Jokainen meistä on ainutlaatuinen

abigail-keenan-_h_weGa3eGo-unsplashParhaillaan vietetään lapsen oikeuksien viikkoa, ja kansallisena teemana on lapsen oikeus olla oma itsensä. Tämä perustuu lapsen oikeuksien sopimuksen 2 artiklaan (YK, 1989), jossa korostetaan yhdenvertaisuutta ja syrjinnän kieltoa. Lapsen oikeuksien komitea (YK, 2009) on tuonut esille, että lasten näkemykset tulee ottaa huomioon opetus- ja koulutusohjelmia suunniteltaessa. Miten tämä toteutuu vähemmistöryhmiin kuuluvien maahanmuuttajalasten ja heidän perheidensä kohdalla varhaiskasvatuksen kontekstissa?

Vaikka Suomessa kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus on kansainvälisten standardien mukaan määrältään vähäistä, se on kuitenkin kasvanut OECD-maista nopeimmin. Silti kielellisesti ja kulttuurisesti monimuotoisten lasten ja perheiden näkökulmien tutkiminen on ollut melko vähäistä. Myös heidän osaamistaan ja vahvuuksiaan ei ole osattu tuoda esille, jolloin toiseuden kokemukset ovat olleet yleisiä ja heidän näkökulmansa ovat jääneet vähälle huomiolle. Hiljattain valmistuneessa lisensiaatin tutkimuksessani (Lastikka, 2019) olen tutkinut kielellisesti ja kulttuurisesti monimuotoisten lasten ja perheiden kokemuksia inkluusiosta ja osallisuudesta suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Tavoitteenani on ollut tunnistaa ja kehittää inkluusiota ja osallisuutta tukevia varhaiskasvatuksen käytäntöjä, jotka ottaisivat huomioon eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten ja perheiden kokemukset ja näkemykset.

Teoreettisena lähtökohtana tutkimukselleni on ollut perheiden tietovarantoihin (Gonzalez, Moll & Amanti, 2005) ja vahvuuksiin perustuva lähestymistapa (Dunst, Trivette & Mott, 1994; Powell ym., 1997), joiden mukaan puutteisiin keskittymisen sijasta tulisi siirtyä näkemään kulttuurisesti ja kielellisesti monimuotoiset ​​lapset ja perheet osaavina ja kompetentteina henkilöinä. Lisäksi tutkimukseni tukee sosiokulttuurista näkökulmaa (Berthelsen ym., 2009; Corsaro, 2011; Rogoff, 2007), jossa lapset ja perheet nähdään yhteisönsä aktiivisina jäseninä.

Mitä tulokseni kertovat kielellisesti ja kulttuurisesti monimuotoisten lasten ja heidän perheidensä näkökulmasta? Tulosteni mukaan heille merkityksellisiä elementtejä suomalaisessa varhaiskasvatuksessa ovat:

Dialogi

Tuki, välittäminen ja kuulumisen tunne

Keskinäinen ymmärrys

Leikki

Tiedot, osaaminen ja vahvuudet

Vuorovaikutuksen yhdenvertaisuus

Aktiivinen osallisuus

Muiden lasten ja perheiden merkitys

Positiiviset tunteet

Tutkimuksessani esille nousseet elementit rakentavat voimaannuttavaa varhaiskasvatuksen pedagogiikka, joka  perustuu kielellisesti ja kulttuurisesti monimuotoisten lasten ja perheiden vahvuuksiin, osaamiseen ja aktiiviseen osallisuuteen. Helposti herää kysymys, voisivatko nämä elementit koskea myös valtaväestöä eikä ainoastaan vähemmistöä, tässä tapauksessa eri kieli- ja kulttuuritaustaisia lapsia ja heidän perheitään?

Toivon, että tulokset haastavat niin käytännön työntekijöitä kuin tutkijoita ja kehittäjiä kriittisesti pohtimaan, miten nämä elementit näkyvät omassa työssä  – ja erityisesti sitä, miten itse voisin vaikuttaa siihen, että kulttuurisesti ja kielellisesti monimuotoisia lapsia ja perheitä ei yritetä muuttaa, vaan pyrkiä pikemminkin kohti keskinäistä ymmärtämistä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta tukevia käytäntöjä. Ehkä silloin 2000-luvun ongelma, osallisuutta ja yhteisöön kuulumista vahingoittava “toiseuttaminen” (engl. othering) voisi väistyä ja voisimme nähdä eroavaisuuksien sijaan jokaisen ainutlaatuiset vahvuudet sekä tarpeet ja rakentaa sitä kautta yhteenkuuluvuutta?

Anna-Leena Lastikka, KL, varhaiskasvatuksen opettaja, kasvatusalan freelancer

anna-leena.lastikka@helsinki.fi

LÄHTEET:

Lastikka, A-L. (2019). Culturally and linguistically diverse children’s and families’ experiences of participation and inclusion in the Finnish early childhood education and care. Licentiate thesis University of Helsinki.https://helda.helsinki.fi/handle/10138/306437

Lastikka, A-L. & Lipponen, L. (2016). Immigrant parents’ Perspectives on Early Childhood Education and Care Practices in the Finnish Multicultural Context. International Journal of Multicultural Education, 18(3), 75–94.

Lastikka, A-L. & Kangas, J. (2017). Ethical Reflections on Interviewing Young Children: Opportunities and Challenges for Promoting Children’s Inclusion and Participation. Asia-Pacific Journal of Research in Early Childhood Education, 11(1), 85–110.

Arvola, O., Lastikka, A-L. & Reunamo, J. (2017). Increasing Immigrant Children’s Participation in the Finnish Early Childhood Education Context. The European Journal of Social and Behavioural Sciences, 20(3), 2538–2548.

Lisää tutkimuksiani: https://researchportal.helsinki.fi/fi/persons/anna-leena-lastikka/publications/

Muita lähteitä:

https://www.lapsenoikeudet.fi

Berthelsen, D., Brownlee, J., & Johansson, E. (2009). Participatory learning in the early years. Research and pedagogy (Eds.). New York: Routledge.

Corsaro, W. A. (2011). The Sociology of Childhood. 3rd edition. California: Sage Publications.

Dunst, C.J., Trivette, C.M., & Mott, D.W. (1994). Strengths-based family- centered intervention practices. In C.J. Dunst, C. M. Trivette & A.G. Deal (Eds.), Supporting and strengthening families: Methods, strategies and practices (pp. 115–131). Cambridge, M.A: Brookline Books.

González, N., Moll, L. C., & Amanti, C. (2005). Funds of Knowledge: Theorizing Practices in Households, Communities, and Classrooms. Mahwah, NJ: Lawrence Erlbaum Associates.

Powell, D. S., Batsche, C. J., Ferro, J., Fox, L., & Dunlap, G. (1997). A strength-based approach in support of multi-risk families: Principles and Issues. Topics in Early Childhood Special Education, 17(1), 1–26.

Rogoff, B. (2007). The cultural nature of human development. The General Psychologist, 42(1), 4–7.

YK (1989). Yleissopimus lapsen oikeuksista. https://www.unicef.fi/lapsen-oikeudet/sopimus-kokonaisuudessaan/

YK (2009). YLEISKOMMENTTI NRO 12. Lapsen oikeus tulla kuulluksi. http://lapsiasia.fi/wp-content/uploads/2015/03/CRS_12.pdf

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kategoria(t): Uncategorized. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s