Litiumista, koboltista, raakaöljyn hiukkasista

YksisarvinenLorussa kysytään, mistä on pienet tytöt ja pojat tehty. Etanoista, sammakoista, kanelista, sokerista… Satumainen ajatus, että koiranhännän tupsukat olisivat lasten raaka-aineita, ja ehkä lorun reippaasti sukupuolittava ote, on tarttunut minunkin mieleeni joskus kauan sitten.

Kun olen tutkinut lasten ja eläinten suhteita ja lapsuuden materiaalisuutta, olen kiinnostunut robotiikalla varustetuista eläinleluista. Olen vasta herännyt huomaamaan, kuinka robottilemmikkilelut kuuluvat nykyään lähes itsestään selvästi länsimaisten lapsiperheiden elämään. Hyvin suositut Littlelivepets-lintuset osaavat visertää kun niiden silkkistä pintaa silitetään. Ne ”toistavat” kuulemansa viestin ja pyytävät lisää virikkeitä, jos niitä ei vähään aikaan aktivoi. Teksta-koirat haukkuvat, tunnistavat ääneen lausuttuja komentoja, ja niitä voi ”kouluttaa” tottelemaan yhä uusia komentoja netistä ladattavan sovelluksen avulla. On kuljettu pitkä matka Edisonin vuonna 1877 keksimästä fonografista: näiden lelujen sisälle ja niihin liittyviin älylaitteisiin rakennettu teknologia on miniatyyrimäisen pientä, kevyttä ja suhteellisen ostettavissa hinnoissa (robottilinnun saa tilattua netistä kymmenellä dollarilla).

Jotkut ihan viisaatkin edelleen jaksavat aloittaa pohdintansa ihmisyydestä tyyliin ”ihmisen ja eläimen ero on se, että…” Eläimet ja ihmiset erottava jakolinja on ikään kuin tarpeen jotta ihmisyyden yleviä muotoja voidaan hahmotella. Kuitenkin lapset ja eläimet usein sijoitetaan samaan ryhmään, koska ne ovat ikään kuin osa ”luontoa”, viatonta, autenttista, järkevän ihmisen ulkopuolista olotilaa. Kun perehdyn robottilemmikkejä koskeviin nettimateriaaleihin, löydän lapsi-eläintutkimuksesta tutun ajatuksen siitä, että lapselle tekee hyvää puuhata eläimen kanssa, koska eläimeltä (robottilemmikiltä ikään kuin harjoittelumuodossa) voi oppia hyödyllisiä taitoja kuten hoitamisen, vastuullisuuden ja empatian taitoja.

Teksta-koiraan rakennettu teknologia sisältää käsikirjoituksen, jossa ihminen harjoittaa ylemmyyttään ja mestaruuttaan. Sovelluksessa tasolta toiselle eteneminen sisältää tuon alistussuhteen jatkuvasti saumattomampaa toteuttamista.

Tutkimuksessamme tuli kuitenkin ilmi, että tosielämässä robotteihin rakennetusta saumattomasta hoiva/koulutussuhteesta puuttuu jotakin. Huomasimme, että elävyys astui kuvioon mukaan paradoksaalisesti sellaisina hetkinä, jolloin epäkunnossa olevat zhuzhupetsit säntäilivät maanisesti ympäri lattiaa toisiinsa törmäillen tai kun Teksta kieltäytyi tekemästä temppujaan vanhentuneen patterin takia. Elävyys löytyi lelujen materiaalisuudesta toisella tavalla kuin kaupallisessa suunnitelmassa.

Kun lapset elävät digilaitteiden ja robotiikan ympäröiminä ja kanssa pienestä pitäen, mietityttävät lapsuuden ainekset syystäkin. Digitalisoituva lapsuus on voimakkaan kiinnostuksen kohteena. Useissa tutkimuksissa puhutaan digilaitteiden vaikutuksista lasten kehitykseen tai lasten digitaalisesta toimijuudesta heidän ottaessaan haltuun digitaalisia tiloja ja yhteyksiä pienestä pitäen.

