Mitä tehdä kun lapsi, nuori tai aikuinen kohtaa kriisin?

IMG_1831

Turun puukotuksesta puhuvat kaikki tiedotusvälineet, aikuiset, nuoret ja lapset. Tämä voi tuottaa pelkoa ja ahdistusta. Suomalaiset ovat kohdanneet kriisin ja se järkyttää meitä kaikkia. Nyt tarvitaan tekoja. Erityisesti silloin kun lasta tai nuorta pelottaa tai ahdistaa on kuuntelulla suuri merkitys. Pelottavien uutisten tai surun keskellä lapsi tarvitsee kuuntelijan, joka on läsnä, välittää ja jakaa hänen ajatuksiaan. Kertoja voi pukea omia tunnelmiaan sanoiksi jolloin ne selkiytyvät eikä hän jää yksin. Samalla kuuntelija viestittää kertojalle, että hän on kuuntelemisen arvoinen ja tärkeä.

Mitä sinä ja minä voimme tehdä kun tapaamme lapsen, nuoren tai kanssaihmisen? Kuulemmeko? Kohtaammeko?

Sadutus menetelmä on helppo tapa kuunnellaan lasta, nuorta tai aikuista. Sadutus sopii tutkimusten* mukaan kaikille iästä, kulttuuritaustasta tai maantieteellisestä sijainnista riippumatta. Sadutus antaa läheisyyden, turvallisuuden ja välittämisen tunteen tässä ja nyt. Sadutus kutsuu puhumaan ja kohtaamaan. Kenen tahansa on helppo ottaa sadutus käyttöön ja se on osoittautunut* yllättävän tehokkaaksi (esim. äiti, isä, isovanhempi, tuttava, opettaja, hoitaja, kerhonvetäjä, nuorisotyöntekijä). Sadutus on kertomista, kuulemista ja jakamista sekä syvästi terapeuttinen menetelmä, joka lievittää pelkoa ja ahdistusta.

Miten käytännössä sadutetaan?

Voit missä vain saduttaa: keittiössä, mökillä, päiväkodissa, luokassa, tapaamisen aluksi, vastaanotolla, kerhossa. Ota paperi ja kynä tai tietokone esiin. Sano lyhyesti lapselle, nuorelle, aikuiselle tai ryhmälle:

”Kerro satu (tai tarina). 
 Kirjaan sen juuri niin kuin sen minulle kerrot.
Lopuksi luen tarinasi
ja voit muuttaa tai korjata sitä mikäli haluat.”
       (Riihelä 1991, 29–33;    Karlsson 2014, 24–30).

Voit myös ehdottaa kertojalle, että hän piirtää satunsa tai tarinansa. Etenkin lapsista se on mukavaa. Joskus tekee mieli piirtää ensin.

”Kerro!” -sanalla kehotetaan ja kirjaamalla ryhdytään tiiviiseen kuuntelemiseen. Tarinan sanatarkka kirjaaminen ja ääneen lukeminen on eheyttävän terapeuttisen kokemuksen ytimessä. Älä siis anna kertojalle aihetta, vaan anna kertojan vapaasti kertoa, mistä ja miten hän haluaa kertoa. Malta odottaa, tarina ei välttämättä tule heti. Tarinaansa saa rauhassa miettiä. Sitten kirjaa ja lue tarina kertojan nähden. Laittakaa se yhdessä arvokkaaseen paikkaan. Arvosta sitä, vaikka se olisi yllättävä, lyhyt, erikoinen. Myöhemmin kannattaa saduttaa uudelleen. Siitä voi tulla vuosienkin yhteinen kohtaamisen tapa. Kertojalla on itsellään omia voimavaroja niin kriisitilanteessa kuin tavallisessa arjessa. Kertojan voimavarat tulevat näkyviin sadutuksella.

