Leikki lasten valtastrategioiden harjoittelukenttänä

Vierasbloggaajana Suvi Kettumäki

Valta on osa sosiaalista vuorovaikutusta. Gradussani tutkin lasten välisiä valtastrategioita Michel Foucault’n (1982, 1980) valtakäsitystä peilaten. Foucault’n (1980) mukaan valta on kaikkialla ja kietoutunut jokaiseen vuorovaikutustilanteeseen. Tästä lähtökohdasta oletin, että valtaa on lasten välillä ja lasten leikissä. Vallan tiedetään kytkeytyvän vuorovaikutukseen ja lapsi, heti synnyttyään, tulee osaksi ihmisten välistä vuorovaikutusta (Kettumäki, 2017, 8). Lapset testaavat omia taitojaan leikissä ja näin ollen opitut vallankäytön muodot ilmenevät leikissä. Tarkasteluun gradussani nostin lasten valtastrategiat eli ne keinojen kokonaisuudet mitä lapset käyttävät, kun haluat vaikuttaa toisen toimintaan, asenteisiin tai tunteisiin (Kettumäki, 2017, 7).

Graduni tarkoituksena oli tavoittaa lapsen toiminnan kautta heidän intentioitaan ja ajatuksiaan samalla tiedostan lasten erityislaatuinen tapa tuottaa tietoa, esimerkiksi leikin avulla (ks. esim. Karlsson, 2012). Yksi tapa tuoda esiin tätä lapsinäkökulmaa on havainnoida lapselle ominaista toimintaa eli leikkiä (Kettumäki, 2017, 26-28).

Graduni tutkimukseen osallistui 10 lasta, jotka olivat iältään 2–3 -vuotiaita. Tuossa iässä lapset siirtyvät rinnakkaisleikistä mielikuvitus- ja roolileikkiin luoden yhdessä leikin tarinaa (Kettumäki, 2017, 22–23). Näin ollen leikin kohteeksi tulevat ihmisten välisen toiminnan säännöt ja säännönmukaisuudet (Helenius & Mäntynen, 2002). Aiemmat tutkimukset (ks. esim. Kalliala, 1999 tai Corsaro, 2003) osoittavat, että 6 vuotiaiden lasten välillä esiintyy kielellistä ja ei-kielellistä vallankäyttöä. Tämä vallankäyttö saattaa jäädä jopa aikuisilta piiloon ja muodostua päiväkotiryhmässä normiksi aiheuttaen kiusaamista ja eriarvoisuutta lasten välille (esim. Repo, 2013 tai Vuorisalo, 2013).

Gradussani ilmeni, että lapset käyttivät erilaisia valtastrategioita ohjaillakseen leikkiä (Kettumäki, 2017, 45–48). Leikin kulkuun vaikutettiin leikkiä johtamalla, leikkineuvotteluissa ja kieltämisellä. Hyvin nopeasti selvisi, että leikki ei etene ilman valtaa tai leikki tyrehtyy, kun valitut valtastrategiat vähentävät lasten osallisuuden tunnetta leikkiin. Valta kytkeytyi leikissä aloitteisiin ja siihen, miten lapset vastaavat toisen aloitteeseen. Parhaiten leikkiä vei eteenpäin ja syvensi leikin johtaminen. (Kettumäki, 2017, 53). Leikkijät sitoutuivat leikkiin ja pystyivät toimimaan leikin tarinan mukaisesti, jota leikin johtaminen tuotti. Samalla leikkijät kokivat osallisuutta leikkiin.

Seuraavassa esimerkki leikin taitavasta johtamisesta. Esimerkissä leikkiehdotus sanotaan ääneen ja leikkijät vastaavat leikkiehdotukseen toistamalla sen ääneen sekä toimimalla leikkiehdotuksen mukaan.

Elviira, Kaapo, Aliisa, Emilia ja Voitto leikkivät kotileikissä. Kaikki leikkijät ovat nukkumassa kotileikin makuuhuoneessa. Elviira sanoo: ”aamu” ja nousee ylös patjalta. Emilia ja Voitto nousevat seisomaan. Aliisa nostaa päätään ja sanoo: ”aamu”, johon Elviira vastaa ”hyvä”. Kaapo on nostanut päänsä ylös ja Aliisa sanoo hänelle: ”on aika aamun.” Voitto kävelee kohti keittiötä ja sanoo: ”aika aamun.” Aliisa sanoo: ”aamu” ja menee keittiöön. Kaapo sanoo: ”aamu” ja menee keittiöön. Emilia tulee keittiöön. (Meillä on sellainen kotileikki) (Kettumäki, 2017, 38).