Robottikoiran viallinen patteri muistuttaa meitä maan energioista: mineraaleista, joita tarvitaan kevyen älyteknologian valmistamiseen, ja raakaöljystä, joka on sekä älylelujen että nostalgisempien pörröisten nallekarhujen raaka-ainetta. Nuo maasta eristetyt aineet ovat eittämättä luontoa, mutta eivät viatonta sellaista. Yritysten ihmisoikeustilanteeseen keskittyvä Bizolutioners-blogi kertoo, että vähintään 80 prosenttia maailman leluista, myös kalleimmista lelumerkeistä, valmistetaan Kiinassa, tarkemmin Guangdongin maakunnassa, jossa työolot ovat kaukana meidän standardeistamme. Muovilelujen kautta yhdistyvät hyvin erilaiset globaalit lapsuudet: pursuilevalla leluhyllyllä varustettu länsimainen lapsi sekä kiinalainen lapsi, joka saattaa tavata lelutehtaaseen töihin muuttaneen vanhempansa kerran vuodessa kiinalaisen uudenvuoden aikaan.

Ekohenkisen vanhemman elämä ei ole helppoa. Kulutusta voi tietysti aina yrittää vähentää. Voi valita luomun ja ”luonnolliset materiaalit”, vaikkakin nämä vaihtoehdot kuuluvat usein keskiluokkaisen elämäntyylin etuoikeuksiin. Jotkut lapsuudentutkijat ehdottavat, että muovin väistämisen sijaan voisi pitää muovin näköpiirissä – ”keeping plastic in sight”. Digi- ja robottiajan lapsuuksia voisi todellakin tarkastella tarkemmin, kehityksen, toimijuuden ja taitojen lisäksi, niiden ainesosien, raaka-aineiden, suhteen. Muovilla, joka houkuttaa silittämään robottilintua ja joka turvaa elämää sairaaloissa, on mieletön määrä tarinoita kerrottavana. Maapallosta saatavat raaka-aineet eivät ole neutraaleja ja viattomia, vaan poliittisia ja affektiivisia, ja siinä mielessä aina jonkin verran eläviä, väittää queer-teoreetikko Mel Chen.

Älylelujen mikromuovi ja koboltti kertovat riippuvuudestamme ja suhteisuudestamme, siitä miten olemme luontoa. Lapsuus eletään muovin kanssa, muovissa. Lapsuus on tehty muovista.

 

Chen, M. Y. (2012). Animacies: Biopolitics, racial mattering, and queer affect. Duke University Press.

Gallagher, M. (2019). Childhood and the geology of media. Discourse: Studies in the Cultural Politics of Education, 1-19.

Paakkari, A., & Rautio, P. (2018). ‘What is puberty, then?’Smartphones and Tumblr images as de/re-territorialisations in an upper secondary school classroom. Discourse: Studies in the Cultural Politics of Education, 1-16.

Pacini-Ketchabaw, V. (2018). The logics of plastic. http://livingwithplastics.climateactionchildhood.net/index.php/2018/09/30/the-logics-of-plastic/

Not for Children. 2017. https://bizolutioners.wordpress.com/2017/03/30/not-for-children-toy-production-in-china-part-i/

Tietoja riikkahohti

Tutkin lapsuutta ja kasvatusta tällä hetkellä vierailevana tutkijana Manchester Metropolitan Universityssa. Väitöstutkimuksessani "Classroom matters - research with children as entanglement" kehitin lapsinäkökulmaista tutkimusta ja paneuduin lasten elämään koululuokassa heidän itsensä kirjoittaman aineiston pohjalta. Tämänhetkisiin tutkimusaiheisiini kuuluvat lapsi-eläinsuhteet sekä lapsuudentutkimuksen postkvalitatiivinen metodologia.
Kategoria(t): Uncategorized. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s