Lapsivaikutuksia arvioimassa

Lapsiin kohdistuvat vaikutukset – mitä ne ovat ja miten niitä arvioidaan?

Aikuiset tekevät jatkuvasti eri tasoisia päätöksiä ja toimenpiteitä, jotka kohdistuvat lapsiin suoraan tai epäsuoraan. Lapsivaikutusten arvioinnilla pyritään ennakoimaan näiden erilaisten päätösten ja toimenpiteiden lyhyen ja pitkän aikavälin seurauksia lapsille. Miten erilaisilla päätöksillä vaikutetaan esimerkiksi lapsen kasvuun ja kehitykseen, sosiaalisiin suhteisiin, asumiseen, liikkumiseen tai turvallisuuteen? Lapsivaikutusten tietoisella esiin nostamisella voidaan edistää laaja-alaisempaa ja moninäkökulmaisempaa päätöksentekoa. Lapsivaikutusten arvioinnin taustalla on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus ja pyrkimys lapsenoikeusperustaiseen toimintaan. Sopimukseen on kirjattu, että sopimusvaltioiden on taattava oikeus tulla kuulluksi jokaiselle lapselle, ”joka kykenee muodostamaan näkemyksensä”.

Tällä ilmaisulla ei tarkoiteta sitä, että lapsen on kyettävä muodostamaan näkemyksensä aikuisen tavoin, esimerkiksi sanallisesti aikuislähtöisesti muodostettuihin kysymyksiin aikuisten ympäristöissä. Niin tärkeitä kuin edustuksellisen osallisuuden muodot, kuten nuorisovaltuustot ja lapsiparlamentit ovat, on lapsen oikeus tulla kuulluksi kuitenkin paljon enemmän. Lapsen oikeuksien yleissopimus heittääkin aikuisille haasteen: miten me aikuiset kykenemme kuulemaan ja ymmärtämään lapsen näkemyksiä? Miten me olemme vuorovaikutuksessa esimerkiksi vammaisten lasten, pienten lasten tai maahanmuuttajataustaisten lasten kanssa? Miten me annamme lapsille mahdollisuuksia tuoda esiin näkemyksiään heidän omissa toimintaympäristöissään kodeissa, päivähoidossa, kouluissa, harrastuksissa, sairaaloissa tai laitoksissa? Millaisia menetelmiä käytämme lapsen kuulemiseen? Usein lapsilähtöisten menetelmien käyttö vaatii aikaa ja aikuisen kykyä myös tulkita lapsen viestejä. Lapsi voi esimerkiksi kehonkielellään, leikin tai sadutuksen avulla kertoa kokemusmaailmastaan. Lapsia voi myös ohjata tuottamaan aikuisille tietoa tietystä ilmiöstä tai ympäristöstä esimerkiksi pyytämällä heitä valokuvaamaan tai piirtämään heille merkityksellisistä asioista. Lasten tuotokset voivat muodostaa yhteisen keskustelun viitekehyksen.

Lapsilähtöiset menetelmät koetaan kuitenkin usein työläiksi ja aikaa vieviksi erilaisten päätösten ja toimintasuunnitelmien valmistelussa. Tällöin ei ole oivallettu lapsen kuulemisen syvintä merkitystä. Kyseessä ei ole irrallinen tapahtuma, jossa lapsi osallistetaan tietyssä vaiheessa päätöksentekoon. Lapsen kuulemisella ei myöskään tarkoiteta ainoastaan yksisuuntaista lapsen kuulemista, vaan tarvitaan vuoropuhelua, asioiden yhdessä pohtimista aikuisten ja lasten kesken kaikissa lasten toimintaympäristöissä. Jos tämä vuoropuhelu on osa lasten toimintaympäristöjen toimintakulttuuria, tullaan samalla ikään kuin vahingossa tuottaneeksi näkyville lapsen näkemykset, mielipiteet ja kokemukset. Mikäli tämä toimii, tarvitaan sen jälkeen vain aikuisten tarmokkuutta koota ja jäsentää lasten näkemykset sellaiseen muotoon, että tieto voidaan hyödyntää lapsia koskevassa päätöksenteossa. Meidän aikuisten on hyvä muistaa, että vaikka lapset ovat aktiivisia oikeuksien haltijoita, ovat he samalla vajaavaltaisia ja tarvitsevat monella tapaa aikuisten apua siihen, että heidän näkemyksensä tulee esiin ja vakavasti otetuksi.

20161105_150211

Kati Honkanen, HTL, KT-opiskelija

 

Mainokset

Tietoja Kati Honkanen

Teen kasvatustieteellistä väitöstutkimusta: Asuinalue sosiaalisena, fyysisenä ja psyykkisenä ympäristönä - Monimenetelmällinen tutkimus lapsiperheiden jäsenten ja nuorten aikuisten subjektiivisesta hyvinvoinnista. Hallintotieteiden lisensiaatin tutkimuksen olen tehnyt vuonna 2012 lastensuojelun organisaatioiden kehittämisestä ja muutoksen johtamisesta. Olen työskennellyt vuodesta 2005 alkaen erilaisissa kehittämis- ja tutkimushankkeissa, esimerkiksi lapsiperheiden sosiaalityön kehittämisyksikössä, työttömien hyvinvoinnin edistämishankkeessa sekä asuinaluetutkimushankkeessa. Tällä hetkellä työskentelen projektipäällikkönä Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Ota yhteyttä kati.honkanen@thl.fi
Kategoria(t): Uncategorized. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: Lapsivaikutuksia arvioimassa

  1. johannaolli sanoo:

    Kiitos kun nostit tämän teeman esiin! Monia tärkeitä pointteja tässä kirjoituksessa. Erityisen hyvä, että pohdit lapsen arjessa kuulemisen tärkeyttä ja sitä, että se tapahtuu jatkuvana vuoropuheluna, jossa lapsen osuus ”puhelusta” voi toteutua myös toimininnan kielellä.

    Jos lukijoita kiinnostaa pohtia aihetta lisää teoreettiselta kannalta, kannattaa lukea artikkelini Lapsen oikeus tulla kuulluksi kuntoutuksessa (https://lastenneurologianhoitajat.yhdistysavain.fi/@Bin/144416/Lapsen+oikeus+tulla+kuulluksi+kuntoutuksessa_Olli_2012.pdf), jossa pohdin kaikkia lapsen oikeuksien sopimuksen kuulluksi tulemispykälän ilmaisuja erikseen. Vaikka artikkelini kontekstina on kuntoutus, lapsen kuulluksi tulemisen asia on yhteinen muille konteksteille. Ja jos erityisesti vammaisten lasten kuulluksi tuleminen kiinnostaa, suosittelen siitä aiheesta tekemäämme kirjallisuuskatsausta: https://www.thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/tutkimus-kehittaminen/tutkimuksia-vammaisalalta/lapset-nuoret-ja-perheet/edistavia-ja-estavia-tekijoita-vammaisen-lapsen-toimijuuden-toteutumiselle-instituutioissa

    Liked by 1 henkilö

    • Kati Honkanen sanoo:

      Kiitos Johanna kommenteista ja lukuvinkeistä! Haluaisin myös vinkata, että Huittisten palveluverkkouudistuksen valmistelun yhteydessä toteutetaan marraskuun aikana laaja lapsivaikutusten arviointi, jossa kuullaan mm. varhaiskasvatuksen lapsia, vammaisia lapsia, ala- ja yläkoululaisia sekä lasten vanhempia ja henkilöstöä. Arviointiprosessista infotaan mm. tässä blogissa:
      https://uusikouluhuittinen.blogspot.fi/

      Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s