Miten arvioida käyttäytymistä?

Uusi lukuvuosi peruskoulussa on käynnistynyt ja opettajat sekä oppilaat ovat täydessä työntouhussa. Koulun perustehtävä koostuu kahdesta osa-alueesta; opetuksesta sekä muusta kasvatustoiminnasta, joita arvioidaan läpi vuoden. Arviointi on iso osa koulun arkea ja sen rooli Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) merkittävä. Mikä on arvioinnin tehtävänä?

”Oppilaan arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arvioida monipuolisesti.” (OPH, Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa. luettu 11.9.2019)

Arviointi kohdistuu oppiainekohtaisen osaamisen sekä työskentelyn lisäksi käyttäytymisen arviointiin. Lasten aktiivista roolia tuodaan esille mm. itsearvioinnin harjoittelulla. Oppiainekohtaiseen arviointiin on saatavilla runsaammin materiaalia ja se on näin ollen vaivattomampaa kuin käyttäytymisen arviointi. Miten käyttäytymisen arviointia saisi näkyvämmäksi, millä menetelmin ja miten lapsi saataisiin mukaan tähän prosessiin?

OPH, Perusopetuksen opetussuunnitelman ydinasiat, luettu 11.9.2019

Lasten hyvinvointia lähestytään usein ongelmalähtöisesti (Seligman, Ernst ym., 2009). Ongelmapuheen rinnalle on noussut kuitenkin positiivisen ja hyvän korostaminen, jotka voivat myös täydentää toisiaan (Sointu, Savolainen ym., 2018). Positiivinen lähestymistapa lasten hyvinvointiin sekä edistää sitä (Seligman, Ernst ym., 2009) että tuo esille tekijöitä, jotka edesauttavat lasten kasvua (Pollard & Lee. 2003). Sen sijaan, että kiinnitetään huomio käyttäytymisen negatiivisiin puoliin, on hyödyllistä keskittyä enemmän hyvän korostamiseen.

Tämän voidaan ajatella koskevan erityisesti tunne-elämän ja käyttäytymisen haasteiden kanssa kamppailevia lapsia. Heidän kehityspotentiaalinsa jää valitettavan usein muiden haasteiden varjoon. Omien vahvuuksien tunnistaminen sekä positiivisten käytösmallien opettelu vahvistavat heidän kasvuaan sekä lisäävät hyvinvointia. Tässä meidän opettajien rooli on merkittävä. Käyttäytymisen ja tunteiden arviointi mahdollistaa taitojen pitkäjänteisen ja strukturoidun harjoittelun.

Lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja tietoiseksi häntä koskevissa asioissa, kuten myös arvioinnissa. Koulumaailman rakenteelliset muutokset, joista voi lukea viime viime viikon blogikirjoituksesta Koulun kriisipuhelin soi, korostavat lapsen aktiivista roolia. On hyvä myös muistuttaa, että lapsilla on tietoa omasta elämästään (Kattokaas, kyllä mä tiedän mun elämästä), joten hyödynnetään sitä! Lasten vahvuuksien tunnistaminen ja käyttäytymisen arviointi ovat osa opettajan jokapäiväistä työtä. Miten sitten tehdä konkreettisesti arviointityötä ja ottaa lapsi siihen mukaan?

Kiinnostuin asiasta ja lähdin tutkimaan saatavilla olevia työvälineitä. Jaan seuraavassa kaksi vinkkiä muille kasvattajille.

Käyttäytymisen ja tunteiden vahvuuksien arviointiväline (Sointu, Savolainen ym., 2018) tarjoaa konkreettisen työvälineen lasten ja nuorten vahvuuksien löytämiseksi sekä vahvistamiseksi. 

Kirjassa vahvuudet määritellään olevan

” — taitoja, kykyjä ja piirteitä, jotka

  1. luovat tunteen omasta osaamisesta
  2. edistävät tyydyttäviä suhteita perheenjäseniin, vertaisiin ja muihin aikuisiin
  3. vahvistavat kykyä sietää vastoinkäymisiä ja stressiä
  4. edistävät persoonallista, sosiaalista ja akateemista kehitystä (Epstein, 2004)” 

Arviointiväline sisältää valmiit lomakepohjat lapsille, huoltajille sekä opettajille. Lapsi on mukana arviointiprosessissaan yhdessä opettajan, huoltajien ja muiden aikuisten kanssa.

Tunteet ja käyttäytyminen hallintaan (Kiviluote, 2018) on samansuuntainen Soinnun ym. arviointivälineen kanssa. Opas pohjautuu Cacciatoren (2007) aggression portaat -malliin ja antaa konkreettisia vinkkejä kasvattajille siitä, miten opettaa lapsille käyttäytymisen taitoja, jotka lisäävät hyvinvointia. Taitoja voidaan harjoitella jaksoissa, jonka jälkeen arvioidaan, miten taidot ovat kehittyneet.

Esittelemäni teokset ovat esimerkkejä ja antavat välineitä käyttäytymisen ja tunnetaitojen huomiointiin, opettamiseen sekä arviointiin koulussa. Suosittelen niitä pimenevien syysiltojen lukuhetkiin! 

Satu Vasenius

Tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto

KM, Luokanopettaja

satu.vasenius@helsinki.fi

Luettavaa:

Sointu, E., Savolainen, H., Lappalainen, K., Kuorelahti, M., Hotulainen, R., Närhi, V., Lambert., M.C. & Epstein., M.H. (2018). Käyttäytymisen ja tunteiden vahvuuksien arviointiväline. Jyväskylä: PS-kustannus.

Hintikka, J. (2018). Tunteet ja käyttäytyminen hallintaan. JK-Kustannus ja koulutus oy.

Lähteet:

Cacciatore, R. (2008). Aggression portaat. Opetushallitus.

OPH. Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa. https://www.oph.fi/fi/oppimisen-ja-osaamisen-arviointi-perusopetuksessa

OPH. Perusopetuksen opetussuunnitelman ydinasiat. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/perusopetuksen-opetussuunnitelman-ydinasiat

Pollard, E.L. & Lee, P.D. (2003). Child well-being: A systematic review of the literature.Social Indicators Research, 61, 59-78.

Seligman, M. E. P., Ernst, R. M., Gillham, J., Reivich, K. & Linkins, M. (2009). Positive education: positive psychology and classroom interventions. Oxford Review of Education, 35 (3), 293-311. 

Mainokset
Kategoria(t): Ammattikäytännöt, Hyvinvointi, koulu, Toimijuus ja osallisuus Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s