Onko lapsi tasa-arvoinen aikuisten joukossa?

Vierasbloggaajana Laura Ortju

Kirjoittaessani pro gradu -tutkimustani pikkulapsen osallisuudesta perusterveydenhuollon hoitotyössä sain perehtyä käsitteen lapsi määrittelyyn. Helppoa, ajattelin ensin. Olen tehnyt lasten kanssa töitä vuosia. Kirjoitustyön edetessä tulin kuitenkin toisiin aatoksiin.

mittanauha

Kuva: Pixabay

Olen ollut taipuvainen ajattelemaan lapsen kehitystä ikäsidonnaisesti, mikä on terveydenhuollossa melko tavanomaista (ks. Kallio 2006, Hohti 2013). Lapsen toimintakyvyn ja kehityksen arvioinnin tukena käytetään monia sellaisia mittareita, jotka vertaavat lasta muiden saman ikäisten lasten keskimääräiseen kehitykseen. Näitä ovat esimerkiksi neuvolan kasvukäyrät ja neurologisen kehityksen arviointikaavakkeet (ks. Hakulinen-Viitanen ym. 2012) sekä lastenneurologialla kuntoutuksen suunnittelun tukena käytetyt strukturoidut arviointimenetelmät (ks. Olli 2014). Mittarit ovat tarpeellisia ja niiden avulla voidaan aikaisessa vaiheessa tunnistaa hoidon tai tuen tarpeita. On kuitenkin syytä muistaa, että niillä mitataan lasta suhteessa keskimääräiseen, ei tavoiteltavaan kehitykseen. Hoitotyössä oleellista on osata yhdistää saatu tieto lapsen ja vanhempien näkökulmiin (Olli 2014), siis toteuttaa holistista hoitotyötä (ks. Orem ym. 2003).

Ikäkausiin tuijottaminen saattaa luoda mielikuvan, ettei lapsi ole ihmisenä valmis, vaan kehittymismatkalla kelpo kansalaiseksi (ks. Hohti 2013, de Vries & Rings 2019). Pahimmillaan lapsi ohitetaan vuorovaikutuksessa ajatellen, ettei tämä vielä ymmärrä. Toisinaan kuunnellaan, mutta poimitaan lapselta vain ne näkemykset, jotka sopivat aikuisen ajatusmaailmaan (ks. Iversen 2013). Ehkä unohtuu, että lapsella on älykkyyttä, vaikkei hän sitä osaisikaan verbaalisesti ilmaista (ks. Piaget & Inhelder 1977).

Päästessäni pohdintaan siitä, että lapsi on sellaisenaan hyvä ja arvokas, päädyin seuraavaan haasteeseen. Tuleeko lasta kohdella tasa-arvoisesti aikuisten kanssa? Vastaus löytyi lapsen oikeuksien yleissopimuksesta (SopS 69/1991), jonka 3.1 artikla velvoittaa asettamaan lapsen edun ensisijalle, siis ohi aikuisen tarpeiden. Lapsen asema ei ole tasavertainen aikuisiin nähden, sillä lapsi on aina (vähintään juridisesti) riippuvainen huoltajastaan (ks. Hakalehto 2018). Lasta ei voi myöskään kehitystasonsa takia kohdella pienenä aikuisena (Rippen 2019). Viitaten otsikon kysymykseen, lasta ei siis pidä kohdella tasa-arvoisesti, vaan aikuista tärkeämpänä. Toki tasa-arvo on ennen kaikkea muuta kuin tasapäistä kohtelua, kun se oikein ymmärretään (ks. esim. Olli 2012).

Hoitotyössä lapsi tulee ennen kaikkea kohdata omana itsenään. Lasta tulee arvostaa yksilönä eikä häntä tule arvioida pelkän toimintansa tai kehityksensä kautta. Meidän on hyväksyttävä se, että emme koskaan voi tietää lapsesta kaikkea tai ymmärtää täysin hänen näkemystään. Lapsen mieli on yksityinen ja omanlainen. Kertakaikkisen paras sellaisenaan.

Laura Ortju

Th, TtK

Hyvinvointipedagogi, Liperin kunta /Hyvinvointipalvelut

laura.ortju (at) edu.liperi.fi

Twitter: @LauraOrtju

 

P.S. Lämmin kiitos kollegalleni TtM Johanna Ollille, joka alullepani tämän pohdintani ja toimi ajatusteni peilinä sekä lähteiden vinkkaajana.

 

Lähteet:

de Vries M & Rings E. 2019. Children’s rights in pediatric practice. Teoksessa Dorscheidt JHHM & Doek JE. (toim.) Children’s rights in health care. Koninklijke Brill, Leiden, 97-110.

Hakalehto S. 2018. Lapsioikeuden perusteet. Alma Talent, Helsinki.

Hakulinen-Viitanen T, Hietanen-Peltola M, Hastrup A, Wallin M & Pelkonen M. 2012. Laaja terveystarkastus. Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen oppaita 22. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.

Hohti R. 2013. Lapsuuden rajat. Duodecim, 129, 2519-2525.Kallio KP. 2006. Mikä ihmeen lapsuuden maantiede? Introspektiivinen katsaus monitieteiseen tutkijuuteen. Aluetieteen verkkojulkaisut, Tampere Regional Studies Net Series 5/2006. Tampereen yliopisto, Tampere.

