Case homekoulu: Lapsen näkökulma ja tiedolla johtaminen

Kotikunnassani on kamppailtu monien muiden kuntien tapaan homekouluongelmien kanssa. Yksi kunnan kouluista on pitkään ollut tarkkailun kohteena ja joulukuussa 2019 kunnanvaltuusto päätti sen osalta, että syksylle 2020 suunniteltujen väistötilojen hankkimista siirretään vuodelle 2021. Edellisenä vuonna asiasta oli niin ikään kamppailtu, kun hanketta vaadittiin aloitettavaksi jo syksyllä 2019. Kyseisessä koulussa on jo pidemmän aikaa ollut oireilevia nuoria ja aikuisia. Koulussa on suoritettu sisäilmatutkimuksia ja oireilevien määrää ja oireiden ilmenemistä on seurattu kouluterveydenhuollossa. Lisäksi koulussa on tehty THL:n toimesta sisäilmakysely oppilaille, jonka mukaan oppilaat kokivat olosuhdehaittoja ja oireilivat hieman tavanomaista enemmän verrattuna  muihin suomalaisiin kouluihin. Oireilevia nuoria on siirretty opiskelemaan erilliseen rakennukseen ja nuoret kertovat tämän edellyttävän vahvaa itsenäistä työskentelyä. Kuntapäättäjät totesivat, että taloudellisesti tiukassa tilanteessa merkittävien taloudellisten hankkeiden toteutuksesta päätetään riittävien terveydellisten tietojen ja tutkimuksellisten faktojen perusteella, ja että väistötilojen hankinta-aikatauluun palataan välittömästi koulua koskevien lisätutkimusten valmistuttua. Lisänäytteiden laboratorioviljelyanalyysit saatiinkin valmiiksi jo joulukuussa ja niiden perusteella vanhempainyhdistys vaati nopeita toimia väistötilojen saamiseksi alkuperäisessä aikataulussa. Tämän jälkeen kunnanhallitus teki päätöksen, että väistötilat hankittaisiin sittenkin alkuperäisen suunnitelman mukaan syksyllä 2020.

Erityisen kiinnostaviksi koen kaksi kysymystä homekoulukamppailuissa: Ensiksi, miten lasten ja nuorten näkökulmat huomioidaan ja kuullaan tässä heidän elämäänsä keskeisesti koskettavassa asiassa? Toiseksi, millaista tietoa käytetään, kun päätetään homekoulujen kohtalosta? Tuure Tammi (2017) pohtii väitöskirjassaan millaisena homekoulukamppailu näyttäytyy lapsille ja mitä lasten mielipiteet kertovat heidän asemastaan yhteiskunnassa. Usein lapset ovatkin jääneet homekoulutaisteluissa ikään kuin sivustaseuraajan tai kohteen asemaan, sillä vanhemmat, koulun henkilökunta ja kuntapäättäjät pohtivat, taistelevat tai päättävät kouluun liittyvistä asioista. Kuitenkin myös lasten ja nuorten ääni on alkanut tulla yhä voimakkaammin esille. Esimerkiksi homekouluja koskevissa lehtijutuissa toimittajat haastattelevat lapsia ja nuoria pyrkimyksenään tuoda myös heidän ääntään esille. Lapset ja nuoret osallistuvat esimerkiksi allekirjoittamalla adresseja, joilla vaaditaan päättäjiä toimimaan. THL:n (2019) sisäilmakysely on suunnattu nimenomaan koulua käyville lapsille ja nuorille ja sen kiinnostuksen kohteena on, millaisia kokemuksia lapsilla itsellään on. Silti osallistumisen tavat ovat yhä hyvin aikuislähtöisiä. Lisäksi yleisessä keskustelussa usein korostuu se, miten lapset nähdään tulevaisuuden veronmaksijana, joilla tulee terveinä aikuisina olemaan arvokas panos yhteiskunnalle. Lasten ja nuorten aktiivinen toimijuus ja merkittävä rooli yhteisöjen jäseninä tässä ja nyt on edelleen vaarassa jäädä sivurooliin.

