Kaikki lapset ovat maailmankansalaisia

Maailmankansalainen kuulostaa suurelta ja hienolta sanalta. Pitäisikö olla maailmaa suuresti nähnyt, ennen kuin voi tituleerata itseään maailmankansalaiseksi? Entäpä lapsi? Voiko lapsi olla maailmankansalainen, vaikkei hän vielä ole nähnyt maailmaa, eikä ole edes valmis kansalainenkaan?

Globaalikasvatuksen juuret ovat kasvaneet maailmansotien välissä ja niiden jälkeen. Suuntauksia on olemassa monia, muiden muassa kansainvälisyyskasvatus, rauhankasvatus, demokratiakasvatus, monikulttuurisuuden suuntaukset, ihmisoikeuskasvatus, arvokasvatus, sekä kestävän kehityksen suuntaukset (UNESCO 2018). Yleensä suuntaukset eivät kuitenkaan kilpaile keskenään, vaan lähestyvät samoja ilmiöitä eri näkökulmista. Globaalikasvatuksen kaikissa lähestymistavoissa osaaminen voidaan yleensä jakaa kolmeen eri kategoriaan:

  1. tieto ja ymmärrys
  2. taidot
  3. arvot ja asenteet (Oxfam, 2015).

Osallistuin 2. lokakuuta 2019 Maailma koulussa –seminaariin, jonka järjesti Fingo (300 kansalaisjärjestön katto-organisaatio). Siellä keynote-luento keskittyi nimenomaan arvojen pohdintaan. Keskeistä oli esimerkiksi huomio, etteivät opetussuunnitelmat ole arvoneutraaleja asiakirjoja. Arvot vaikuttavat kaikilla päätöksenteon tasoilla. Perusopetuksen opetussuunnitelmassa (2014, 15) korostetaan globaalikasvatuksen arvomaailmaa:

– Oppilaan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen

– Ihmisyys, sivistys, tasa-arvo ja demokratia

– Kulttuurinen moninaisuus rikkautena

– Kestävän elämäntavan välttämättömyys

Globaalikasvatus ei siis ole jokin erillinen kokonaisuus, joka pitäisi ”suorittaa” muiden opetuskokonaisuuksien lisäksi, vaan se pitäisi integroida kaikkeen kasvatus- ja opetustoimintaan. Kaikki Suomen koululaiset kasvavat kohti maailmankansalaisuutta, sillä he elävät globaalien verkostojen maailmassa: kulutustavarat tuotetaan pallon toisella puolella, eri maiden kansalaisia voi tavata netin sosiaalisessa mediassa tai lähikaupan kassajonossa, maailman ilmastoon vaikuttavat kansalliset ja ylikansalliset toimijat, Suomen talous on kytköksissä maailman talouteen. Nämä globaalit ilmiöt koskettavat jokaista lasta, mutta toki myös kansalliset ja paikalliset ilmiöt vaikuttavat lasten arkeen.

Hyvä globaalikasvatus onkin sellaista, joka onnistuu nivomaan globaalin ilmiön ja paikallisen toiminnan yhteen. Esimerkiksi ilmastonmuutos on planetaarinen ongelma, jota voidaan lähestyä monialaisesti käsittelemällä kulutusvalintoja, ruokailutottumuksia, demokratian prosesseja ja teknologian kehitystä.

– Käsityö: Käsitellään materiaalivalintojen vaikutuksia ympäristöön sekä kierrätyksen merkitystä päästöjen vähentämiseksi.

– Ympäristöoppi (yläkoulussa myös kotitalous): Opitaan ruokien ravintopitoisuuksista ja vertaillaan kasvisruokavalion, sekasyöjän ja päivittäin lihaa syövän hiilijalanjälkeä. Suunnitellaan ilmastoystävällinen viikon ruokalista.

– Yhteiskuntaoppi: Opitaan vaikuttamisen mahdollisuuksista demokraattisessa yhteiskunnassa. Osallistutaan koulujen kirjemaratoniin, jonka tarkoituksena on tukea ihmisoikeusloukkauksia kokeneita ihmisiä.

– Matematiikka/ympäristöoppi: Mitataan erilaisten laitteiden sähkönkulutusta viikon ajan esimerkiksi etäohjattavalla pistorasialla, joka seuraa virrankulutusta. Tehdään vertaileva taulukko ja kaavio. Pohditaan, miten vähentää turhaa energiankulutusta arkielämässä.

