Leena meni kauppaan ja plötsis

Leena meni kauppaan.
Leena meni kauppaan.
Leena meni kauppaan.
Leena meni kauppaan.
Leena meni kauppaan.
Sanni 4v.

Tämä minulle tuntemattomaksi jääneen lapsen satu jäi mieleeni vuosia sitten. Opetan sadutusta ja usein luen tämän sadun ja kerron siihen liittyvän tarinan:

Päiväkodit olivat keskenään satukirjeenvaihdossa. Tämä tyttö ei ollut halunnut kertoa satua ja sitten kerran halusikin. Tyttö kertoi sadun, aikuinen luki sen hänelle ja se oli lapsen mielestä hyvä. Satu lähetettiin muiden satujen mukana toiseen päiväkotiin. Saatekirjeeseen aikuinen kirjasi huomion hieman vähätellen, että tämä oli Sannin eka satu. Kun se luettiin lapsille, he nauroivat! Siitä tuli heidän suosikkisatunsa: ”Lue taas se Leena meni kauppaan.”

Kun kerron tämän aikuisille, reaktio on aina sama. Kun luen sadun ensin, kukaan ei naura. Kun kerron lasten reaktiot, kaikki nauravat. Tämä satu innoitti minua jopa niin paljon, että tämän vuoden alusta olenkin tutkijana tässä blogiryhmässä mukana. Väitöstutkimukseni aiheena on ”Alle kouluikäisten lasten tuottama huumori”. Kun kerron tästä aiheesta, yleensä ihmiset riemastuvat ja kertovat lasten sattumuksista. Luulen, että minulla tulee olemaan hauskaa seuraavat kuusi vuotta. hauskaa

Oliko Sanni tarkoittanut sadun hauskaksi? En tiedä, mutta luulen, että ei. En tiedä, mikä reaktio olisi ollut, jos satu olisi luettu hänen omassa ryhmässään ja sille olisi naurettu. Vuosia sitten sadutin sisaruksia ja pikkusisko kertoi aina saman sisältöisen sadun kuin isosisko oli ensin kertonut. En koskaan puuttunut siihen sanomalla: kerro oma juttu. Ei. Sadutuksen idea on, että sinä kuuntelet ja arvostat sitä, mitä toinen haluaa sanoa. Vaikka lapsi kertoisi kymmenen kertaa saman sadun. Ehkä sillä on hänelle jokin merkitys. Mutta kerran pikkusisko keksi oman sanan: plötsis! Se sai aikaan naurahduksen. Sen jälkeen satu jatkui: plötsis, plötsis, plötsis jne. Ja kun se luettiin, kaikki nauroivat ihan tikahtuakseen. Siitä alkoivat pikkusiskon omat tarinat. Niissä oli hyvin pitkään tämä toiston teema. Toisto on lapsista hauskaa.

Tutkimuksessani lähestyn tutkimusaihettani tällä sadutuksen otteella. Lapset kertovat itse, mikä heitä naurattaa. Nykyaikana lapset tekevät myös omia videoita ja usein niissä piilee huumorin siemen. Odotan mielenkiinnolla saavani käsiini myös tällaisia lasten tuotoksia. On mukavaa saada toiset nauramaan. Joissakin piireissä on väitetty, että lapsilla ei ole varsinaisesti huumoritajua vaan se on jotakin muuta. Tässä on oiva tutkimuskohde. Huumorin väljä määritelmä voisi olla ”tehdä tai sanoa jotain, mikä saa toiset nauramaan”. Charles Chaplin on hyvä esimerkki siitä, miten tekemällä nauratetaan toisia. Lapset ovat tässä ihan mestareita. Ei tarvita sanoja, kun saadaan toiset nauramaan.ilmeitä

Facebook ilmoitti, että minun lähettämilleni postauksille oli annettu haha-reaktioita 350 kertaa. Sitten oli hyvä perustelu: ”Joskus huumori auttaa kaikista parhaiten lähentämään maailman ihmisiä toisiinsa.”

Mitä sinulle tulee mieleen lasten huumorista?

