Uutta vasua kohti yhdessä lasten kanssa

Uusi varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (vasu) julkaistiin syksyllä 2016. Valmistelusta oli tihkunut sen verran ennakkotietoa, että monet kunnat olivat aloittaneet paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman työstämisen jo ennen sen virallista julkaisua. Hyvä näin, sillä syksyllä 2017 käyttöön otettavassa vasussa ei todellakaan saada tyytyä virkamiestyönä valmisteltuun paikalliseen vasuun, vaan jo valmistelutyöhön on otettava mukaan varhaiskasvatuksen henkilöstö, huoltajat ja lapset.

Useampi varhaiskasvatuksen ammattilainen on pohdiskellut eri yhteyksissä, miksi lapset pitäisi ottaa mukaan jo valmistelevaan työhön. Heidän ajatuksenaan on, että hyödynnetään lasten ideoita varhaiskasvatuksen arjessa. Aikuiset määrittelevät puitteet ja lasten ideat toteutetaan niissä rajoissa. Uusissa perusteissa halutaan kuitenkin kääntää asia toisin päin. Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatussuunnitelman oppimiskäsitys perustuu vuorovaikutuksessa kasvamiseen, kehittymiseen ja oppimiseen sekä näkemykseen lapsesta aktiivisena toimijana. Oppimisen lähtökohtana on lapsen mielenkiinnon kohteet, aiemmat kokemukset ja osaaminen. Lapsen aktiivisuutta ei voida hyödyntää vain aikuisen määrittelemissä rajoissa, joten on tärkeää, että lapset ovat paikallisella tasolla luomassa sellaista toimintakulttuuria, jossa heidän on mielekästä toimia. Vasussa halutaan luottaa myös siihen tietoon ja kokemukseen, jota lapsella on. Ammattilaisten vastuulla on pedagogisten tavoitteiden sisällyttäminen toimintaan vuorovaikutuksessa lasten kanssa.

Olen itse seurannut muutaman kuukauden ajan erään eteläsuomalaisen kunnan paikallisen vasun valmistelutyötä. Lasten mukaan ottaminen paikallisen vasun valmisteluprosessiin on ilokseni ollut selkeä tavoite alusta alkaen. Sen lisäksi, että kunnan koko varhaiskasvatushenkilöstö osallistuu suunnittelu- ja koulutuspäivissä, tiimipalavereissa ja pedagogisissa tiimeissä paikallisen vasun valmisteluun ja tuovat esille lasten osallisuutta ja lasten näkökulmaa, kunnan vasua valmisteleva työryhmä haluaa kuunnella ja nähdä työnsä tueksi lasten ajatuksia. Koen, että lasten ajatusten huomioiminen on tärkeää juuri toimintakulttuuria määriteltäessä. Toimintakulttuuri edistää tai estää oppimista, kasvua ja kehitystä. Toimintakulttuuri voi tukahduttaa ja ahdistaa tai parhaimmillaan se mahdollistaa kasvattamaan voimakkaat siivet elämän eväiksi. Toimintakulttuuri siis pitää sisällään mm. varhaiskasvatuksessa vallalla olevat arvot ja asenteet, yhteistyömuodot, työtavat, normien ja tavoitteiden tulkinnan, johtamiskäytännöt sekä tavat organisoida, suunnitella, toteuttaa ja arvioida toimintaa.

Lapset osallistuvat paikallisen vasun valmisteluun kahden erilaisen tehtävän kautta. He kertovat tai kuvaavat valitsemillaan menetelmillä, millainen on unelmien päiväkoti. Toisena tehtävänä on pohtia, millainen on hyvä aikuinen päiväkodissa. Vastaukset ja lasten tuotokset tehtäviin kootaan yhteiselle alustalle, jonka jälkeen toimintakulttuurin määrittelyssä otetaan mukaan sekä henkilöstön että lasten esille tuomat asiat. Kevään aikana vanhemmat osallistuvat omien tehtäviensä kautta vasutyöhön ja alkusyksystä tämän tiedon pohjalta henkilöstö pääsee koulutuspäivissä pohtimaan, millaisin konkreettisin keinoin itse tulee toteuttamaan vasun edellyttämää ja yhdessä lasten kanssa laadittua toimintakulttuuria omassa työssään.

unelma

Tehtävä ei ole helppo. Asenteet lapsen ja aikuisen vuorovaikutukselle, ajankäytölle ja lapsuuden merkitykselle ovat henkilöstöllä hyvin erilaisia riippuen iästä, työurasta, koulutustaustasta ja omista kokemuksista. Asenteiden muuttuminen lähtee aina itsestä. Ulkopuolinen ei voi niitä muuttaa, joten nyt onkin se hetki, jolloin jokaisen varhaiskasvatuksen parissa työskentelevän on oivallettava itse, mitä osallisuus tarkoittaa ja miten sitä voi työssään edistää yhdessä lasten kanssa. Millaista toimintakulttuuria haluamme rakentaa ja ylläpitää?

Mainokset

Tietoja Elina Weckström

Kiinnostuksenkohteitani ovat osallisuuden toimintakulttuuri ja siihen liittyvä ihmisten välinen vuorovaikutus. Vuorovaikutusta tarkasteltaessa minua kiinnostavat erityisesti ihmisten tapaa kohdata toiset ja luoda vastavuoroista toimintaa. Olen koulutukseltani Varhaiskasvatuksen opettaja ja kasvatustieteen maisteri. Teen väitöskirjaa Itä-Suomen yliopistoon. Työskentelen Touhulassa varhaiskasvatus- ja laatupäällikkönä.
Kategoria(t): Ammattikäytännöt, Lasten näkemykset, Toimijuus ja osallisuus, Vuorovaikutus Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s