Globaalikasvatuksen aiheet tuntuvat usein vaikeilta erityisesti pienimmille lapsille. Onkin hyvä pohtia, minkälaisia ovat lapsen arkeen kuuluvat asiat ja kokemukset, joiden päälle voisi alkaa rakentaa globaalikasvatuksen ymmärrystä, taitoja ja arvoja. Esimerkiksi metsäretkellä lapsi voi oppia ympäristöarvoja (WWF on luonut tähän materiaalin). Lastenkirjailija Tuula Pere on kirjoittanut kuvakirjoja, jotka käsittelevät globaalikasvatuksen teemoja. Myös sadutusmenetelmää (Karlsson, 2014) voidaan käyttää lasten kanssa osallisuuden, vastavuoroisuuden ja kulttuurisen osaamisen kehittämisen välineenä (ks. tämän blogin aikaisempia kirjoituksia kategoriasta sadutus).

Lasten maailmankansalaisuus kannattaa nähdä prosessina eikä staattisena identiteettinä. Globaalit virtaukset ja verkostot vaikuttavat lapsiin yhteiskunnan eri tasoilla, joten varhaiskasvatuksen, peruskoulun ja toisen asteen on integroitava globaalikasvatus osaksi päivittäistä toimintaansa. Lapset eivät myöskään ole passiivisia vastaanottajia, vaan he kykenevät vaikuttamaan ympäristöönsä omalla toiminnallaan. Hyvä esimerkki tästä on ollut Fridays for Future -liike, joka Greta Thunbergin luotsaamana on saanut miljoonat lapset liikkeelle ympäri maailmaa. Myös lasten paikallisen tason aktivismi, kansalaistoiminta ja nuorisovaltuustot pitää nähdä tärkeinä.

Onko sinulla onnistumisen kokemuksia tai vastoinkäymisiä globaalikasvatusta toteuttaessasi? Olisi mukavaa kuulla ajatuksistasi kommenteissa. Olen myös koonnut joitakin internetistä löytyviä globaalikasvatuksen materiaalipankkeja liitteeksi.

Oona Piipponen

Väitöskirjatutkija ja luokanopettaja, MA

Itä-Suomen yliopisto

@OPiipponen

 

Lähteet:

Karlsson, L. (2014) Sadutus – Avain osallisuuden toimintakulttuuriin. 2. painos. Jyväskylä:  PS-kustannus. Lapset kertovat -julkaisusarja.

Oxfam (2015) Education for Global Citizenship. A Guide for Schools. United Kingdom: Oxfam.

UNESCO (2018) Preparing Teachers for Global Citizenship Education: A Template. Paris: UNESCO. https://unesdoc.unesco.org/ark:/48223/pf0000265452, haettu 7.10.2019

 

Tietoa ja materiaaleja globaalikasvatuksesta opettajille:

http://www.koulumaailmaamuuttamaan.fi/ – ”Koulu maailmaa muuttamaan -täydennyskoulutushanke (2016-2017) tarjoaa opettajille tukea uuden opetussuunnitelman mukaiseen globaalikasvatukseen.”

https://www.oph.fi/fi/demokratia-ihmisoikeudet-ja-osallisuus – ”Näille sivuille on kerätty kattavasti monipuolista aineistoa lasten ja nuorten osallisuutta edistävän demokraattisen toimintakulttuurin tukemiseen.”

https://start.luma.fi/materiaalit/materiaalipankki-2/ – ”StarT avaa kaikille iloksi ja hyödyksi tukimateriaalit, joissa on satoja vinkkejä projektioppimisen aloittamiseksi.”

http://www.kulttuurinvuosikello.fi/ – ”Materiaaleja ja vinkkejä kasvattajille kulttuurisen kestävyyden saavuttamiseksi”

https://www.monialaiset.fi/caset/category/alakoulu – Case-esimerkkejä monialaisista oppimiskokonaisuuksista, jotka sivuavat globaalikasvatuksenkin teemoja.

https://opinkirjo.fi/materiaalit/ – ”Tuemme koululaisten hyvinvointia ja oppimista, sekä luomme tutkimustietoon pohjautuvia käytännön ratkaisuja opettajille ja ohjaajille.”

https://www.punainenristi.fi/koulusivut/opetusmateriaalit/alakouluille/globaalikasvatus – ” Alakoulun materiaali sisältää neljä kokonaisuutta, jotka keskittyvät seuraaviin teemoihin: puhdas vesi, tulvat, ruoka ja ilmasto.”

Tietoja Oona Piipponen

I am a doctoral student in Education with the University of Eastern Finland. I have also worked as a primary teacher at an international school in Finland. My research interests lie in intercultural education, Storycrafting, and studies on the child perspective. Olen väitöskirjatutkija Itä-Suomen Yliopistossa ja entinen luokanopettaja kansainvälisessä koulussa Suomessa. Tutkimusintresseihini kuuluvat kulttuurienväliset kohtaamiset, sadutus- ja lapsinäkökulmainen tutkimus.
Kategoria(t): Uncategorized. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Yksi vastaus artikkeliin: Kaikki lapset ovat maailmankansalaisia

  1. Tuulius sanoo:

    Tärkeä aihe ja yhä helpommin toteutettavissa nykyaikana.

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s