Tänään saat jälkiliikuntaa

Olin viikon osallisuuspedagogiikkaa toteuttavassa päiväkodissa. Siellä oli todella vähän yhteisiä ryhmäistuntoja. Lapset etenivät päivän aikaan omatoimisesti asiasta toiseen. Samaan aikaan tapahtui oikeastaan vain päivälepo ja sadun lukeminen ja nekin pienryhmässä. Siirtymätilanteisiin tultiin joustavasti muutama kerrallaan. Blogini kertoo tarkemmin: opeoikeissa.blogspot.com

Kuulin, että tätä ei kaikkialla pidetä hyvänä. Miksi? Siksi, että lasten pitäisi oppia istumaan ja keskittymään suuressa ryhmässä. Miksi? Koska koulussa siihen joudutaan kuitenkin ja isossa ryhmässä oleminen luo yhteisöllisyyttä.

Istuminen on arvostettua
On kohteliasta pyytää vieras istumaan. Lääkäriä istutaan odottamaan. Istu kuulemaan huonot uutiset. Istu katselemaan elokuva. Istu luennolla. Istu kirkossa. Anna vanhemman istua. Täys20150522_115838istunto. Jälki-istunto. Istu! opetetaan koiralle. Mene istumaan ja rauhoittumaan. Ratsastuksessakin kuulemma pidetään oikeinistuntaharjoituksia.

Minä olen ollut aina huono istumaan, varsinkin isossa ryhmässä kauan. Yleensä henkilöt, joilla on temperamenttipiirteenä korkea aktiivisuus ja häirittävyys, eivät jaksa istua kauaa paikoillaan. Tässä ei kehity, sillä temperamentti on synnynnäinen ja melko pysyvä. Nyt vanhempana olen edelleen samanlainen, mutta minulla on keinoja selviytyä. Temperamenttitutkijat ovat todenneet, että lapsuuden korkea aktiivisuus ja negatiivinen emotionaalisuus ennustavat koulunkäynnin häiriöitä. Ja juuri nämä tyypit joutuvat jälki-istuntoon, mikä on todellakin rangaistus aktiiviselle lapselle.

Askeleittain-materiaali on suunniteltu sosiaalisten taitojen kehittämiseen päiväkodissa ja kouluissa. Päiväkodissa materiaaliin kuuluvat käsinuket Vili-koiranpentu ja herkkäkorvainen Etana. Vili on vallaton ja aina menossa. Se ei jaksa istua kauaa paikoillaan ja on nopeasti sanomassa ajatuksensa. Etana taas on rauhallinen ja jaksaa olla paikoillaan. Se on vähän pelokas ja voi joskus mennä kuoreensa. Vili opettelee siis Etanan taitoja ja päinvastoin. Näin molemmat temperamentit saavat hyväksynnän. Heillä on vain eri asiat opittavana. Lapsen itsetunnon kannalta on tärkeää, että aikuiset näkevät erilaiset temperamentit myös myönteisinä puolina eri tilanteissa.

Pienessä ryhmässäkin oppii istumaan
Miksi isossa ryhmässä istumista pitäisi arvostaa? Eikö pieni ryhmä kelpaa? Yksi joukkoistuntojen perustelu on varmaan se, että suurelle joukolle kerralla asioiden välittäminen tuntuu tehokkaalta ja kätevältä. Taustalla on ajatus, että yhdellä on kaikille jotain sanottavaa. Mutta opitaanko sillä tavalla?

Pienessä ryhmässä jaksaa niin lapsi kuin aikuinenkin paremmin kuunnella toisia ja odottaa vuoroaan. Suuressa ryhmässä käy usein, että ekstrovertit ehtivät sanoa mielipiteensä, mutta introvertit ovat hiljaa. Pienessä ryhmässä toteutuu tasa-arvoisempi mielipiteiden ilmaisu.

Istuminen tappaa?
Pari vuotta sitten kerrottiin uutinen, että istuminen tappaa. Ostin aktiivisuusrannekkeen ja olin yllättynyt, miten paljon istuin. Vaikka joka päivä tein koiran kanssa lenkin, silti istuin paljon tietokoneen ääressä. En kuitenkaan istu tuntitolkulla, vaan nousen usein touhuamaan jotain muuta.