Valtastrategiana kieltäminen toimi leikkiä vastaan. Leikin johtajalla oleva leikki-idea ei välittynyt toisille leikkijöille ja leikki tyrehtyi. Kieltäminen vähensi muiden leikkijöiden potentiaalisia toimintamahdollisuuksia ja näin leikkijöille ei jäänyt kuin yksi tapa leikkiä. Seuraavassa esimerkissä Anterolla on ajatus linnaleikistä. Hän vastaa Voiton leikkiehdotukseen pomppukuopasta kieltävästi. Antero oli aloittanut Elinan kanssa linna-leikin ja puolustaa leikki-ideaansa. Selittämällä kieltoaan hän varmisti, että Voitto tiesi leikki-idean.

Antero, Voitto ja Elina ovat hiekkalaatikolla. Elina istuu hiekkakasan vieressä. Voitto seisoo Elinan vieressä. Antero tulee Voiton luokse kottikärryineen ja sanoo: ”ei, älä Voitto.” Voitto perääntyy ja sanoo: ”tässä on iso kuoppa”. Voitto istuu Elinan viereen ja ottaa hiekkaa hiekkakasasta. Antero väistää taaksepäin kottikärryjen kanssa, kun Voitto yrittää laittaa niihin hiekkaa. Antero sanoo: ”eii, ei se ole iso pomppukuoppa” ja tyhjentää kottikärryt hiekkakasan päälle. Voitto laittaa hiekat takaisin hiekkakasalle ja tasoittaa ne. Antero sanoo: ”kun tulee linna”. (Siihen tulee linna, 06:56-7:24)  (­­­­Kettumäki, 2017, 44-45).

Lasten leikki on monipuolista ja monimuotoista. Se sisältää monia vuorovaikutuksen elementtejä, joista yksi on valta. Vallan tarkasteleminen lapsen kautta toi mielenkiintoisen katsantokannan leikkiin. Graduni haastoi minut pohtimaan, miten aikuinen voi edistää ja tukea leikkiä lasten välillä vallan näkökulmasta. Valta on osa leikkiä ja rakentava vallan käyttö mahdollistaa monipuolisen ja rikkaan leikin, minkä graduni todensi (Kettumäki, 2017, 54).

Loppujen lopuksi vallan näkökulmasta leikissä tulisi välttää suoria kieltoja. Kiellot kannattaisi mieluummin kietoa osaksi leikin tarinaa. Monipuolisen leikin takaamiseksi leikkiryhmät tulisi muodostaa niin, että niissä olisi eri tasoisia ja -ikäisiä leikkijöitä, jolloin leikkiin muodostuisi ”johtaja”. Tämän ”johtajan” tulisi osata hyvät positiiviset leikkitaidot, joita ovat positiivinen vuorovaikutus ja kunnioitus leikkijöitä kohtaan. Aikuinen voi toimia leikin johtajana, jos leikkijöiden joukosta ei nouse luonnollisesti johtajaa tai leikkijöiden vuorovaikutus ei ole positiivista.

 

Suvi Kettumäki

Lastentarhanopettaja (KK)

Varhaiskasvatuksen maisteri

Twitter: https://twitter.com/SuviKettumaki

Graduni löydät osoitteesta: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/191251/GRADU_Suvi%20Kettum%C3%A4ki_Leikkilastenvaltastrategioidenharjoittelukentt%C3%A4n%C3%A4.pdf?sequence=2

Lähteet:

Corsaro, W. A. (2003). We’re friends right? Inside kids’ culture. Washington: Joseph Henry Press.

Foucault, M. (1982). The Subject and Power. Critical Inquiry, Vol. 8, No. 4, 777- 795.

Foucault, M. (1980). Power/Knowledge: selected interviews and other writings 1972-1977. Brighton: The Harvester Press.

Gjerstad, E. (2015). Kuka on kukkulan kuningas? Lasten ja aikuisten valtasuhteet kasvun tukena. Juva: PS-kustannus.

Kalliala, M. (1999). Enkeliprinsessa ja itsari liukumäessä. Leikkikulttuuri ja yhteiskunnan muutos. Helsinki: Gaudeamus.

Karlsson, L. (2012). Lapsinäkökulmaisen tutkimuksen ja toiminnan poluilla. Teoksessa L. Karlsson & Karimäki, R. (toim.), Sukelluksia lapsinäkökulmaiseen tutkimukseen ja toimintaan (17-66). Suomen kasvatustieteellinen seura, Kasvatusalan tutkimuksia 57. Jyväskylä: Jyväskylän Yliopistopaino.

Kettumäki, S. (2017). Leikki lasten valtataistelujen harjoitteluareenana. Pro Gradu tutkielma. Helsinki: Helsingin Yliopisto.

