Leikin ylistys

Onneksi olkoon varhaiskasvattaja! Olemme saaneet käyttöömme 1.8.2017 alkaen uuden varhaiskasvatussuunnitelman, jossa ei vain suositella toimimaan tietyllä tavalla vaan velvoitetaan aikaisempaa vahvemmin huomioimaan lasten näkökulmat työssämme. Valtakunnallisen ohjauksen tarkoituksena on luoda yhdenvertaiset edellytykset lasten kokonaisvaltaiselle kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle varhaiskasvatuksessa. Tämä tapahtuu ryhmässä lapsen yksilölliset tarpeet huomioiden.

Tässä kirjoituksessani haluan pureutua erityisesti suomalaisen varhaiskasvatuksen ytimeen eli leikkiin. Innoittajina tähän ovat sekä rakkauteni leikkiä kohtaan että 15.8.2017 Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Helsingin yliopiston yhdessä järjestämä Kutsu leikkiin –seminaari. Seminaarin videotallenteen voit katsoa sinulle sopivana hetkenä.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa leikkiä pidetään oppimiselle merkityksellisenä. Leikillä on itseisarvo ja mahdollisuus pitkäkestoiseen mielikuvitusleikkiin on osa varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria. Leikin ajatellaan olevan lapsen kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähde.

Leikki ei kuitenkaan synny tyhjästä. Vauvan leikittäjänä toimii läheinen aikuinen tai isompi sisarus. Leikin syntyminen edellyttää siis vuorovaikutusta. Puolisoni kohtasi työmatkallaan ventovieraan vastaantulijan hymyn. Hymyn aiheuttama hyvä olo sai hänet jakamaan hymyään seuraavalle vastaantulijalle ja seuraamaan tarttuiko hymy. Leikki oli syntynyt. Lasten keinot leikin synnyttämiseen ovat moninaiset. Yksi lapsistani rakasti leikkimistä vaarinsa kanssa. Vaari asui toisella paikkakunnalla, joten lapsi toi minulle Ipadin ja pyysi Skypepuhelun mummolaan. Ipad oli lattialla autoleikin vieressä. Juttu luisti ja autojen moottorit hyrräsivät.

Leikki ei ole meidän ihmisen yksinoikeus. Eläimistä ainakin nisäkkäät ja linnut leikkivät. Frank Martelan mukaan leikillisyys on osa ihmisyyttä. Vain ihminen pystyy leikkiessään luomaan uutta ja tarkastelemaan maailmaa uudesta perspektiivistä. Leikkimielisyys on ollut ihmisen evoluution elinehto. Sen avulla ihminen on pystynyt sopeutumaan uusiin elinympäristöihin ja uusiutumaan nopeasti. Leikki ei siis ole sattumaa.

Uppoutuminen leikkiin kuvaa leikkiä parhaimmillaan. Leikillä on omat päämääränsä ja palkintonsa. Aikuisia tarvitaan lasten leikissä lujittamaan yhteisiä kokemuksia. Marjatta Kalliala muistuttikin, että tunnistaakseen leikkiviestejä tai voidakseen rikastuttaa leikkiä, aikuisen on tunnettava leikki sisältä päin. Taitavat leikkijät pärjäävät ilman aikuistakin. Lapset tarvitsevat omaa leikkiaikaa, mutta tällä hetkellä huutava pula on aikuisista, jotka heittäytyisivät mukaan lasten leikkeihin yhtenä leikin jäsenenä tai ainakin levollisena läsnäolijana. Annukka Pursi puhui leikkiyhteyden luomisesta. Siinä keholliset viestit ovat keskeisiä. Meidän on siis tärkeää miettiä, millaisen merkityksen annamme varhaiskasvatuksessa puheen lisäksi muille tavoille viestiä.

Suomalaiseen varhaiskasvatuskulttuuriin kuuluu perinteisesti lasten ja aikuisten erottelu ja aikuisen ulkopuolisuus leikissä.  Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa ei kuitenkaan monessakaan kohdassa erotella lapsia ja aikuisia vaan he toimivat yhdessä yhteisönä. Pidetään siis yhdessä huolta, että varhaiskasvatuksen tavoitteet myös leikin osalta toteutuvat.

 

 

Elina Weckström

KM, Päiväkodin johtaja, Tohtorikoulutettava, Itä-Suomen yliopisto

 

Lähteet:

Kalliala, M. & Tahkokallio, L. 2017). Jännitteinen leikin vapaus. Kutsu leikkiin –seminaari 16.8.2017. Helsingin yliopisto ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto.

Martela, F. (2017). Ihmisyys on leikkisyyttä. Kutsu leikkiin –seminaari 16.8.2017. Helsingin yliopisto ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto.

Pursi, A. & Lipponen, L. (2017). Yhteisymmärrystä ja myötätuntoa rakentava leikkikulttuuri varhaiskasvatuksessa. Kutsu leikkiin –seminaari 16.8.2017. Helsingin yliopisto ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto.

 

Mainokset

Tietoja Elina Weckström

KM (varhaiskasvatus), Tohtorikoulutettava, Itä-Suomen yliopisto, Päiväkodin johtaja. Kiinnostuksen kohteitani ovat lasten osallisuuskokemukset, lasten kohtaaminen ja osallisuuden toimintakulttuuri.
Kategoria(t): Ammattikäytännöt, Leikki, Vuorovaikutus. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: Leikin ylistys

  1. johannaolli sanoo:

    Hei kiitos, kun jaoit tosi kiinnostavan seminaarin ajatuksia niillekin, jotka eivät päässeet paikalle, Onneksi koko seminaarin näkee vielä netistäkin, suosittelen!

    Itseäni puhutteli erityisesti se, että aikuisen pitäisi mennä leikin sisäpuolelle, jos haluaa jotain hyvää leikille ja lapselle. Sama on tullut esiin omassa tutkimuksessani. Seminaarissa mainittiin, että tutkimusten mukaan niitä leikin sisälle meneviä aikuisia vain on kovin vähän 😦

    Toinen tärkeä huomio oli se, että kutsu leikkiin tulee lapselta usein sanattomasti; kehollisina viesteinä, kujeilevina katseina tai toimintana. Miten tärkeää olisikaan aikuisen siis edes välillä malttaa olla hiljaa ja paikoillaan, että voisi näitä havaita! Omassa tutkimuksessanikin yhteinen leikki alkoi syntyä vasta sen jälkeen, kun aikuinen oli malttanut olla hetken hiljaa ja tekemättä mitään. Toivottavasti uusi VASU ohjaa aikuisia siihenkin!

    Tykkää

    • Elina Weckström sanoo:

      Kiitos Johanna kommenteistasi! Satu Karjalainen Oulun yliopistosta puhui vuoden 2016 Kasvatustieteen päivillä juuri mainitsemistasi kujeilevista leikkialoitteista, joilla lapsi mahdollisesti hakee leikkiyhteyttä toiseen lapseen esim. ilmein, elein, kosketuksella tai ääntelemällä. Ja sitten se tosiasia, miten aikuinen usein näissä tilanteissa toimii. Aikuinen tulee, kieltää ja kuittaa asian riehumisena tai villitsemisenä tietämättä, miten tilanne on syntynyt ja ymmärtämättä, mihin se voi parhaimmillaan johtaa. Meillä on siis asenteissamme vielä muutettavaa. Kuten mainitsit läsnäolo tässäkin on ymmärryksen edellytys.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s