Lapsuudentutkimuksen suuntia

Osallistuimme lapsinäkökulmaisen tutkijaryhmämme kanssa Lapsuudentutkimuksen päiville Turussa 6.-8.6.2016 (The VII conference on childhood studies). Englanninkielinen konferenssi kokosi yhteen tämänhetkistä lapsuudentutkimusta yhteensä 32 eri maasta. Yhteensä osallistujia oli noin 270.

Konferenssiesityksissä lähestyttiin lapsuutta muun muassa oikeuksien, turvallisuuden, vertaissuhteiden, liikunnan, ruoan ja syömisen, erityisyyden ja vammaisuuden, vanhemmuuden, kouluoppimisen, osallistumisen, median käytön ja digitalisaation, historian sekä leikin näkökulmista. Konferenssiannin perusteella lapsuudentutkimus näyttäytyikin moninäkökulmaisena, eri lapsuuden tiloja ja paikkoja laajasti tutkivana tieteenalana.

Metodologisesti lapsuutta tarkasteltiin niin määrällisesti, laadullisesti, filosofisesti kuin historiallisesti. Ryhmämme yhteisissä pohdinnoissa totesimme kuitenkin, että valitettavasti keskustelu eri taustaolettamusten välillä, sekä pyrkimykset edistää tieteenalaa tällaisen dialogin avulla, olivat verrattain vähäisiä. Tosin kotimatkalla mietin, että tämä saattaa johtua osin myös tavasta jolla tieteelliset konferenssit ovat usein järjestyneitä. Teemaryhmissä sekä luennoilla on usein vain vähän aikaa käydä syvällisiä tieteellisiä keskusteluita: kaikissa ryhmissä joihin osallistuin, esiintyjillä oli 15 minuuttia aikaa työnsä esittelylle sekä keskustelulle. Konferenssit ovatkin enemmänkin informoiduksi tulemisen ja toisten informoimisen tiloja tai – kuten kollegojemme kanssa pohdimme – mahdollisuuksia oman ajattelun selkiyttämiseen. Toisaalta olen ollut jo pitkään sitä mieltä, että konferenssien parasta antia tieteellisten keskustelujen näkökulmasta ovat iltatilaisuudet – jos siis yhdeksän tunnin intensiivisen istumisen, kuuntelemisen ja ajattelemisen jälkeen enää jaksaa antautua keskusteluille, ajattelua selkeyttämään tai ehkä sittenkin hämmentämään.

Joka tapauksessa moninäkökulmaisuus, monisuuntaisuus ja monitieteisyys ovat hyödyllisiä ominaisuuksia – ne kertovat siitä potentiaalista, joka kehittyvällä tieteenalalla on – mutta samalla ne tekevät tutkimusalasta sotkuisen ja sekavan. Konferenssin kokoavana teemana oli ”Arkinen lapsuus” (Childhood in everyday life). Arki oli kuitenkin toissijainen monissa esityksissä ja heikosti teoretisoitu kaikissa, joita itse seurasin (mukaan lukien omani). Karkeasti jaoteltuna, jotkut esitykset tarkastelivat keskiarvoarkea, toiset kerrottua arkea, toiset lasten kanssa koettua arkea, toiset eivät arkea ollenkaan. Tutkimusten yhteen vetäjänä teema siis toimi (esityksiä oli paljon) ja ei toiminut (arki ei ollut käsitteellisessä keskiössä). Joka tapauksessa konferenssi olisi voinut hyötyä sessiosta, jossa ajatuksiamme tästä teemasta olisi tuotu yhteen.

Sotkuisuudesta – tai ehkäpä tieteellisestä puhetavasta – nousee henkilökohtaisellakin alueella kysymyksiä, kuten onko minun otettava jokin tietty asenne lapsuudentutkimukseen, kuten lapsinäkökulmaisuus, ja pitääkö minun tällöin suhtautua vaikkapa aivotutkimuksen tuloksiin tai aikuisnäkökulmaisuuteen varauksellisesti?

Mutta miksi haluaisimme pyrkiä jähmettämään lapsuudentutkimuksen kuvaksi, sementoimaan sen, pysäyttämään? Ehkäpä puhuessamme siirtymistä aikuisnäkökulmasta lapsinäkökulmaan, edelleen ylisukupolviseen näkökulmaan ja posthumanistiseen näkökulmaan, emme oikeasti puhu ”kehityksestä”, hierarkiasta, siirtymästä parempaan ja aidompaan. Asia ei ole niin yksinkertainen. Jos olemme kaikki tutkimassa lapsuutta, voimmeko löytää yhteisiä tiloja omien reviiriemme lisäksi?

Sotkuisuus ei siis vaadi selvittämistä (ks. myös Tammi & Kouhia 2015), sillä juuri sotkussa viivat ovat kaikki kytköksissä toisiinsa. Konferenssikokemukseni perusteella voisin kuitenkin sanoa, että yhteyksien kartoittamisista ei silti olisi haittaa.

Kaikesta huolimatta ja erityisesti kaikesta johtuen, annan monta iloista hymiötä tälle konferenssille.

 

Tuure Tammi

Tohtorikoulutettava, Opettajankoulutuslaitos, HY

Mainokset
Kategoria(t): Uncategorized. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s