Entä sitten tietojohtaminen, johon myös kirjoituksen alun homekoulu-casessa viitattiin? Asia on erityisen mutkikas, sillä kaikki eivät oireile sisäilmaongelmista. Lisäksi oireiden ilmenemiseen saattaa vaikuttaa muutkin tekijät kuin mahdolliset sisäilman haittatekijät. ”Faktatietona” pidetään yleensä mittalaitteilla saatuja tuloksia, niin sanottua kovaa dataa. Sen sijaan fyysisiä oireiluja tai vaikkapa opetuksen erityisjärjestelyistä aiheutuvia kokemuksia tai vaikutuksia oppimiseen ei yhtä helposti pidetä tietona. Fyysiseen terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät asiat otetaan kuitenkin helpommin tarkasteluun kuin esimerkiksi psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin liittyvät tiedot. Kiinnostusta ei aina tunnu riittävän esimerkiksi sille, millaisia vaikutuksia lapsen hyvinvoinnille ja yhteisöön kiinnittymiselle on silloin, kun hän ei voi opiskella oman ryhmänsä kanssa oireilunsa vuoksi. Tai sille, miten toteutetaan kaikkien lasten oikeutta opetukseen, jos tilaratkaisut eivät tue oppimista. Kaiken tämän tiedon arvioimiseksi tulisi yhdistellä monipuolisesti erilaisia aineistoja ja ottaa arviointiin mukaan niin lapset, vanhemmat kuin ammattilaiset. Näin kuitenkin vain harvoin toimitaan. Kaiken kaikkiaan lapsen etua (YK 2013) ei edelleenkään kokonaisvaltaisesti arvioida päätöksenteossa. Tämä konkretisoituu valitettavan usein juuri homekoulu-esimerkeissä.

Kati Honkanen, HTL, KT-väitöskirjatutkija (UEF), sosiaalialan lehtori (JAMK)

Lähteet

Tammi, Tuure (2017). Poliittinen prosessi ja demokratiakokeilujen tartunnat koulun arjessa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/172951 

THL (2019). Sisäilmakysely oppilaille. https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/sisailma/oppilaiden-sisailmakysely

YK:n lapsen oikeuksien komitea (2013). Yleiskommentti nro 14 lapsen oikeudesta saada etunsa otetuksi ensisijaisesti huomioon http://lapsiasia.fi/wp-content/uploads/2015/03/CRC_C_GC_14_julkaisu.pdf

 

 

Tietoja Kati Honkanen

Teen Itä-Suomen yliopistossa kasvatustieteellistä väitöstutkimusta, jonka työnimi on Hyvinvoinnin paikat – Monimenetelmällinen laadullinen tutkimus lapsiperheiden jäsenten ja nuorten aikuisten subjektiivisista hyvinvoinnin kokemuksista paikoissa". Väitöskirjani viimeinen artikkeli on arvioinnissa ja työstän yhteenvetoa. Hallintotieteiden lisensiaatin tutkimuksen olen tehnyt vuonna 2012 lastensuojelun organisaatioiden kehittämisestä ja muutoksen johtamisesta. Olen työskennellyt vuodesta 2005 alkaen erilaisissa kehittämis- ja tutkimushankkeissa, kuten Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksella projektipäällikkönä Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa (2017-2018). Olen työskennellyt myös mm. ammattikorkeakoulussa sosiaalialan lehtorina. Lokakuussa 2020 alkaen työskentelen Hattulassa hyvinvointijohtajana minulle tärkeiden sisältöjen parissa. Twitter: @honkanen_kati
Kategoria(t): Hyvinvointi, Kokemus, koulu, Lapsen oikeudet, Lasten näkemykset, Nuoret, Toimijuus ja osallisuus, Ympäristöt. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s