Kertoja (lapsi, nuori, aikuinen) voi sivuta tai suoraan kertoa kriisistä tai ongelmasta tarinassaan. Tärkeää on, että hän kertoo sen omin sanoin. Häntä ei ahdisteta kysymyksin tai informaatiolla, jota hän ei kykene vastaanottamaan. On helpottavaa saada kertoa sitä, mitä on mielen päällä haluamallaan tavalla. On myös hyvä saada kuulla, miten kertoja käsittelee asiaa.

Kertoja (lapsi, nuori, aikuinen) voi myös kertoa jostakin aivan muusta kuin ajankohtaisesta kriisistä tai ongelmasta. Joskus jopa tarinan, jonka on kuullut aikaisemmin. Sekin on hyvä. Kertoja on valinnut, että hän haluaa puhua muista asioista. Sadutuksessa kertoja saa tärkeän ja terapeuttisen itsemääräämisoikeuden siihen, mitä hän haluaa tai jaksaa käsitellä. Häneltä ei pakolla tivata tai kysellä asioita, jotka saattavat olla hänelle vieraita tai liian pelottavia. Tämäkin on tutkimusten ja kokemuksen perusteella huojentavaa.

Lasten tapa käsitellä asioita on käyttää mielikuvitusta ja leikkiä. Lapsi tarvitsee sitä, että hänet kohdataan hänelle ominaisten keinojen avulla. Satujen kautta kaiken ikäiset ihmiset kohtaavat syvimpiä tuntojaan mielikuvituksensa avulla ja näin löytyy elvyttäviä voimavaroja. Sadutus on siis hyvin terapeuttinen menetelmä myös nuorelle ja aikuiselle.

Kerro kokemuksistasi siitä, mitä tapahtui kun sadutit lasta, nuorta tai aikuista kriisin, pelon tai ahdistuksen hetkellä.

Professori Liisa Karlsson, Itä-Suomen yliopisto
Psykologi (eläkkeellä), VTT Monika Riihelä
Lapset kertovat ja toimivat –verkosto, http://www.edu.helsinki.fi/lapsetkertovat
Sähköposti: lapsetkertovat@gmail.com

LISÄTIETOA sadutus-menetelmästä ja sen vaikutuksista sekä lasten omista kertomuksista (tilaukset: lapsetkertovat@gmail.com):

– Katso lisää sadutusohjeita ja satuja: http://www.edu.helsinki.fi/lapsetkertovat/Sadutus/sadutus_paa.htm
– Katso sadutusohjeet eri kielillä tästä: https://www.edu.helsinki.fi/lapsetkertovat/lapset/In_English/Storycrafting_method/in_dif_languages.html
–        Sadutus Avain osallisuuden toimintakulttuuriin (L. Karlsson)  PS-kustannus 2014. (Uusittu perusteos sadutuksesta ja sen soveltamisesta sekä vaikutuksista.)
–        Aikakortit. Tie lasten ajatteluun. (Riihelä M., 1991) VAPK kustannus.
–        Mitä teemme lasten kysymyksille? Lasten ja ammattilaisten kohtaamisten merkitysulottuvuuksia.  (Riihelä M., 1996) Stakes tutkimuksia 66. Gaudeamus. Jyväskylä.
–        Sadutus koulussa ja narratiivinen tietäminen – teoriaa ja kokemuksia (Karlsson, L. ) 2013 Puheenvuoroja narratiivisuudesta opetuksessa ja oppimisessa. Ropo, E. & Huttunen, M. (eds.). Tampere: Tampere University Press, p. 171-198 28.
–        Sukelluksia lapsinäkökulmaiseen tutkimukseen ja toimintaan (toim. L. Karlsson & R. Karimäki).  2012. Suomen kasvatustieteellinen seura. Kasvatusalan tutkimuksia 57.
–       Lapselle puheenvuoro. Ammattikäytännön perinteet murroksessa. (L. Karlsson) Edita 2000 (Kirjassa on analysoitu lasten omaa kertomakulttuuria ja sitä, mitä tapahtuu kun ammattilaiset ryhtyvät saduttamaan.)
–        Storycrafting method – to share, participate, tell and listen in practice and research. (Karlsson, L.) 2013. The European Journal of Social & Behavioural Sciences, Special Volumes VI Design in Mind, 6(3), 1109–1117. http://www.futureacademy.org.uk/files/menu_items/other/ejsbs88.pdf
–        Lollipop Stories: Listening to children’s voices in the class-room and narrative ethnographical research (Hohti, R. & Karlsson, L. (2013) Childhood. doi:10.1177/0907568213496655 http://chd.sagepub.com/content/early/2013/08/12/0907568213496655
–        Children’s voices in context of art education and circumstances for interaction. (Karlsson, L. 2014). http://hdl.handle.net/10138/44696
–        Korvaan päin – Lasten satujen kirja. 1-12 -vuotiaiden lasten omia satuja 5000 sadun arkistosta. Runsas värikuvitus. Lapset kertovat ja toimivat ry. 2008. Katso tarkemmin ja tilaa: http://www.edu.helsinki.fi/lapsetkertovat/Sadutus/sadutus_paa.htm
(tilaa: lapsetkertovat@gmail.com)

