Miten helpottaa pelkoa ja ahdistusta? Koronavirus ajassa

 

tyttö+pun.kukka-P1020995-002

Akvarelli: Kalevi Karlsson

Huoli ja paniikki iskee – pysähdy yhdessäoloon, keskusteluun, kohtaamaan ja kuuntelemaan lapsia, nuoria ja aikuisia sekä hanki luotettavaa tietoa.

Tilanne Suomessa ja globaalisti on hyvin poikkeuksellinen. Kaikki tuntuvat puhuvan koronaviruksesta. Paniikkimielialaa on nähtävissä taloudessa, terveydenhuollossa, tiedotusvälineissä, somessa ja esimerkiksi ruokakauppojen hamstrauksessa. Tämä vaikuttaa monella tavalla – myös pitkällä tähtäimellä. Pelko ja epävarmuus sekä turvattomuuden tunne vaikuttavat laajasti ihmisiin kuten tunteisiin, päätöksentekoon, luottamuksen ja selviytymisen tunteisiin, tulevaisuudenuskoon sekä yleensä elämänlaatuun. Tämä vaikuttaa kokonaisvaltaisesti etenkin lapsiin ja nuoriin, mutta myös aikuisiin, ja kaikella tällä on monia, yllättäviäkin heijastuksia vielä pitkään.

On siis tärkeää meidän kaikkien miettiä, miten voisimme välittää – todella tarpeellisten asiatiedotteiden lisäksi – rauhoittavia viestejä, jotka poikkeuksellisesta tilanteesta huolimatta vähentäisivät liiallista paniikkimielialaa ja ahdistavaa sekä lukkiuttavaa turvattomuuden tunnetta. Miten siis voidaan edistää nyt ja pidemmällä tähtäimellä pienten ja isojen hyvinvointia ja hyvin voivia yhteisöjä.

Tarvitaan oikeaa tietoa ja sen lisäksi välittävää yhdessäoloa ja rauhoittavaa keskustelua. Peruspilari on toisen kuuntelu ja kohtaaminen, keskustelu ja toisen ajatusten vakavasti ottaminen. Tutkittu ja käytännössä hyväksi havaittu keino kuunteluun, kohtaamiseen ja yhdessä olemiseen on sadutusmenetelmä. Voit pysähtyä tähän hetkeen ja kuunnella toista, mitä hänellä juuri nyt on mielenpäällä:

Sadutuksessa sano lapselle, nuorelle, aikuiselle tai ryhmälle:
”Kerro satu (tarina tai juttu).
Kirjaan sen juuri niin kuin sen minulle kerrot.
Lopuksi luen tarinasi ja voit muuttaa tai korjata sitä, mikäli haluat.”
(Riihelä, 1991, 29–33; Karlsson, 2000; 2014)

Lähteet

Karlsson, L. (2000). Lapsille puheenvuoro. Ammattikäytännön perinteet murroksessa. Helsingin yliopisto, kasvatuspsykologia. Lapset kertovat -julkaisusarja. Stakes. Helsinki: Edita.

Karlsson, L. (2013). Storycrafting method – to share, participate, tell and listen in practice and research. The European Journal of Social & Behavioural Sciences, Special Volumes VI Design in Mind, 6(3), 1109–1117. http://www.futureacademy.org.uk/files/menu_items/other/ejsbs88.pdf

Karlsson, L. (2014). Sadutus – Avain osallisuuden toimintakulttuuriin. PS-kustannus. Lapset kertovat -julkaisusarja.

Riihelä, M. (1991). Aikakortit. Tie lasten ajatteluun. VAPK kustannus.

Lisää lähteitä ja tutkittua tietoa sadutksesta:

https://wordpress.com/view/lapsetkertovat.org

https://wordpress.com/page/lapsetkertovat.org/971

Ks. kriisisadutuksesta: https://www.edu.helsinki.fi/lapsetkertovat/Sadutus/sadutus_kriisitilanteessa.html

https://lapsinakokulma.wordpress.com/2016/08/31/sadutusta-vieraskirjassa/

https://lapsinakokulma.wordpress.com/2019/12/12/sadutuksesta-lapsinakokulmaisiin-sattumiin/

https://lapsinakokulma.wordpress.com/2019/10/10/kaikki-lapset-ovat-maailmankansalaisia/

https://lapsinakokulma.wordpress.com/2019/11/07/nakyyko-aloite-merkitseeko-se/

 

What do you want to do ?

New mailCo

What do you want to do ?

New mailC

Tietoja liisakarlsson

Dosentti Helsingin yliopisto * Teen tutkimusta ja kehittämistyötä lapsuuden ja työyhteisöjen sekä osallisuuden näkökulmasta kasvatuksessa ja opetuksessa, työyhteisöissä ja kulttuurissa (lapsinäkökulmaisuus, tutkivat pienryhmät lapsilla ja aikuisilla, toimijuus, työn kehittäminen, käyttöteoriat, tutkimusmenetelmät, narratiivisuus, sadutusmenetelmä) * Lapset kertovat ja toimivat -verkoston (LKT) pj. * Lapsuudentutkimuksen seuran hallituksen jäsen * Nordic Child Culture Research (BIN-Norden), Pohjoismaisen lastenkulttuurin tutkijoiden verkoston johtoryhmässä http://blogs.helsinki.fi/kasvatuspsykologia/tutkimusarkisto/lapset-kertovat-hyvinvoinnistaan-kuka-kuuntelee-tellis/ www.edu.helsinki.fi/lapsetkertovat Katso tarkemmin: https://liisakarlsson.wordpress.com/
Kategoria(t): Ammattikäytännöt, Dialogisuus, Globalisaatio, Hyvinvointi, Ikä, kohtaaminen, Kokemus, koulu, Kuuntelu, Lapsen oikeudet, Lapsuus, Lasten näkemykset, Menetelmät, Nuoret, Perhe, sadutus, tutkimus, Vastavuoroisuus, Vuorovaikutus Avainsana(t): , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: Miten helpottaa pelkoa ja ahdistusta? Koronavirus ajassa

  1. Paluuviite: Kansainvälisen sadun ja sadutuksen päivän tapahtumia – Lapset kertovat ja toimivat

  2. Paluuviite: Etäopetus uutena normaalina | Lapsinäkökulma

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s