Etäopetus uutena normaalina

Koronapandemia saapui vauhdilla hieman yli kuukausi sitten elämäämme ja muokkasi kertaheitolla tutun ja turvallisen arkemme. Olen kohdannut koulumaailmaa koskevia poikkeusolojen tuomia rajoituksia luokanopettajan näkökulmasta.

Opettajat kaikilla asteilla ovat parin päivän aikana joutuneet muuttamaan oman työskentelytapansa lähes kokonaan siirtymällä lähiopetuksesta etäyhteyksien maailmaan. Uuden opettelu on aiheuttanut hampaiden kiristystä, unettomia öitä sekä tuskaisia huokauksia. Nyt useamman viikon jälkeen on helpottavaa huomata, että alun sekasorron jälkeen etäopetuksestakin on tullut oma normaalinsa.

Koulumaailman perusrakenteita järisyttänyt pandemia on tuonut suuria muutoksia opettajien työhön. Mutta meidän opettajien lisäksi poikkeustilanne on koskettanut myös lapsia ja saattanut heidät uudenlaiseen tilanteeseen. Miten lapset ovat kohdanneet etäopetukseen siirtymisen muutoksen ja miltä näyttää lapsen arki poikkeusoloissa? Lapsilla on omat keinonsa ja tapansa käsitellä haastavia tilanteita ja asioita. Tuula Stenius muistutti parin viikon takaisessa blogikirjoituksessaan leikin voimasta.

Kysyin tokaluokkalaisilta, mitä ajatuksia etäopetus heissä herättää. Etäopetus on yksi pandemian aiheuttama lapsille näkyvä konkreettinen muutos heidän arjessaan.

Kysyin, mikä etäopetuksessa on ollut mukavaa. Lasten mielestä mukavaa etäopetuksessa on ollut mahdollisuus itse vaikuttaa tehtävien tekemisen aikaan ja järjestykseen.

Tokaluokkalaisten kommentteja:

”Saa tehdä mitä vaan aineita missä tahansa järjestyksessä.

”Jos sä vaikka heräät tosi aikaisin, jos sä teet läksyt nii heti aamulla nii sitten koko päivä on niinku vapaa.

On hyvä, että jos vaikka, sä teet läksyjä, sit sä voit vaikka syödä siin välis.

On hyvä, että voi vaikka mennä välillä ulkoilee tai et ei [ole] vaan kaksi välituntia vaikka vaan et sä voit tehä vaikka nämä läksyt ja sit mennä vaikka kymmeneksi minuutiks juoksentelee ulos”

Lasten vastauksien mukaan on mukavaa, että he saavat vaikuttaa koulupäivänsä rakenteelliseen järjestykseen. Tehtäviä on mukavampi tehdä silloin, kun itse haluaa ja siltä tuntuu. Mahdollisuus vaikuttaa asioihin voidaan nähdä osallisuuden yhtenä osana (Gretschel ym. 2012). Voisiko tällaista valinnanvapautta lisätä myös lähiopetukseen lasten osallisuuden lisäämiseksi?

Vapaampi koulutyö sopii osalle, mutta osalle se tuottaa taas haasteita. Omaehtoisella koulutyön rytmittämisellä on kääntöpuolensa.

Tokaluokkalaisten kommentteja:

”Vähän kurjat asiat on sellaset asiat, että jos vaikka, sä heräsit myöhään, niin sit jos sulle tuli paljon läksyjä nii sit sun pitää tehä niitä iltaan asti”

Lähiopetus mahdollistaa tutut rutiinit, jotka etäopetuksessa jäävät pääosin joko lapsen tai huoltajan vastuulle. Rytmittämisen haasteet näkyvät myös opettajille.

Alakoulun opettaja:

”Osalle tässä on liikaa mahdollisuuksia vältellä tehtäviä ja muutama kaipaisi selvästi aikuista työskentelyyn sitoutumisen tueksi.”

Lasten vastauksissa etäopetuksen kurjana puolena näyttäytyy myös ikävä koulua ja kavereita kohtaan.

Tokaluokkalaisten kommentteja:

”Ei ole päässyt kouluun.”

”Ei nää kavereita.”

Lasten kirjoituksissa sekä koulutehtävissä tulee tasaisesti esille toive etäopetuksen päättymisestä sekä Koronan laantumisesta.

Tokaluokkalaisten kommentteja:

Toivon, että..

Että se [Korona] loppuu.”

”Pääsis kouluun”

Mitkä ovat pandemian aiheuttamat vaikutukset lasten myöhemmälle oppimiselle ja kasvulle? Liisa Karlsson kirjoitti blogikirjoituksessaan (13.3.2020) Koronapandemian aiheuttamasta pelosta ja ahdistuksesta. Se, miten puhumme lapsille pandemiasta, vaikuttaa lasten ajatusmaailmaan. Aikuisten pelkojen on havaittu aiemmissa pandemioissa (sikainfluenssa) siirtyvän lapsille (Remmerswaal & Muris, 2011). Apua on jo tarjottu. Mannerheimin Lastensuojeluliitto tarjoaa kasvattajille neuvoja, miten keskustella lapsen kanssa Koronapandemiasta.

Etäopetuksen aiheuttamia pitkäaikaisia vaikutuksia on vielä vaikea arvioida. Mediassa asiaa on pohdittu ja huoli lasten oppimisesta on esillä (Yle, Voiko lapsi jäädä luokalle etäopiskelun takia?, luettu 16.4.2020). Kun aikaa on kulunut ja tutkijat pääsevät tarkastelemaan tilannetta, saamme tietoa pandemian aiheuttamista vaikutuksista. Me opettajat ja oppilaat jatkamme sillä välin kouluvuotta tässä uudessa normaalissa.

Satu Vasenius
Tohtorikoulutettava, HY
KM, luokanopettaja
satu.vasenius@helsinki.fi

Lue lisää ja lähteitä:

Tuula Stenius (2.4.2020): https://lapsinakokulma.wordpress.com/2020/04/02/leikissa-kaikki-on-mahdollista/.

Liisa Karlsson (13.3.2020): https://lapsinakokulma.wordpress.com/2020/03/13/miten-helpottaa-pelkoa-ja-ahdistusta-koronaviruksajassa/.

MLL: https://www.mll.fi/uutiset/lapset-puhuvat-koronasta-mita-aikuinen-voi-tehda/

Yle, Voiko lapsi jäädä luokalle etäopiskelun takia?, luettu 16.4. https://yle.fi/uutiset/3-11304781?utm_source=facebook&utm_campaign=yleuutiset&utm_medium=social&fbclid=IwAR0dq5__aeuRis5rNjsG0ivfygIU6QRPPPNNAT1KQdjN05zKdWEKyllGmuU

Gretschel, A., ym. (2012) Osallisuus, kansalaisuus ja hyvinvointi. Teoksessa A. Gretschel, ym. (toim.), Demokratiaoppitunti – Lasten ja nuorten kunta 2010-luvun alussa

Remmerswaal, D. & Muris, P. (2011). Children’s fear reactions to the 2009 Swine Flu pandemic: The role of threat information as provided by parents. Journal of Anxiety Disorders, 25(3), pp. 444-449. doi:10.1016/j.janxdis.2010.11.008

Kategoria(t): Ammattikäytännöt, Kokemus, koulu, Lasten näkemykset, Toimijuus ja osallisuus Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s