Voinko vielä kertoa sinulle kuvistani? ─ Lapsen näkökulmaa odottelun tiloissa

Vierasbloggaajana Anna Kristiina Kokko

Lähestyessäni koulua, johon olen menossa tekemään tutkimusta lasten kokemasta toimijuudesta ja osallisuudesta, on mielessäni ajatus kahdenlaisen aineiston tuottamisesta. Ensinnäkin aineistoa tuotetaan yhdessä lasten kanssa visuaalisin menetelmin – valokuvaamalla ja kuvista keskustelemalla. Tämän lisäksi aineistoa tuotetaan osallistuvan havainnoinnin keinoin ja kenttämuistiinpanoja kirjoittamalla. Vielä tällöin en arvannutkaan kuinka isoon rooliin viettämäni aika lasten kanssa nousisi tutkimuksen kannalta. Vaikka vielä kentälle lähtiessäni osallistuvan havainnoinnin viikot edustivat mielessäni tietynlaista aineistoa, saivat ne viikkojen kuluessa aivan uusia merkityksiä niin sanottuina ”odottelun tiloina” (Mannay, 2016), jotka konkretisoituivat tässä tutkimuksessa holistisena näkökulmana aineistonkeruuseen.

Osallistuin koulun toimintaan yhteensä kolmen viikon ajan. Visuaalisen aineiston tuottaminen aloitettiin toisen viikon ensimmäisenä päivänä. Oppilaat olivat tutustuneet minuun edellisellä viikolla ja he olivat tietoisia tutkimuksesta sekä siitä, mitä tulisimme tekemään. Aineiston tuottaminen sujui omalla painollaan ja kävimme keskusteluita oppilaiden valokuvista. Viikon edetessä aloin kuitenkin ymmärtämään ensimmäisenä päivänä tuotetun aineiston rajoitteita ja jatkuvuuden tärkeyttä. Kun oppilaat saivat pohtia pyydettyjä teemoja hieman pidempään, alkoivat he pikkuhiljaa löytää myös uudenlaisia näkökulmia siihen minkälaista tietoa he halusivat kanssani jakaa. Mielenkiintoista tilanteessa oli, että lasten jatkaessa kuvien ottoa koko aineison tuottaminen alkoi muuttua teknisestä suorituksesta holistisemmaksi ja luovemmaksi aineiston tuottamisen prosessiksi (Mannay & Morgan, 2015). Aluksi tämä korostui erityisesti lasten kanssa, jotka eivät olleet heti valmiita kertomaan ajatuksistaan, mutta myös toisaalta niiden lasten kanssa kenellä tuli vasta myöhemmin mieleen asioita, joita he halusivat kuvata ja jakaa. Aineistonkeruun lähestyessä loppuaan ymmärsin kuitenkin, etteivät nämä odottelun tilat koskeneet vain tiettyjä lapsia, vaan ihan jokaista meistä.

Näissä tutkimuksen tiloissa, joissa ei ole kiire ja lasten osallistumista tutkimukseen ei ole aikataulutettu, lapsille jäi eri tavalla aikaa sopeutua tilanteeseen, havainnoida minua ja vuorovaikutustani koulun oppilaiden ja opettajien kanssa sekä arvioida myös sitä, minkälaista tietoa he ehkä haluaisivat kanssani jakaa ja rakentaa. Vaikka tutkimuksella on aina omat aika- ja resurssirajoitteensa, pidän keskeisenä kysymyksenä sitä, tarjoaako aineiston tuottamisen rajaaminen lineaarisen aikakäsityksen mukaisesti lapsille yhdenvertaisia osallistumisen mahdollisuuksia? Emme kai me itsekään ole joka hetki valmiita jakamaan jokapäiväistä elämäämme.

Teksti pohjautuu valmisteilla olevaan tutkimusartikkeliin.

Anna Kristiina Kokko

nuorempi tutkija

Itä-Suomen yliopisto

@annakristiinak

Lähteet:

Mannay D. (2016). Visual, narrative and creative research methods, Routledge.

Mannay, D. & Morgan, M. (2015). Doing ethnography or applying a qualitative technique? Reflections from the waiting field. Qualitative Research, 15 (2), 166-182.

Tietoja Oona Piipponen

I am a doctoral student in Education with the University of Eastern Finland. I have also worked as a primary teacher at an international school in Finland. My research interests lie in intercultural education, Storycrafting, and studies on the child perspective. Olen väitöskirjatutkija Itä-Suomen Yliopistossa ja entinen luokanopettaja kansainvälisessä koulussa Suomessa. Tutkimusintresseihini kuuluvat kulttuurienväliset kohtaamiset, sadutus- ja lapsinäkökulmainen tutkimus.
Kategoria(t): kohtaaminen, koulu, Lasten näkemykset, Menetelmät, Toimijuus ja osallisuus, Vastavuoroisuus Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s