäisivät sarakkeen odotukset.

Kuulemisella ja kuuntelemisella lienee joku juridinen ero. Kuuleminen tarkoittaa ymmärtääkseni sitä, että lapsella on mahdollisuus sanoa sanasensa. Mutta voiko kuulla jos ei ole kuuntele? Entä jos kuulemisen sijaan lapsen kuunteleminen olisi se velvoittavin, elävin asia koko lastensuojelun, lasten sairaanhoidon, koulun, päivähoidon ytimessä.

Jos lasta halutaan kunnolla kuunnella, tilanne voi kylläkin niin kutsutusti levähtää. Lapsen kerronta tyrehtyy helposti. Yksi tehokas este on kiire. Toinen on valta, jonka lapsi kokee odotuksina ja oletuksina siitä mitä pitäisi sanoa. Myös sillä fyysisellä tilalla, jossa lapsi on, on vaikutusta. Kertominen tarvitsee hyvää tilaa, sellaista joka ei pursua valtasuhteita ja vakavuutta.

Mutta tärkeintä lapsen kuuntelemisessa on mennä puolitiehen vastaan. Ensimmäisen, toisen, ja kolmannen tulkinnan jälkeen vieläkin tarkistaa omaa ymmärrystään. Kuuntelemis-utopiassa tällainen varovainen, hienovarainen kuunteleminen toisi toisenlaisen varmuuden. Ammattilaisilla olisi varaa puhaltaa peli poikki: Seis, en ole varma olenko vielä kuullut tätä lasta kunnolla! Tätä saraketta ei voi täyttää!

Mainokset

Tietoja riikkahohti

Tutkin lapsuutta ja kasvatusta tällä hetkellä vierailevana tutkijana Manchester Metropolitan Universityssa. Väitöstutkimuksessani "Classroom matters - research with children as entanglement" kehitin lapsinäkökulmaista tutkimusta ja paneuduin lasten elämään koululuokassa heidän itsensä kirjoittaman aineiston pohjalta. Tämänhetkisiin tutkimusaiheisiini kuuluvat lapsi-eläinsuhteet sekä lapsuudentutkimuksen postkvalitatiivinen metodologia.
Kategoria(t): Ammattikäytännöt, Lapsen oikeudet Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

4 vastausta artikkeliin: Kaavake

  1. johannaolli sanoo:

    Tärkeä, tärkeä asia! Lapsen oikeuksien sopimuksellahan on Suomessa lain voima, eli sen noudattaminen kuuluu jokaisen lapsialan ammattilaisen velvollisuuksiin – se ei ole mikään ylimääräinen, vapaaehtoinen lisä.

    Tuota sopimuksen 12. artiklaa YK on tarkentanut yleiskommentissaan (2009) selittämällä, että se perustuu oletukseen, että jokainen lapsi kykenee ilmaisemaan näkemyksiään, sekä sen tunnustamiseen, että hänellä on oikeus ilmaista niitä – ilman että lapsen tarvitsee ensin osoittaa kykenevänsä siihen. Tämä taas edellyttää muidenkin kuin kielellisten viestintätapojen tunnustamista ja kunnioittamista (esim. kehonkieli, ilmeet, leikki, piirtäminen, kuvakommunikaatio, viittomat). Näiden kuuntelemista ja kuulemista pitäsi myös kaikille lapsialojen ammattilaisille opettaa.

    Ammattilaisilla pitäisi tosiaan olla osaamista ja rohkeutta vaatia lisäaikaa asioiden selvittämiseen, jos huomaa tai epäilee, ettei lasta ole tarpeeksi kuultu.

    Tykkää

  2. Tuula Stenius sanoo:

    Olemme lähihoitajakoulutuksessa lisänneet havainnointitehtävään kohdan ”lapsen oma puhe”. Se voi olla sadutusta tai lapsen leikin kirjaamista. Sillä on kiinnostava vaikutus, kun opiskelija päiväkotijakson lopussa kertoo tästä tehtävästä. Lapsi tulee tutuksi ja alkaa elää, kun hänen omaa puhettaan kuulee. Päiväkodeissa ei tätä vielä mielestäni tarpeeksi tunnnisteta, vaikka monissa vasu-kaavakkeissa on lapsen haastattelu tms. kyllä tarjolla.

    Tykkää

  3. Nimetön sanoo:

    Onpa hieno juttu Tuula! Voin hyvin uskoa että asioita alkaa tapahtua kun lapsen oma puhe otetaan huomioon. Tällä tavalla avoimesti muotoiltuna kuulostaa erityisen toimivalta. Johanna, tuo selvennys siihen mitä ilmaiseminen lapsille on, oli tärkeä.

    Tykkää

  4. Nimetön sanoo:

    Ja edellisen kommentin kirjoitti siis blogikirjoituksen tekijä, mutta näköjään kirjautuminen jäi väliin.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s