Repo, L. (2013). Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy. Juva: PS-kustannus.

Vuorisalo, M. (2013). Lasten kentät ja pääomat. Osallistuminen ja eriarvoisuuksien rakentuminen päiväkodissa. Jyväskylä: Jyväskylä University Printing House.

Kuvat:

photo credit: whiteknuckled <a href=”http://www.flickr.com/photos/49601670@N00/30749045843″>2016-11-26 14.38.46-1</a> via <a href=”http://photopin.com”>photopin</a&gt; <a href=”https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/2.0/”>(license)</a&gt;

Mainokset

Tietoja johannaolli

Tarkastelen lasten maailmaa hoitotieteen, lapsuudentutkimuksen ja vammaistutkimuksen näkökulmista. Ja kyllä, joskus myös siitäkin näkökulmasta, mitä "oikeiden elävien lasten" kanssa touhuaminen herättää. Teen Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella väitöskirjaa vammaisten lasten osallisuutta tukevasta hoitotyöstä. Lisätietoja löydät kuvan alla olevista linkeistä.
Kategoria(t): Leikki, tutkimus Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

10 vastausta artikkeliin: Leikki lasten valtastrategioiden harjoittelukenttänä

  1. Tuulius sanoo:

    Olipa mielenkiintoinen gradun aihe ja tulokset. Jäin miettimään montaa asiaa. Kuinka paljon temperamentti vaikuttaa lapsen rooliin leikissä? Onko leikin johtajat aina niitä johtajatyyppejä? Jatkuuko sama aikuisuudessa? 😉

    Tykkää

    • Suvi Kettumäki sanoo:

      Mielenkiintoisia kysymyksiä! En pohtinut gradussani temperamenttiä, mutta varmasti sillä on vaikutuksensa myös leikkiin. Toisaalta leikkitaitoja voi oppia, niin temperamentin vaikutus käyttäytymiseen vähenee.

      Jatkotutkimus aiheena valta ja temperamentti olisi erittäin hedelmällinen!

      Tykkää

    • Suvi Kettumäki sanoo:

      ielenkiintoisia kysymyksiä! En pohtinut gradussani temperamenttiä, mutta varmasti sillä on vaikutuksensa myös leikkiin. Toisaalta leikkitaitoja voi oppia, niin temperamentin vaikutus käyttäytymiseen vähenee.

      Jatkotutkimus aiheena valta ja temperamentti olisi erittäin hedelmällinen!

      Tykkää

  2. Kiinnostavaa tarkastella vallan kautta pienten leikkiä. Se avaa erilaisen katsantokannan aiheeseen. Kiitos blogistasi. Voisi olla avaavaa vielä kootustie määritellä, miten gradussasi määrittelit valtaa. Sekun tarkoittaa niin eri asioita ja voi tuoda monenlaisia mielleyhtymiä. Kiinnotavaa on myös, miten erilaiset vallan muodot rakentavat tai estävät leikin yhteistä rakentamista. Yhteisleikissä kun on aina kysymys leikin yhteisestä luomista.

    Tykkää

    • Suvi K sanoo:

      Kiitos Liisa kommentista. Määrittelin vallan Foucault’n valtakäsityksen pohjalta, jossa valta nähdään kietoutuvana jokaiseen vuorovaikutustilanteeseen. Valta on hänen mukaansa yhtäaikaisesti näkyvää ja näkymätöntä. Lähtökohtana on kuitenkin, että kahden ihmisen välillä on valtaa on se tiedostettua tai tiedostamatonta.

      Selkeämmin omassa gradussa nousi esiin leikkineuvottelut, joissa lapset neuvottelivat leikin kulusta näin yhdessä luoden leikkiä ja tehden kompromisseja. Kyvyttömyys kompromissien tekoon tai toisen idean huomioonottamiseen leikissä estävät yhteisen leikin synnyn. Hyvät vuorovaikutustaidot ovat yksi tekijä yhteisen leikin onnistumiseen.

