Lasten piirustukset tunneilmaisun välineenä

 

t2ilo-e1538035686740.jpeg

2-luokkalaisen tytön piirros ilon tunteesta.

 

Vierailevana bloggaajana: Janina Vartiainen

Jokaisella ihmisellä on käytössään monipuolisia tunneilmaisun keinoja. Sanallisen ilmaisun ja elekielen lisäksi tunteita voi ilmaista muun muassa erilaisten taiteiden kautta, esimerkiksi piirtäen (Anning 2004, 1). Lasten piirrokset ovat herättäneet mielenkiintoa monissa: piirroksia on yritetty tulkita ja tarkastella erilaisin kuva-analyysimäisin keinoin (Jolley 2010, 36). Kävin aiheesta läpi runsaasti tutkimusta ja yllätyin siitä, miten harvoin lapsen oma näkökulma piirroksestaan pääsee esille. Tämä sytytti kipinän kandidaatin- ja pro-gradu tutkielmilleni. Halusin nostaa esille lapsen oman näkökulman antamalla lapsille mahdollisuuden kertoa piirustustensa merkityksistä, konteksteista ja valinnoista.

Pro gradu -tutkielmassani Lasten piirustukset tunneilmaisun välineenä: ilon ja surun ilmaisu 2. ja 6. vuosiluokan oppilaiden piirustuksissa tarkastelin lasten piirustuksia ja lasten kertomuksia piirustuksistaan tunneilmaisun ja kommunikoinnin välineenä. Rajasin tutkimuksen ilon ja surun ilmaisun tarkasteluun. Tutkimukseen osallistui yhteensä 12 oppilasta 2. ja 6. vuosiluokilta. Jokainen oppilas toteutti kaksi piirustusta: yhden ilosta ja toisen surusta. Lapsen oman näkökulman esiintuomiseksi osallistuneita haastateltiin niin, että piirustus toimi haastattelun tukena. Analysoin kerättyä aineistoa myös kahdella tavalla: kuva-analyysillä sekä haastatteluaineistoa luokittelemalla, että pystyin myös vertaamaan millaista lisäantia lasten oma näkökulma tuo kuvantulkintaan.

Tutkielma varmisti ajatuksen siitä, että lapsen piirustuksesta käytävä keskustelu tarjoaa hedelmällisiä mahdollisuuksia lasten tunneilmaisulle sekä lasten kohtaamiselle ja kuulemiselle. Sen kautta avautuivat muun muassa piirroksen erilaisten kontekstien, kuten kuvitettujen tilanteiden, muistojen, eri kohteiden ja henkilöiden sekä piirustuksessa käytettyjen värien merkitys lapselle itselleen. Kaikki nämä sisällöt olivat sellaisia asioita, joita ei olisi voitu saada selville pelkän tulkintalähtöisen kuva-analyysin kautta.

Alla erään kuudesluokkalaisen tytön, Tiinan (nimi muutettu) piirustus sekä lainaus hänen kanssaan käydystä keskustelusta piirrokseen liittyen. Hän avasi käsityksiään kuoleman jälkeisestä elämästä, läheisten ihmisten tärkeydestä sekä menettämisen pelosta.

Lapsinäkökulm-blogiin - kuva3

Minä: ”Mistä siulle tuli mieleen tää kuoleman jälkeinen elämä? Ootko sie miettiny sitä pitemmänkin aikaa?”
Tiina: ”Kyllä se on ollu miulla aika pitkän aikaa ja… me ollaan itse asiassa mietitty sitä miun kaverinkin kanssa. Ja tietysti — mie en usko siihen, mutta mie haluisin — että pääsis sinne taivaasee, missä sit näkis kaikki läheiset.”
Minä: ”Et usko, mutta haluaisit uskoa, niinkö?”
Tiina: ”Joo, tai tavallaan haluaisin et niin niinku olis. En sit tiiä mitä tapahtuu. — Tavallaan minuu taas pelottaa ja mie tuun siitä surulliseks, kun mie en tiiä sitä.”
Minä: ”Mistä luulet, että se pelko johtuu?”
Tiina: ”No, se on jotenkin, kun ne on miulle niin tärkeitä ne ihmiset. Niin sitten taas just pelottaa, että sitte jää ihan yksi ja sitte ku… ne on vaan niin tärkeitä.”

 

Huomasitko, että pelkkää piirrosta katsomalla ei välttämättä olisi saanut näin syvällistä kuvaa lapsen ajatuksista?

Kaikkien aikuisten olisi tärkeää opetella kuulemaan lasten tunneilmaisua ja sen kautta esiin tulevia näkökulmia, ajatuksia ja ideoita – kaikenlaisia kertomuksia, mitkä sillä hetkellä voivat olla lapselle itselleen todella merkityksellisiä (Karlsson 2012, 50). Piirustuksilla tuettu keskustelu on yksi mahdollisuus päästä lapselle tärkeiden asioiden äärelle sekä tarjota lapselle mahdollisuuksia puhua erilaisista kokemuksista, tunteista sekä sensitiivisistäkin aiheista. Tutkielman yhteydessä keskustelin lasten kanssa muun muassa ystävyydestä ja kiusaamisesta, leikeistä ja tapaturmista, syntymästä ja kuolemasta. Lasta ei kuitenkaan tule pakottaa piirtämään tai kertomaan: keskusteluhetken tulee perustua lapsen vapaaehtoisuudelle. On kuitenkin tärkeää tarjota mahdollisuus. Se, että joku haluaa kuunnella lasta ja hänen ajatuksiaan, antaa keskustelulle aikaa ja on itse aidosti kiinnostunut ja läsnä hetkessä, rakentaa yhtä lailla tärkeää luottamuksellista suhdetta lapsen ja aikuisen välillä.

 

Tutkielma on kokonaisuudessaan luettavissa Itä-Suomen yliopiston kampuskirjastojen päätteillä osoitteessa: http://epublications.uef.fi/campus_use/pub/urn_nbn_fi_uef-20180209/urn_nbn_fi_uef-20180209.pdf

 

Janina Vartiainen
Kasvatustieteiden maisteri
tutkimusavustaja, Itä-Suomen yliopisto

 

Lähteitä ja lisäluettavaa:

Anning, A. & Ring, K. 2004. Making Sense of Children´s Drawings. UK: Bell & Bain Ltd.

Burkitt, E. & Sheppard, L. 2014. Children’s colour use to portray themselves and others with happy, sad and mixed emotion, Educational Psychology, 34:2, 231–251.

Jolley, R. P., Fenn, K. & Jones, L. 2004. The Development of Children’s Expressive Dra-wing. British Journal of Developmental Psychology 22, 545–567.

Jolley, R. P. 2010. Children & Pictures: Drawing and Understanding. Singapore: Ho Prin-ting.

Karlsson, L. 2012. Johdanto: Lapsinäkökulmaisen tutkimuksen ja toiminnan poluilla. Teok-sessa L. Karlsson & R. Karimäki. Sukelluksia lapsinäkökulmaiseen tutkimukseen ja toimin-taan. Jyväskylä: Suomen kasvatustieteellinen seura ry.

Mainokset
Kategoria(t): Uncategorized. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Yksi vastaus artikkeliin: Lasten piirustukset tunneilmaisun välineenä

  1. liisakarlsson sanoo:

    Kuunnella voi todella piirrostenkin kautta. Käytiti kiinnostava ja kohtaamiselle tilaa antavaa menetelmää koululaisten kanssa. Tarvitaan enemmän monikanavaista kuuntelua! Kiitos Janina Vartiainen!

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s