Ajatuksia lapsuudesta

”Ei maassa eikä taivaassa ole paikkaa niin rakasta kuin se, jossa synnyimme ja kasvoimme ja jonka tantereilla pieninä piimäpartaisina piehtaroitselimme.”

Näin kirjoittaa Aleksis Kivi yhdessä tunnetuimmista teoksistaan, Seitsemän veljestä. Lauantaina 10.10. vietetään Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää. Seitsemän veljestä teoksen tapahtumat sijoittuvat Nurmijärven alueelle maalaismaisemiin, missä oli tilaa kasvaa ja Kiven sanoin piehtaroida. Teos käsittelee lapsuutta ja nuoruutta 1800-luvun Suomessa, jolloin lapsikäsitys on ollut hyvin erilainen nykypäivään verrattuna. Kuitenkin lapsuudet muistuttavat myös paljon toisiaan. Miten 2010-luvulla syntynyt lapsi ajattelee lapsuudesta 200 vuoden takaa ja nyt? Seuraavana 8-vuotiaan lapsen kertoma satu ja piirtämä kuva: Lapsi 200 vuotta sitten.

”Olipa kerran lapsi, jonka nimi oli Leena. Ja hän asui vanhassa ränsistyneessä talossa, jossa oli pieni lampi. Leena yleensä kävi kalastamassa lammella. Hänen isänsä tykkäsi myös kalastaa. Loppu.” (Lapsi, 8-vuotta)

Tässä saman lapsen piirtämä kuva ja tarina nykypäivän lapsuudesta:

”Olipa kerran poika, jonka nimi oli Leo. Ja kun Leo meni pihalle hän tuoksutti ilmaa ja haistoi savun. Sitten hän katsoi ylös ja hän näki kun savupiipusta tuli savua ja sitten Leo meni perheen kanssa saunaan. Loppu.” (Lapsi, 8-vuotta)

Tarinat ja piirustukset sijoittuvat ajallisesti eri vuosisadoille, mutta sisältävät useita samankaltaisuuksia. Molemmissa piirustuksissa on kuvattu Leenan ja Leon elinympäristöt, kerrottu mitä he tekevät (kalastaminen ja saunominen) ja molempien lähipiiriä on tuotu esille (isä ja perhe). Voidaan ajatella, että piirustusten ja satujen sisällöissä on käytetty lapselle tuttuja elementtejä. Ensimmäinen tarina voisi olla hyvin myös kuvaus nykypäivän lapsuudesta. Lapsi kertoi piirtämisen jälkeen piirustusten eron olevan se, että toinen lapsi asuu ränsistyneessä talossa (vanha aika) ja toinen todella modernissa talossa (nykyaika). Tämä ero oli hänen mielestään tärkein kahden vuosisadan välillä. Lasten käsitys historiasta ja historiatietoisuus lähtevät kehittymään jo hyvin pienestä ja siihen vaikuttavat eri tekijöiden ohella oma perhe ja suku sekä heidän jakamat kertomukset (Rantala, 2012).

Saduttaminen on yksi kulttuurin välisen vaihdon tapa ja sen kautta voidaan kertoa jotakin lapsen elämästä (Piipponen & Karlsson, 2019). Seuraavassa on 4-vuotiaan lapsen piirtämät kuvat ja satu siitä, mitä hänelle tuli mieleen omasta lapsuudestaan nykypäivän valossa.

Olipa kerran kaikki Ninjat omassa kodissaan. Ja sitten alkoi kuulua ääntä. Yöllä kuului jotain merkillistä ropinaa. Mitä se oli? Oliko se? Ja sitten Ninjojen piti mennä etsimään vihjeitä siitä niin. Sitten alkoi kuulua taas ropinaa ja sitten vielä alkoi kuulua rusahdetta ja pamahdetta. Pam pam pa, trtrtrtrtrt. Ja sitten trtrt trtrt trtrt. Lisää pamautetta ja vielä lisää pamautetta. Sika paljon pamautetta oli tullut ja sitten Ninjago tyypit, kaikki muut ninjago tyypit paitsi Zane, niin Zane meni avaruusalukseensa ja sitten meni kattomaan mitä oli tulossa. Oioi oli tulossa ukkosmyrsky ja sitten kaikki juoksivat syrjään ja loppu.” (Lapsi, 4-vuotta)

Sadussa seikkailevat Ninjagot, jotka ovat lapsen lempihahmoja. Viihdekulttuuri vaikutus onkin huomattu lapsen historiatietoisuuden kehityksessä (Rantala, 2012). Saduttaessani oli mielenkiintoista huomata 4-vuotiaan innostuksen kasvu toiminnan edetessä. Aluksi lapsi ei ollut innostunut piirtämisestä tai sadutuksesta ja hän vaikutti jännittyneeltä. Huomattavaa tässä on, ettei lasta ollut juurikaan sadutettu ennen tätä. Piirtäminen lähti kuitenkin vauhtiin, kun lapsi keksi aiheeksi Ninjagot. Piirtämisen jälkeen lapsi istuutui syliini ja aloitimme sadutuksen. Sadutuksen edetessä lapsi innostui kertomisesta ja kertoikin lopulta monta uutta satua eikä malttanut antaa muille lapsille vuoroa. Tämä kokemus toi esille jälleen sadutuksen parhaita puolia (Karlsson & Riihelä, 2012), kun olosuhteet ovat kohdallaan.

Lopuksi kysyin mitä aikuiset voisivat tehdä, että lapsilla olisi parempi olla maailmassa tänä päivänä.

Lapsi, 8-vuotta: ”Joka päivä sais herkkuja, leikkikentälle lisää leikkivälineitä.

Näillä ajatuksilla kohti syksyn pimeneviä iltoja!

Lokakuun alkuun mahtuu myös muita juhlapäiviä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto täytti 100 vuotta 4.10. ja tulevana lauantaina 11.10. juhlitaan kansainvälistä tyttöjen päivää. Juhlapäivillä on tärkeä rooli sekä muistuttaa ihmisiä aiheista että myös juhlistaa näitä. Näistä juhlapäivistä löytyy lisätietoa MLL:n ja Planin verkkosivuilta.


Satu Vasenius

Tohtorikoulutettava ja luokanopettaja, KM

Helsingin yliopisto

satu.vasenius@helsinki.fi


Lähteet:

Karlsson, L. & Riihelä, M. (2012). Sadutusmenetelmä – kohtaamista ja aineiston tuottamista. Teoksessa: L. Karlsson & R. Karimäki, (toim.) Sukelluksia lapsinäkökulmaiseen tutkimukseen ja toimintaan. Jyväskylä: Suomen kasvatustieteellinen seura Kasvatusalan tutkimuksia (57), 169–195.

Piipponen, O. & Karlsson, L. (2019) Children encountering each other through storytelling: Promoting intercultural learning in schools, The Journal of Educational Research, 112:5, 590-603, DOI: 10.1080/00220671.2019.1614514. To link to this article: https://doi.org/10.1080/00220671.2019.1614514

Rantala, J. (2012). Lapset historiakulttuurin kuluttajina. (Historiallis-yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tutkimuksia; Nro 12). Historiallis-yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen tutkimus- ja kehittämiskeskus. http://blogs.helsinki.fi/historiallis-yhteiskunnallinen-kasvatus/files/2012/01/Lapset-historiakulttuurin-kuluttajina.pdf

Kategoria(t): Lapsuus, Lasten näkemykset, Menetelmät, sadutus Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s