LASTEN OMIA KERTOMUKSIA DVD:llä / VIDEOLLA (tilaa: lapsetkertovat@gmail.com)
–        Pättäni lapset kertovat tarinoitaan erityisopettajalle. Kemppainen, K. (toim.) (2000). Helsinki: Filminova, Stakes.  (Dysfaattiisten lasten sadutuskokemuksia.)
–        Kerro satu I ja II ja III (Seitsenosainen video/DVD-sarja sadutuksesta). Tell a story (englannin kielinen versio) Riihelä, M. (1997/ 2008).  Helsinki: Stakes.
–        Qissah Wa Tawassul – Satusilta – Kotka – Beirut Riihelä, M. (toim.) (2002/2008) Filminova, Stakes. (Kansainvälinen lasten satukirjeenvaihto.) netissä: https://www.youtube.com/watch?v=yfNyd0x39n0&feature=share

Mainokset

Tietoja liisakarlsson

Professori, Itä-Suomen yliopisto, dosentti Helsingin yliopisto * Teen tutkimusta ja kehittämistyötä lapsuuden ja työyhteisöjen sekä osallisuuden näkökulmasta kasvatuksessa ja opetuksessa, työyhteisöissä ja kulttuurissa (lapsinäkökulmaisuus, tutkivat pienryhmät lapsilla ja aikuisilla, toimijuus, työn kehittäminen, käyttöteoriat, tutkimusmenetelmät, narratiivisuus, sadutusmenetelmä) * Lapset kertovat ja toimivat -verkoston (LKT) pj. * Lapsuudentutkimuksen seuran hallituksen jäsen * Nordic Child Culture Research (BIN-Norden), Pohjoismaisen lastenkulttuurin tutkijoiden verkoston johtoryhmässä http://blogs.helsinki.fi/kasvatuspsykologia/tutkimusarkisto/lapset-kertovat-hyvinvoinnistaan-kuka-kuuntelee-tellis/ www.edu.helsinki.fi/lapsetkertovat Katso tarkemmin: https://liisakarlsson.wordpress.com/
Kategoria(t): Ammattikäytännöt, Dialogisuus, Hyvinvointi, koulu, Kuuntelu, Lapsuus, Lasten näkemykset, Leikki, Nuoret, Toimijuus ja osallisuus, tutkimus, Vuorovaikutus Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Yksi vastaus artikkeliin: Mitä tehdä kun lapsi, nuori tai aikuinen kohtaa kriisin?

  1. Paluuviite: Oletko jo saduttanut? Sadun ja sadutuksen päivä on nyt! | Lapsinäkökulma

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s