Toimijuuden tiloista – tilassa toimimisesta

Lapsinäkökulmainen blogi palaa virkeänä kesätauolta: konkaritiimimme pursuaa innovatiiviisia ajatuksia ja jatkaa mietteiden, kokemusten sekä tutkimustulosten jakamista vierasbloggaajien tukemana.

Oma lukuvuoteni on käynnistynyt muuton merkeissä. Tätä näpyttäessäni katselen kotini tuomitsevia laatikkopinoja, jotka ohitan sulkemalla silmät hyvän asian puolesta. Siispä asiaan.

Uusi opetussuunnitelma on rantautumassa arkityöhön. Sen suurimpia vahvuuksia ovat lapsen yksilöllisyyden arvostaminen:

”Perusopetus perustuu käsitykseen lapsuuden itseisarvoisesta merkityksestä. Jokainen oppilas on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Jokaisella on oikeus kasvaa täyteen mittaansa ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä. Tässä oppilas tarvitsee kannustusta ja yksilöllistä tukea sekä kokemusta siitä, että kouluyhteisössä häntä kuunnellaan ja arvostetaan ja että hänen oppimisestaan ja hyvinvoinnistaan välitetään.”

ja käsitys aktiivisesta oppimisesta:

”Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppilas on aktiivinen toimija. Hän oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa. Oppiminen on erottamaton osa yksilön ihmisenä kasvua ja yhteisön hyvän elämän rakentamista. Kieli, kehollisuus ja eri aistien käyttö ovat ajattelun ja oppimisen kannalta olennaisia.”

Konstruktivismi on vahvasti läsnä. Hyvä niin. Eetosta olisi silti tarpeen laajentaa ja huomioida esim. Säljön (2004) ajatukset sekä Brunerin huomiot (1987, 1988), jotka näkyvät mm. sosiokulttuurisessa suuntauksessa.

Vaikka suomalainen peruskoulutusjärjestelmä on maailman huippua, on siinäkin jatkuvaa kehittämisen varaa. Usein luokkatasoinen toiminta etenee mediaanisella tarkkuudella. Tulokset pysyvät normien puitteissa ja keskitaso porskuttaa – saamme syystäkin olla ylpeitä. Vai saammeko?

France_in_XXI_Century._School

Mitä kuuluu keskihajonnalle? Ääripäille? Kaikille kun ei tasapäistävä peruskoulu sovi. Jotkut kärsivät siitä. Jos oppilaan toiminta tietynlaisessa ympäristössä ei luonnistu, lähdetään usein muuttamaan oppilasta hänen ongelmiaan korostaen. Mitä jos sen sijaan muutettaisiin tilaa oppilaan ympärillä? Luotaisiin tiloja erilaisille toimijuuksille? Tilaa yksilöille? Tilaa olla oma itsensä? Tilaa ja aikaa antaa lapsen äänen kuulua?

Koska konteksi, kaikki sen osat esineineen, ihmisineen, kulttuurisine erityispiirteineen,  ilmiöineen jne. ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään, on huomioitava millaisessa ympäristössä lapsia hoidetaan, opetetaan, kuntoutetaan; 27 pulpettia viivasuorissa riveissä on yleinen tapa kohdata lapsi. Monelleko se tapa sopii?

Josko ravistellaan hieman? Otetaan lapset kiinteästi mukaan suunnittelutyöhön ja myllätään luokat. Tehdään niistä myönteisiä oppimisen tiloja. Onnistuneita esimerkkejä alkaa olla mukavissa määrin, ks. esim.:

Miksi koululaitos ei muutu, vaikka maailmaa muuttuu?

Vantaalaiskoulu luopui ekaluokkalaisten pulpeteista.

Uusi oppimistila on täynnä mahdollisuuksia

Bunche Montessori, Fort Wayne, Indiana

 

 

 

 

 

Lapsinäkökulmaisin terveisin,

Timo Hirvonen
erityisopettaja

Lisätietoa:
Säljö, R. 2004. Oppimiskäytännöt. Sosiokulttuurinen näkökulma. 2. uudistettu painos. Porvoo: WSOY.

ps. lapsilähtöinen satukirja julkaistu, lisätietoa

Tietoja Timo Hirvonen

- KM, luokanopettaja/erityisopettaja/erityisluokanopettaja - tohtorikoulutettava (sadutus erityisopetuksessa: lasten toiminnallisia tiloja) - osa-aikainen lastenkirjailija - kouluttaja / valmentaja
Kategoria(t): Hyvinvointi, Lasten näkemykset, Toimijuus ja osallisuus Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: Toimijuuden tiloista – tilassa toimimisesta

  1. Paluuviite: Diginatiiveista: korvalappustereoista Pinkku Pinskuun | Lapsinäkökulma

  2. Paluuviite: Lasten sanoin oppimisympäristöstä, osallisuudesta ja omistajuudesta | Lapsinäkökulma

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s