Miten haluaisit itseäsi kohdattavan?

Vierailijabloggaajana Susanna Kalliola

Lastensuojelun kehittämistyössämme kysyimme lapsilta, millainen on hyvä sosiaalityöntekijä, johon on kiva pitää yhteyttä?

Lapset vastasivat:
”Joka on kiltti ja se vastailee kysymyksiin, jos niitä on.”
”No sellanen, joka tahtoo aina auttaa kaikkia. Ja on kärsivällinen.”

Hyvä sosiaalityöntekijä:
”Kyselee lapsen kuulumisia ja on kiinnostunut lasten ajatuksista.”
”On kiva ja mukava.”
”Kertoo mitä palavereissa tapahtuu eikä panttaa tietoa itsellään.”

Edellä mainitut ajatukset on saatu Salapoliiseilta. Salapoliisit ovat 6-10-vuotiaita sijaishuollon perhehoidossa asuvia lapsia, jotka kehittävät yhdessä aikuisten kanssa lapsiystävällisempää lastensuojelua. Lapset työskentelevät ja keskustelevat kanssamme piirtäen, leikkien ja maalaten.

Lapsia koskeva osallisuus lastensuojelussa puhututtaa. Lasten juridinen oikeus osallisuuteen omissa asioissaan tunnustetaan jo paremmin, mutta käytännön toteutuksessa koetaan erilaisia haasteita ja huolia. Yksi haaste koskee pieniä lapsia ja heidän osallisuusmahdollisuuksiaan. Vaikka YK:n lasten oikeuksien komitea (2009) on huomauttanut sopimusvaltioita, ettei lasten kuulemiselle tule asettaa ikärajoja, jäävät pienet lapset helposti syrjään puheoikeudestaan.

Alle kouluikäisten ja alakouluikäisten lasten osallisuutta haastaa esimerkiksi vallitseva lapsikäsitys. Nähdäänkö lapsi autettavana kohteena vai aktiivisena toimijana, oman elämänsä asiantuntijana. Lapsen kanssa keskustelu voi huolettaa ammattilaista monin tavoin. Pystyykö pieni lapsi ilmaisemaan itseään? Mitä lapselle voi kertoa, mitä häneltä voi kysyä ja millä tavoin? Jos kysyn, mitä siitä seuraa? Aiheutanko stressiä lapselle tai särjenkö hänet? Mokaanko jotain joka tapauksessa?

Kuitenkaan juridinen oikeus lapsen osallisuuteen ei katoa, vaikka se tuntuisi hankalalta. Osallisuutta tukee luottamuksellinen, kunnioittava ja turvallinen vuorovaikutussuhde aikuisen ja lapsen välillä. Tässä suhteessa molemmat osapuolet voivat oppia toiselta ja yhdessä etsiä parhaita ratkaisuja tai vastauksia lapsen elämäntilanteeseen. Kyse on tasapuolisesta kohtaamisesta, jossa lapsi saa olla osallinen omassa elämässään, eikä vain seurata sitä sivusta.

On hyödyllistä ymmärtää, mitä osallisuus voi merkitä lapselle. Osallisuus on parhaimmillaan lapsen auttamista. Lapsen saadessa kertoa omista ajatuksistaan ja näkemyksistään aikuisen on mahdollista tavoittaa, minkälaista tukea tai apua lapsen olisi tärkeä saada. Kohtaaminen ja työskentely suoraan lapsen kanssa voi auttaa lasta ymmärtää itseään ja elämäänsä. Kohdatuksi tuleminen ja osallisuus auttaa keventämään lapsen mieltä. Lapselle on helpotus, kun saa kertoa vaikeista kokemuksistaan (Hurtig 2006, 146).

Salapoliisien yllä olevat ajatukset ovat mielestäni kovin ymmärrettäviä ja tärkeitä. En minäkään haluaisi joutua käsittelemään vaikeita asioita yksin. En minäkään haluaisi, että vain muut puhuisivat asioistani ilman minua. En minäkään haluaisi joutua miettimään mitä on tapahtunut, mitä tapahtuu ja voinko olla siihen vaikuttamassa. Lasten kanssa työskennellessä voi hyvin hyödyntää otsikon kultaista kysymystä, kohtaanko lapsen niin kuin toivoisin minut kohdattavan?

Susanna Kalliola
Kehittämispäällikkö,
Pesäpuu ry, lastensuojelun kehittämisyhteisö
VTM, laillistettu sosiaalityöntekijä
Sosionomi AMK
Lähteet
Hurtig, J. (2006). Lasten tieto sosiaalityön haasteena. Teoksessa H. Forsberg, A. Ritala-Koskinen & M. Törrönen (toim.), Lapset ja sosiaalityö. Kohtaamisia, menetelmiä ja tiedon uudelleenarviointia. (167-193). Jyväskylä: PS-kustannus.

YK:n lapsen oikeuksien komitea (2009). Yleiskommentti nro 12 lapsen oikeudesta tulla kuulluksi.

Tietoja Kati Honkanen

Teen Itä-Suomen yliopistossa kasvatustieteellistä väitöstutkimusta, jonka työnimi on Hyvinvoinnin paikat – Monimenetelmällinen laadullinen tutkimus lapsiperheiden jäsenten ja nuorten aikuisten subjektiivisista hyvinvoinnin kokemuksista paikoissa". Väitöskirjani viimeinen artikkeli on arvioinnissa ja työstän yhteenvetoa. Hallintotieteiden lisensiaatin tutkimuksen olen tehnyt vuonna 2012 lastensuojelun organisaatioiden kehittämisestä ja muutoksen johtamisesta. Olen työskennellyt vuodesta 2005 alkaen erilaisissa kehittämis- ja tutkimushankkeissa, kuten Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksella projektipäällikkönä Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa (2017-2018). Olen työskennellyt myös mm. ammattikorkeakoulussa sosiaalialan lehtorina. Lokakuussa 2020 alkaen työskentelen Hattulassa hyvinvointijohtajana minulle tärkeiden sisältöjen parissa. Twitter: @honkanen_kati
Kategoria(t): kohtaaminen, Lapsen oikeudet, Lasten näkemykset, Lastensuojelu. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s