Lapsentahtisuutta ja maidon makuisia muutoksia

Muistelen kuulleeni termin ”lapsentahtisuus” ensimmäistä kertaa neuvolan perhevalmennuksessa reilut kolme vuotta sitten. Siellä kerrottiin lapsentahtisesta imetyksestä, ja innostuin heti, sekä imetyksestä, lapsentahtisuudesta että näiden kahden yhdistelmästä. Ajatella, että aikuinen ei päätäkään, milloin lapsi saa maitoa! Sen sijaan hän asettuu kuuntelemaan lapsen viestejä ja vastaa niihin viipymättä. Lapsi viestii tarpeistaan, ja kun niihin vastataan välittömästi, hänen perusturvallisuutensa rakentuu vahvaksi. Mitä pienempi lapsi, sitä tärkeämpää tämä on, ymmärsin lukiessani lisää lapsentahtisuudesta ja siihen liittyvästä kiintymyssuhdeteoriasta. Samalla oivalsin, että lapsentahtisuus on hyvin lähellä lapsinäkökulmaista tutkimusotetta, jota olen soveltanut valmisteilla olevassa soveltavan kielitieteen väitöstutkimuksessani jo ennen lapseni syntymää.

Imetystaipaleemme jatkui nähdäkseni hyvinkin lapsentahtisesti juhannukseen asti, jolloin lapseni päätti, että ei enää halua. Nyt syksyllä muutokset jatkuvat: olen palaamassa tutkimustyöhön kolmen vuoden tauon jälkeen. Minulle on ollut tärkeää tehdä se mahdollisimman lapsentahtisesti ja lapsinäkökulmaisesti, koska päivähoidon alkamisen myötä muutos koskee myös lastani. Aika alkaa olla kypsä. Näen imetyksen lapsentahtisen päättymisen yhtenä merkkinä tästä, vaikka omasta puolestani imetys olisi voinut jatkua töihin palattuanikin.

On innostavaa huomata, että voin arjessani elää todeksi asioita, jotka ovat inspiroineet minua myös tutkimustyössäni. Odotan mielenkiinnolla, miten vaikutus näkyy toisin päin ja mitä uutta huomaan kuluneen kolmen vuoden tuovan – tai jo tuoneen – tutkimukseeni. Virallisestihan se on ollut tauolla tämän ajan, mutta minusta se vaikuttaa ennemminkin jatkuneen, vain eri yhteydessä ja eri termin alla.

Noora Räihä

Tohtoriopiskelija, Kielten laitos, JY

noora.j.raiha(at)jyu.fi

Mainokset

Tietoja Noora Räihä

Teen soveltavan kielitieteen väitöstutkimusta Jyväskylän yliopistossa. Aiheeni on sadutus vieraan kielen oppimisessa sellaisena kuin se näyttäytyy nuorten saksanoppijoiden sadutuskokemuksissa. Sovellan ja kehitän väitöskirjatyössäni lapsinäkökulmaista tutkimusotetta.
Kategoria(t): Dialogisuus, Hyvinvointi, Kuuntelu, Lapsen oikeudet, Lapsuus, Lasten näkemykset, Toimijuus ja osallisuus, Vuorovaikutus Avainsana(t): , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s