Tuula Stenius
Kasvatusaineiden opettaja
Jatko-opiskelija, Itä-Suomen yliopisto

Kuvat pixabay

Tietoja Tuulius

Olen lastentarhanopettaja, montessoriohjaaja ja kasvatustieteen maisteri. Opetan lähihoitajaopiskelijoille kasvatusaineita. Minua kiinnostaa lasten oma kulttuuri. Teen innoissani väitöskirjaa Helsingin yliopistossa aiheenani "Pienten lasten huumori – tutkimus lasten tuottamasta huumorista ja sen vaikutuksista lapsiryhmässä".
Kategoria(t): kohtaaminen, Lasten näkemykset, Uncategorized, Vuorovaikutus. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

6 vastausta artikkeliin: Leena meni kauppaan ja plötsis

  1. Kati Honkanen sanoo:

    Mainio kirjoitus ja mainio tutkimuksen aihe! Olen viime aikoina paljon pohtinut myös tuota, että mikä on lapsen ”omaa” tuotosta ja mikä lainattua. Aikuiset usein vähättelevät lasten tuottamaa kerrontaa, tietoa tai ajatuksia sanomalla, ettei lapsi ole itse sanomisiaan keksinyt vaan toistaa esimerkiksi vanhempiensa mielipiteitä. Tämä on hassua, sillä miksi me aikuisetkaan olisimme yhtään sen vapaampia tuottamaan puhtaasti ”omia” ajatuksia. Ja miksi tämä edes on ongelma? Kuten totesit, sadutuksen idea on, että sinä kuuntelet ja arvostat sitä, mitä toinen haluaa sanoa. Eikö tässä voisi olla hyvä sääntö kaikkeen vuorovaikutukseen ja kohtaamiseen? Kuullaan ja arvostetaan toinen toisiamme!

    Liked by 2 people

  2. johannaolli sanoo:

    Tuo ”Leena meni kauppaan”-tarina aikuisten reaktioineen on jotenkin tosi hyvä kuva siitä, miten erilaista lasten ja aikuisten huumori voi olla. Ihan mahtavaa, että olet ryhtynyt sitä aihetta tutkimaan ja nimenomaan lapsinäkökulmaisella tavalla. Minua huvittaa tuossa kertomuksessasi se, että usein me aikuiset (kuten Kati tuossa yllä toteaa) pidämme lapsia jotenkin vähäteltävinä matkijoina ja toisten juttujen tai toiminnan toistajina, mutta sinun tarinassasi aikuiset ovatkin sellaisia – nauravat vasta sitten, kun kuulevat, että lapset ovat ensin nauraneet! Siis jäljittelevät oikeastaan lapsia!

    Liked by 1 henkilö

  3. nooraraiha sanoo:

    Kommenttina Tuulan kysymykseen, mitä tulee mieleen lasten huumorista… Voisikohan eräänlaista lasten huumoria olla se, minkä aikuiset monesti mieltävät ”temppuiluksi” tai ”pelleilyksi”? Kun esimerkiksi yritän harjata lapsen hampaita, hän alkaa väännellä suutaan erilaisiin asentoihin tai liikuttelee kieltään. Omasta näkökulmastani tämä häiritsee harjaamista ja saa ärsyyntymään. Lapsen näkökulma taas voi olla toinen. Ehkä hän yrittää viihdyttää itseään tai meitä molempia ja tehdä harjaamisesta hauskempaa?

    Liked by 1 henkilö

  4. Anna sanoo:

    Olen miettinyt itse sadutusta tehneenä ja sitä kuunnelleena, miksi aikuisella on usein kova tarve korjata tai ohjata lapsen satua tiettyyn suuntaan. Huomaan, että itse sorrun tähän toisinaan. Monesti lapsen kertoessa hänelle itselleen hauskaa tai tärkeää tarinaa (monesti pissa-kakka-huumoria), kuulen aikuisen sanovan ”eikai noin voi sanoa” tai ”ei tuollaista voi kertoa/kirjoittaa tänne”. Sitten mietin, että miksi ei voisi? Näin sadutuksen keinoin, asioita on mitä helpoin käsitellä.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s