Aikuinen, huomaatko lähelläsi näkymättömän lapsen?

Vierasbloggaajana Outi Arvola

Tarinoiden kautta on mahdollista välittää viestiä ihmiseltä toiselle. Ne tunteet, toiveet ja tarpeet, joita muutoin voisi olla vaikea ilmaista tai toisen nähdä, tulevat usein ilmi tarinoissa. Tällä kertaa teen näkyvämmäksi niitä lapsia ja nuoria, jotka voivat liiaksi mukautua toisten tarpeisiin niin, että heidän tarinaansa ei enää juuri kuulu eikä heitä näy.

Nämä nuoret hoivaajat tai nuoret mielenterveysomaiset ovat heitä, jotka juuri nyt kantavat erityistä huolta koronaviruksen rajoituksista ja lähipiirissään olevien riskiryhmien selviytymisestä oman huolensa rinnalla. He joutuvatkin usein kohtaamaan ikätasoonsa nähden suurta vastuuta ja ovat muita lapsia suuremmassa vaarassa riskissä sairastua ja syrjäytyä itse. Lapset ja nuoret jäävät myös usein palveluissa huomaamatta.

Vuoropuhellaan hetki Tove Janssonin Näkymättömän lapsentarinan (1962) kanssa.

Tarinassa Tuu-tikki vie Muumitaloon näkymättömän lapsen. Tyttö on elänyt arkeaan tätinsä luona, lasta huomaamattomassa ilmapiirissä, ja tämän myötä hän on vähitellen muuttunut näkymättömäksi. Tuu-tikki tuo tytön muumien luo, jotta muumit voisivat tehdä hänet jälleen näkyväksi. Muumimamma tekeekin parhaansa, jotta tyttö tuntisi olonsa turvalliseksi ja tervetulleeksi.

Maailmassa elää liian monta näkymätöntä Ninniä. Jurvansuu ja Rissanen (2016) ovat todenneet, että mielenterveyden häiriöt koskettavat välillisesti suurta joukkoa läheisiä. Suomen Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami esittää, että jopa joka neljäs alaikäinen elää perheessä, jossa on mielenterveys- ja/tai päihdeongelma (ks. https://finfami.fi/lapset-ja-nuoret/). Mielenterveysläheisen käsite on laaja: läheinen voi myös olla muu kuin oma vanhempi, kuten sisarus, isovanhempi, ystävä tai kumppani. Nuorten hoivaajien käsitteellä puolestaan tarkoitetaan alle 18-vuotiaita lapsia ja nuoria, jotka hoitavat vanhempaansa tai muuta sukulaistaan kotona. Kansainvälinen tutkimustieto osoittaa, että länsimaissa 2–8 prosenttia alaikäisistä nuorista kantaa ikäänsä nähden liian vastuuta sairaasta perheenjäsenestään tai hoitaa kotona kuormittavia velvollisuuksia. (ks. esim. Alisa-projekti ja Jangsterit-projekti, Omaishoitajaliitto 2019).

Ninni on hämmästyttävän tottelevainen ja mukautuvainen lapsi, joka tekee asiat odotusten mukaisesti. Hän pesee astiat pyytämättä ja laittaa ne kaappiin kuivumaan. Ninnin mukautuvuudella on kuitenkin toinen puolensa: tuntuu, että hän esimerkiksi leikkii vain miellyttääkseen muita. Ninni oppii nopeasti leikkien säännöt, noudattaa niitä, ja toteaa vakavasti: ”Miten hauskaa”. 

Näkymättömän lapsen tarina nostaa esiin monia seikkoja sosiaalisesta näkymättömyydestä. Pidämme usein itsestäänselvänä sitä, että olemme sosiaalisesti näkyviä ainakin joillekin kanssaihmisille. Aina näistä kumpikaan ei ole itsestäänselvyys. (Taipale 2016.) Kun lapsi oppii kasvattamaan omat tuntosarvet herkiksi lähipiirin tarpeille, oman itsen näkyväksi tekeminen voi jäädä varjoon. Lapsen elämä täyttyy velvollisuuksista ja arjen kantamisesta. Eläminenkin voi olla yksi hymytön suoritus: miten hauskaa.

