Tupakin kaa

Lapsuudentutkimukseen rantautuneen ’materialistisen käänteen’ myötä on tullut mahdolliseksi pohtia lapsinäkökulmaa lähtemällä liikkeelle materiasta ja niistä tilanteista, joissa materialla alkaa olla väliä. Tämä ei tarkoita yksinkertaista toimijuuden siirtämistä ihmiseltä tavaralle tai sosiaaliselta materiaaliselle. Pikemminkin toimijuuden katsotaan muotoutuvan sekalaisten asioiden suhteisissa verkottumisissa, luonto-kulttuurisissa kietoutumisissa, ihmisten ja ei-ihmisten väleillä.

Noin kolmivuotias lapsi kävelee, juoksee ja kiemurtelee kadulla. Sitten hän pysähtyy, osoittaa maahan ja nimeää: ”tupakki… tupakki… tupakantumppi… tupakki… tupakki…” Matka jatkuu ja toimet vaihtuvat, kunnes hän taas pysähtyy ja käy läpi kaikki lähimaaston tumpit. Hän seisoo haarat levällään, vaihtaa asentoa, kumartuu hieman, nopeasti takaisin ylös, kääntyy, hypähtää, vaihtelee jalalta toiselle, polkaisee kengänkärjellään yhtä tumpeista. Koko tämän ajan hän myös osoittaa ja nimeää intohimoisella äänellä: ”tupakantumppi… tupakki… tupakin… tupakintumppi…” Kaupan edessä on usein monia tumppeja ja roskisten lähistöllä. Myös leikkipuistoissa niitä saattaa bongata. Maaseudulla ei tumppeja juurikaan näy. Tumppien bongaaminen on enemmän kaupungin juttu.

Siinä missä on olemassa leikkipuistoina ja kiipeilypaikkoina materialisoituva kaupunki, viheralueina ja autoteinä sekä kauppoina, kirjastoina ja kahviloina materialisoituva kaupunki, on myös tupakantumppeina materialisoituva kaupunki. Tupakointia ei enää pidetä niin hyväksyttävää kuin omassa tai vanhempieni lapsuudessa, eivätkä mainokset saa enää tuottaa siitä nautinnollista mielikuvaa. Silti tupakantumppeja voi bongata yllättävissäkin paikoissa. Ne ovat elottomia, mutteivät pysy paikoillaan. Niiden väri ja muoto muuttuvat olosuhteiden myötä, mutta ne säilyvät tunnistettavina kauan. Ne ovat roskia, mutta niin pieniä, ettei niitä aina siivota pois. Lakaisukoneen kitaan päätyy niistä moni. Ne ovat tavaroita, joista osa heitetään pois huolimattomastikin. On myös sellaisia kaupunkeja, joissa tupakantumpit sekoittuvat kadulla muiden roskien joukkoon, päällystäen tien kirjavaksi.

Tämän kaupungin yhdessä leikkipuistoista lapsi kerää hiekkaa tupakantumppien päälle. Etteivät vauvat syö niitä. Ne ovat myrkyllisiä.

 

”Muistatko mitään tupakkajuttuja teidän päiväkodista?”

”No ainakin sen muistan elävästi, kun poikaporukka seisoskeli ringissä ja jutteli jotain. Niillä oli pienet kepit käsissään ja niitä ne imeskeli ja puhalteli. Sitä kateltiin muitten aikuisten kanssa, että mitäköhän noi puuhailee”.

”Miltä se näytti se tilanne? Niinku, minkälainen se tunnelma oli?”

”Mukavaa niillä oli. Seisoskeli siinä ringissä ja jutteli ja imeskeli keppejä nautinnollisesti”.

Tupakantumpit ovat yhteydessä tupakointitekoihin. Lapsi katselee tupakoivia ihmisiä, heidän ilmeitään ja suhdettaan tupakkaan. ”Miksi poltetaan tupakkaa?” hän kysyy. Hänen uusi aikuinen ystävänsä saa huonon omantunnon, kun hän huomaa lapsen huomanneen, että tupakointi rentouttaa häntä. Toiselta aikuiselta hän kysyy: ”Miksi polttaa tämä tupakkaa?” ”Mä en pääse siitä eroon”, aikuinen vastaa. Tupakoinnissa materialisoituu ristiriitaisuus. Myrkyllisyyden ja herkullisuuden rajat ovat hämärät. Ne ovat molemmat samassa ilmassa.

Eräänä päivänä nukkumaan mennessään lapsi alkaa käydä läpi, ketkä hänen tuntemistaan ihmisistä polttavat ja ketkä eivät. Vanhemmat intoutuvat myös tämän sosiomateriaalisen verkoston piirtämiseen. Paljon ystäviä, perheenjäseniä, sukulaisia, tuttuja, naapureita ja hoitokavereita vanhempineen käytetään tupakanfiltterin läpi. Näitä ihmisiä – ja yhtä koiraa ja lampaitakin – he muistelevat pohtien, luokitellen, innokkaasti ja ennen kaikkea lämminhenkisesti. Missä on hän? Onko nukkumassa tämä? Koska mennään kattomaan?

Tuure Tammi, FT, Tutkijatohtori, Oulun yliopisto

Mainokset
Kategoria(t): Hyvinvointi, Lapset ja kuluttaminen, Lapsuus, Toimijuus ja osallisuus, Ympäristöt. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s