      Tykkää

  3. Aira Kitinprami sanoo:

    Minua pohditutti heti gradun alussa tämä lause: ” Pohtiessani miten olimme
    ryhmänä tähän päätyneet, aloin huomata päiväkotiympäristössämme eriarvoisuutta
    esille tuovia asioita. Synttärimadossa vanhin oli madon pään vieressä
    ja nuorin aivan madon hännässä. Lasten kerrossängyissä nukuttiin niin,
    että vanhimmat lapset olivat yläsängyissä ja nuorimmat alasängyissä. Kaikista
    vanhimpien lasten ei tarvinnut nukkua päiväunia, vaan he saivat kuunnella
    satua jumppasalissa.”
    Kyseenalaistaisin käytäntöjen liittymistä eriarvoisuuteen, mielestäni ne ennemminkin liittyvät luonnolliseen ja loogiseen iän mukanaan tuomaan erilaisuuteen ja muutokseen yhteisön sisäisessä roolissa. Toki ikä tuo myös valtaa samalla kun se tuo myös vastuuta ja vapauksia. Kasvattajan tehtävä ei mielestäni ole häivyttää täysin isomman lapsen asemaa vallankäyttäjänä, vaan olla tarkkana ohjaamassa kuinka sitä käytetään ja missä tilanteissa. Uskoisin ja muistelen omasta lapsuudestani, että lapsille on lohdullista ja ajatusmaailmaan rakennetta tuovaa seurata, kuinka synttärimadossa oma kuva etenee hännästä päähän ja kuinka kasvaessaan saakin vaihtaa paikkaa nukkarissa ja lopulta mennä nukkumaan välillä vapaaehtoisesti. Tämä konkretisoi lapsen omaa kasvua ja helpottaa myös ikään liittyvien kehitysaskelien ottamisessa. On helpompi siirtyä rattaista kävelijäksi, kun iän tuomaan muutokseen liittyy myös jotain positiivista esim. nukkumapaikka yläsängyssä.

    Tykkää

    • Hei Aira! Gradun teon jälkeen olen kanssasi samaa mieltä. Aikuisen tehtävänä on ohjata lasta toimimaan oikein ja toisia lapsia kunnioittavasti. Ja lapsen tulee nähdä oman kasvunsa ja synttärimato konkretisoi tätä kasvua ryhmän pienimmästä suurempaa. Ongelmana oli juuri se, että kyseisessä ryhmässä lapset käyttivät valtaa väärin. Erityisesti vanhin lapsi oli omaksunut määrääjän roolin ja hän organisoi leikkejä hyvin syrjivästi. Tämä oivallus oli sysäys omaan graduuni ja siksi pidin tärkeänä nostaa se esiin johdannossa.

      Tykkää

  4. johannaolli sanoo:

    Mun täytyisi joskus ehtiä lukea toi gradusi! Mutta kun nyt en millään ehdi, niin kysyn tässä, että mahtoiko lasten leikissä se hyvä johtaminen olla jotain sen tapaista, kuin Lobmanin tutkimuksessa (Lobman, Carrie L. 2006. Improvisation: An analytic tool for examining teacher-child interactions in the early childhood classroom. Early childhood research quarterly 21, 455-470) aikuisen ja lapsen leikissä aikuisen responsiivisuus eli se, että siinä aikuinen rakensi leikkiä lasten aloitteiden varaan, olivatpa ne miten hankalia tahansa?

    Tykkää

    • Hei Johanna! En pääse lukemaan artikkelia, mutta johdannon mukaan ja kirjoituksesti mukaan näin voisi päätellä. Gradussani leikin johtaja Elviira tarttui muiden aloitteisiin silloin kun ne hänen leikki-ideaansa sopivat. Mutta myös ohjasi muita toimimaan leikki-ideansa pohjalta, joko verbaalisesti ”nyt on aamu” tai toimimalla ”kerää tavaroita kassiin ja vie retkipaikalle, ryhtyy tekemään ruokaa”.

      Aikuinen leikissä voi antaa lapselle tämän johtajan aseman ja myötäillä lasten ideoita. Myöhemmin haastaa lasta ehdottamalla lapsen leikki-idean ulkopuolisia asioita ja ohjata leikki-idean kannatteluun.

      Tärkeä huomio oli gradussani se, että leikki kehittyi koko tutkimuksen ajan. Lapset jatkoivat leikkiä seuraavana päivänä, joten leikkiryhmien ja tilojen pysyvyys näyttäisi lisäävän leikkiin sitoutumista ja leikin kehittymistä.

      Tykkää

      • johannaolli sanoo:

        Okei, tuossa tapauksessa ei sitten ollut varsinaisesti kyse responsiivisesta vastaamisesta toisten lasten leikkialoitteisiin, koska responsiivisuuteen kuuluu toisten aloitteisiin vastaaminen riippumatta siitä, sopivatko vastaajan ideoihin vai eivät. Voin lähettää Lobmanin artikkelin sulle, se kannattaa jokaisen leikintutkijan ja mielellään jokaisen lasten kanssa työskentelevänkin lukea, se on hyvin mielenkiintoinen 🙂

        Tärkeää tosiaan tehdä näkyväksi tuota lasten halua ja kykyä sitoutua leikkiin ja sitä, miten ympäristö voi sitä joko tukea tai haitata. Saisiko siitäkin yhden bloggauksen? 🙂

        Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s