Finfamit ja Omaishoitajaliitto ympäri Suomea tekevät näkymättömiä lapsia näkyviksi. Teemme parhaamme, että lapset ja nuoret tuntisivat olonsa turvallisiksi ja tervetulleiksi.  Rohkaisemme ammattilaisia tunnistamaan omassa työssään nuoret mielenterveys- ja päihdeomaiset ja hoivaajat. Tuotamme ja tarjoamme myös tutkimukseen ja kokemukseen pohjaavaa tietoa, välineitä ja työkaluja kohderyhmän puheeksi ja huomioon ottamiseen.

Tarinan lopussa Ninni puolustaa muumimamman heittämistä mereen iskemällä terävät hampaansa papan häntään. Tällöin Ninni muuttuu näkyväksi.

”Hän näkyy, hän näkyy!’, huusi Muumipeikko. ”Te olette muuttaneet lapsen, niin että hän on pahempi kuin Pikku Myy. Mutta pääasiahan on, että hän näkyy.” 

Näin Ninni löytää rohkeutensa (Anni 9 vuotta)

Ammattilainen:

Huomaa.

Kysy ja kuuntele.

Tee näkyväksi.

Outi Arvola

 

 

Annin (9 vuotta) tekemä piirustus ”Näin Ninni löytää rohkeutensa” 

KM Outi Arvola on Turun yliopiston kasvatustieteen tohtorikoulutettava. Väitöskirja käsittelee eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten varhaiskasvatusta Suomessa. Aiemmalta taustaltaan Outi on varhaiskasvatuksen opettaja. Outi toimii Turun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja kasvatusalan lehtorina. Hän on työskennellyt useissa lasten ja nuorten kanssa tehtävään työhön liittyvissä kansallisissa ja kansainvälisissä hankkeissa. Tällä hetkellä hän toimii järjestökentällä Varsinais-Suomen FinFamin Kysy nuorelta -hankkeessa, jossa kehitetään nuorten mielenterveys- ja päihdeomaisten varhaisemman tunnistamisen ja tukemisen muotoja erityisesti oppilaitoksissa. Seuraa hankkeen etenemistä https://www.vsfinfami.fi/kysy-nuorelta/  ja etenkin sosiaalisen median kanavissa Facebookissa Kysy nuorelta, @kysynuorelta #kysynuorelta.

Lähteitä ja lisätietoa:

Tutustu lapsiomaisten tarinoihin paremmin FinFamin tuoreessa Labyrintti-lehden numerossa, jossa teemana lapsiomaiset. Lehti julkaistaan lähipäivinä: https://finfami.fi/labyrintti/

Alisa-projekti. http://alisaprojekti.fi/

Finfami. https://finfami.fi/lapset-ja-nuoret/

Kysy nuorelta-hanke. https://www.vsfinfami.fi/kysy-nuorelta/

Jangsterit-hanke. https://omaishoitajat.fi/liiton-toiminta/liiton-toimintamuodot/jangsterit-hanke/

Jansson, Tove (1962). Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia. Suom. Laila Järvinen (alkup. Det osynliga barnet. Och andra berättelser, 1962). Helsinki: WSOY.

Jurvansuu, S. & Rissanen, P. 2016. Omaiset ja omaistyö päihde- ja mielenterveysyhdistysten toiminnassa. Tietopuu: Katsauksia ja näkökulmia 2/2016. A-klinikkasäätiö: Helsinki. Viitattu 18.3.2020.

Taipale, J. 2016. Tove Janssonin ”näkymätön lapsi” ja sosiaalinen peilaaminen. Psykoterapia (2016), 35 (1), 20-32.

 

Kategoria(t): Uncategorized. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s