Iversen C. 2013. Predetermined participation: social workers evaluating children’s agency in domestic violence interventions. Childhood, 21(2), 274-289.

Olli J. 2012. Tasa-arvon päivä. Lasten tähden-blogi. http://lastentahden.blogspot.com/2012/03/tasa-arvon-paiva.html.

Olli J. 2014. Kenen näkökulma kuntoutuksen lähtökohtana? Terveyttä tieteestä-blogi. http://terveyttatieteesta.blogspot.com/2014/09/kenen-nakokulma-kuntoutuksen.html.

Orem DE, Taylor SG & Renpenning KM. 2003. Self-care theory of nursing: selected papers of Dorothea Orem. Springer Publishing Company, New York.

Piaget J & Inhelder B. 1977. Rutanen M. (suom.) Lapsen psykologia. Gummerus, Jyväskylä. Ranskankielinen alkuteos: La Psychologie de l’Enfant. 1966. Presses Universitaires de France.

Rippen H. 2019. Children’s rights in health care from a child and parent perspective. Teoksessa Dorscheidt JHHM & Doek JE. (toim.) Children’s rights in health care. Koninklijke Brill, Leiden, 427-442.

SopS 60/1991. Yleissopimus lapsen oikeuksista.

Tietoja johannaolli

Tarkastelen lasten maailmaa hoitotieteen, lapsuudentutkimuksen ja vammaistutkimuksen näkökulmista. Ja kyllä, joskus myös siitäkin näkökulmasta, mitä "oikeiden elävien lasten" kanssa touhuaminen herättää. Teen Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella väitöskirjaa vammaisten lasten osallisuutta tukevasta hoitotyöstä. Lisätietoja löydät kuvan alla olevista linkeistä.
Kategoria(t): Ammattikäytännöt, Ikä, Lapsen oikeudet, Lapsuus, Toimijuus ja osallisuus Avainsana(t): , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

4 vastausta artikkeliin: Onko lapsi tasa-arvoinen aikuisten joukossa?

  1. Onpa hienoa pohdintaa! Tästä voisi hyvin jatkaa eri konteksteissa ja kysyä, onko lapsi tasa-arvoinen aikuisen kanssa perheessä, koulussa tai päiväkodissa, tai esimerkiksi kansalaisena.

    Liked by 1 henkilö

    • Laura Ortju sanoo:

      Kiitos Oona kommentistasi! Erityisesti tuo tasa-arvoisuus perheissä on mielenkiintoinen pohdinnan aihe. Lapsen edun ja osallisuuden vahvistamiseen liittyvät toimet keskittyvät usein lapsen muihin arkiympäristöihin. Miten voisimme paremmin tukea lapsen tasa-arvoisuutta kotona?

      Liked by 1 henkilö

      • johannaolli sanoo:

        Tosi tärkeä ja vaikea kysymys tuo, että miten lapsen oikeuksien toteutumista kodeissa voisi tukea. Ihan ensimmäiseksi varmaan pitäisi lisätä tietoa lasten oikeuksista, koska monet vanhemmat eivät edelleenkään tunne niitä riittävästi (Lastensuojelun keskusliiton kysely 2017 https://www.lskl.fi/blogi/lapsella-on-sananvaltaa/). Tietoa voisi lisätä puhumalla ja kirjoittamalla niistä monenlaisissa kanavissa. Mutta koska neuvola edelleen on se kanava, joka tavoittaa vanhemmat ihan alkuvaiheessa, kannattaisin lämpimästi myös terveydenhoitajien kouluttamista tästä aiheesta. Tiedän – sielläkin on kiire, eikä aina meinata ehtiä kuin mitata ja punnita, mutta jos terveydenhoitajilla olisi tästä tosi vahva tietoisuus, se voisi tulla ihan kaikesta puheesta läpi eikä olla asia, johon jotenkin erikseen käytetään aikaa. Toki neuvoloissa voisi kyllä jakaa jotain kivoja pikku lasten oikeudet -kirjasiakin, siihen ei ainakaan menisi aikaa. Hmm, tätä pitäisikin ideoida eteenpäin vaikka LOS-verkostossa…

        Pelkkä tiedon lisääminen ei tietenkään riitä, jos vanhemmilla ei ole voimavaroja toteuttaa hyväksi tietämiään asioita, joten samalla pitäisi tehdä kaikkia lapsiperheitä tukevia yhteiskunnallisia ratkaisuja, mutta se onkin sitten oma lukunsa.

        Tykkää

      • Laura Ortju sanoo:

        Johanna, neuvola on varmasti hyvä kanava perheiden tukemiseen tässäkin asiassa. Toki jo nyt neuvolan perustehtäviin kuuluu mittausten ohella laaja psykososiaalinen tuki ja lapsen edun esiin tuominen – nämä asiat tulevat jo terveydenhoitajan peruskoulutuksessa. Silti lisäkoulutus aiheesta olisi tarpeen. Lapsen oikeudet ovat aikuisten vallan alla. Olennaisena näen lapsen kiireettömän kohtaamisen, siihen vanhempiakin tulisi tukea.

        Ja erinomainen idea tuo vihkonen 🙂

        Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s