Istuessa aineenvaihdunta hidastuu ja ihminen rappeutuu hiljalleen. Tutkimuksissa on todettu, että istumisen aiheuttamia sairauksia ovat kakkostyypin diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Istumista väitetään jopa itsenäiseksi kuolemaa aiheuttavaksi riskitekijäksi. Ei auta, vaikka liikkuisit paljon, pitää myös olla istumatta. (HS 9.5.2013)

Vuosi sitten uutisoitiin siitä, että lapset eivät päiväkodissakaan liiku tarpeeksi. Sielläkin istutaan! (YLE 13.1. 2015) Ja ihan äskettäin julkaistiin uusi liikuntasuositus, jossa ehdotetaan päivittäistä liikuntaa lisättäväksi kahdesta tunnista kolmeen tuntiin. Kännyköiden ja tablettien yleistyminen ja lasten kuljettaminen autoilla on vaikuttanut istumisen lisääntymiseen. Suosituksien mukaan kahden tunnin paikallaan istumista pitäisi välttää. (YLE 2.5.2016)

Keinutuolissa oppii paremmin
Yksi kerta viikossa istumista koko porukalla voisi riittää päiväkodissa. Muuten hommat hoituvat pienryhmissä. Ison ryhmän siirtymätilanteet ovat lapsille ja aikuisille stressaavia. Lapset ovat luonnostaan liikkuvia, sen tiedämme. Sadutin 6-vuotiasta tyttöä ja hän keikkui suurimman osan ajasta puolapuilla. Juttua piisasi. Lapset tekivät askarteluita ja eräs tyttö seisoi koko ajan tuolilla ja heilutteli itseään. Ajattelin, että hän putoaa, mutta eipä pudonnut. Ulkona liikutaan paljon ja jos ei liikututa, pienikin aikuisen virike saa kyllä lapset juoksemaan.

Onneksi nykyisin on tehostettu liikuntaa. On liikuntapäiväkoteja ja erilaisia projekteja. Päiviin sisällytetään tietoisesti liikuntaa. Kun on pakko istua, sitä helpotetaan erilaisilla välineillä. Tiedetään, että joillakin liikkuminen voi edistää oppimista. Keinutuoli, pyörivä tuoli, pallo, nystyrätyyny auttavat aktiivista lasta ja aikuista keskittymään.pojat kiipeää1

Voisiko tulevaisuuden päiväkodit ja koulut rakentaa siten, että käytävillä saisi juosta? Ovet aukeaisivat sisäpuolelle? Voisiko päiväkodin ja koulun pihalla olla paljon mahdollisuuksia monipuoliseen liikuntaan? Voisiko jälki-istunnon sijaan antaa lapselle jälkiliikuntaa? Juostaan koulun ympäri pari kertaa ja tehdään lihasharjoitteita.

Voisiko luennoilla olla liikkuvien puoli? Siellä olisi nystyrätyynyjä, palloja ja pyöriviä tuoleja. Voisiko myös toisen asteen kouluissa olla jokaisessa luokassa puolet liikkuvia tuoleja sen lisäksi, että jokaisella on tabletti? Voitaisiinko yhteistilaisuuksissa seisoskella ja liikuskella istumisen sijaan? Voisiko kokouksissa olla lupa nousta seisomaan, jopa kävellä? Voisiko eduskunnan täysistunnossa olla taukojumppaa ja aivojumppaa?

Tuula Stenius
Kasvatusaineiden lehtori
Järvenpää

 

Tietoja Tuulius

Olen lastentarhanopettaja, montessoriohjaaja ja kasvatustieteen maisteri. Opetan lähihoitajaopiskelijoille kasvatusaineita. Minua kiinnostaa lasten oma kulttuuri. Teen innoissani väitöskirjaa Helsingin yliopistossa aiheenani "Pienten lasten huumori – tutkimus lasten tuottamasta huumorista ja sen vaikutuksista lapsiryhmässä".
Kategoria(t): Ammattikäytännöt, Hyvinvointi, koulu, Lapsuus, Toimijuus ja osallisuus. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s