Kyselemisestä kuunteluun

Nuori – joka asui jo omillaan naapurissa – kirjoitti viestin: ”Tuutko ulos hetkeks?” Tottahan Alinaa oli mukava tervehtiä

annas tavla-_Liisa_IIMG_5227

Maalaus: Anna Karlsson

pitkästä aikaa. Kun he tapasivat, tuli aikuisen heti kyseltyä: ”Mitä kuuluu? Miten koulussa sujuu? Miten se teidän esitys meni? Mitä.. ? Milloin…?” Alina vastasi sanalla tai parilla, murahtamalla, nyhtämällä. Sitten hän puuskahti: ”Olet muutamassa minuutissa vaan tykittänyt.” Aikuinen oli juuri sanomassa: ”Haluan niin tietää, mitä sinulle kuuluu. Siitä on niin kauan kun juteltiin.” Nuoren töräytys pisti aikuisen miettimään: ”Mutta tosiaan, pitäisi kuunnella.”

Siinä nämä kaksi sitten kävelivät puistoon. Vähitellen alkoi Alina kertoa murhettaan. Välillä kyyneleet valuivat. Nyt aikuinen ymmärsi kuunnella, olla läsnä, pakottamatta nuorta omien kysymysten äärelle. Nuori ja aikuinen olivat yhdessä Alinan kertomassa läsnä. Aikuisen oli hankala maltaa olla antamatta neuvoja Alinalle. Mutta yhdessä jaettu hetki tuntui hyvältä, molemmista. Alina sai kerrottua vaikeasta asiastaan. Vähitellen hänen koko olemuksensa muuttui. Aihe vaihtui huomaamatta kulumisiin. Yhdessä jaettiin hymy.

Miten kohtaamme toisen? Miten helposti tulee vuorovaikutustilanteessa lähdettyä omasta tarpeesta selvittää omaa kiinnostuksenkohdettaan. Martin Buber (1923/1993) erottaa Minä-Se ja Minä-Sinä –suhteet. Ensimmäisessä Minä havainnoin ulkoapäin maailmaa ja toista ikään kuin objektina. ”Minä” toimii subjektin positiosta. Minä-Sinä –suhteessa molemmat ovat subjekteja, jotka kohtaavat. Voidaan myös tarkastella vuorovaikutuksesta yksilöiden näkökulmien sijaan yhteisöllisestä tarkastelukulmasta (Karlsson 2000). Siinä ei olla vuoro-vaikutuksessa, vuorotellen, vaan yhteisessä tilassa samanaikaisesti. Siinä toinen ei ilmaise jotakin, johon toinen vastaa. Sen sijaan tilanne luodaan yhdessä, ollaan vahvasti hetkessä, yhdessä jakamisen olotilassa.

Lähteet:
Buber, M. (1923/1993). Minä ja Sinä. Porvoo: WSOY.
Karlsson, L. 2000. Lapsille puheenvuoro. Ammattikäytännön perinteet murroksessa. Helsinki: Edita.

Liisa Karlsson
Professori, kasvatustiede, erityisesti kasvatuspsykologia
Itä-Suomen yliopisto, dosentti: Helsingin yliopisto

Sähköposti: liisa.karlsson (at) uef.fi
Twitter:
https://twitter.com/KarlssonLiisa?lang=fi

 

 

Mainokset

Tietoja liisakarlsson

Professori, Itä-Suomen yliopisto, dosentti Helsingin yliopisto * Teen tutkimusta ja kehittämistyötä lapsuuden ja työyhteisöjen sekä osallisuuden näkökulmasta kasvatuksessa ja opetuksessa, työyhteisöissä ja kulttuurissa (lapsinäkökulmaisuus, tutkivat pienryhmät lapsilla ja aikuisilla, toimijuus, työn kehittäminen, käyttöteoriat, tutkimusmenetelmät, narratiivisuus, sadutusmenetelmä) * Lapset kertovat ja toimivat -verkoston (LKT) pj. * Lapsuudentutkimuksen seuran hallituksen jäsen * Nordic Child Culture Research (BIN-Norden), Pohjoismaisen lastenkulttuurin tutkijoiden verkoston johtoryhmässä http://blogs.helsinki.fi/kasvatuspsykologia/tutkimusarkisto/lapset-kertovat-hyvinvoinnistaan-kuka-kuuntelee-tellis/ www.edu.helsinki.fi/lapsetkertovat Katso tarkemmin: https://liisakarlsson.wordpress.com/
Kategoria(t): Ammattikäytännöt, Dialogisuus, Hyvinvointi, Kuuntelu, Lapsen oikeudet, Lapsuus, Lasten näkemykset, Nuoret, Toimijuus ja osallisuus, tutkimus, Vuorovaikutus. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: Kyselemisestä kuunteluun

  1. johannaolli sanoo:

    Osuva esimerkkitarina. Samaan ilmiöön olen törmännyt omassa tutkimusaineistossani pienen puhumattoman lapsen kanssa: yhteys syntyy vasta, kun aikuinen malttaa olla hetken hiljaa. Toinen lasten kuuntelua edistävä asia aineistossani on toiminnallisuus – ehkä siis nuortenkin kanssa, kuten tuossa tarinassa yhteinen käveleminen.

    Tykkää

    • liisakarlsson sanoo:

      Todella, Johanna. Kuuntelun voima on vahva. Mutta miten vaikeaa se onkaan. Toimintakin on oiva keino niin lasten kuin aikuistenkin kanssa. Kun tekee jotakin yhdessä, tulee puhumisen ja kuuntelun paikkoja kuin itsestään.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s