Päiväkodin pihalla

Päiväkodin pihalle mahtuu iltapäivällä ääntä ja liikettä. Keinulla on jonoa, yksi aikuinen antaa vauhtia ja kellottaa seuraavia innokkaita keinujia. Jossain vaihdetaan vanhempien kanssa kuulumisia. Rännin alla on ruuhkaa, kun sadepäivänä ämpärit täyttyvät hiljalleen rännistä tippuvasta vedestä. Joku ajaa kolmipyörällä, heppaleikkijät laukkaavat pitkin pihaa, yhdessä nurkassa on pallopeli vauhdissa. Hiekkalaatikossa valmistuu mutakakkuja, ja rännin ja hiekkalaatikon väli käy ahkerasti. Pihan jokainen kolkka on tehokkaassa käytössä, ja aikuisilla on iltapäivällä kiire kiertää pihalla, selvittää suurempia ja pienempiä erimielisyyksiä, auttaa etsimään sopivaa leikkiä, vaihtaa kuulumisia vanhempien kanssa sekä viedä tarvittaessa lapsia sisälle vessaan, auttaa vaihtamaan lapaset kuiviin tai korjaamaan lahkeita saappaiden päälle.

Erityisesti iltapäivän ulkoilussa tapahtuu paljon, kun vanhemmat samaan aikaan hakevat lapsia, ja toisaalta henkilökuntaa on paikalla vähemmän kuin aamupäivisin. Haastattelin muutama vuosi sitten lapsia heidän kokemuksistaan esiopetuksessa. Erityisesti olin kiinnostunut lasten yhteenkuuluvuuden sekä ulkopuolisuuden kokemuksista päiväkodissa. Huomioni aineistossa kiinnitti erityisesti lasten kokemukset leikkien ulkopuolelle jäämisestä päiväkodin ulkoiluaikaan. Myös aiemmissa tutkimuksissa ulkoilu on näyttäytynyt lasten kerronnassa tietynlaisena turvattomuuden paikkana päiväkodissa (Kyrönlampi-Kylmänen, 2007). Vaikka kokemukset eri lapsilla olivat erilaisia, näyttäytyi tapahtumapaikkana monessa kertomuksessa ulkoilu:

Aikuinen: Saatteks te ite valita kenen kanssa te leikitte?

Lapsi 1: Joo. Aina ulkona.

Aikuinen: Ulkona saatte valita.

Lapsi 1: Mmm.

Aikuinen: Entäs sisällä?

Lapsi 1: Nooo.. sillonki saadaa valita mutta.. hmmm. Yleensä sisällä enemmän otetaa leikkii mukaa ku ulkona — yleensä sielläki otetaa mut ei nii.. ihan hirvee määrä. Lohikäärmeeseen ja vauvoihin ei voi tulla iha kauheesti koska muute sitte… sinne ei mahu sinne.. liukumäkeen.. Mutta on siellä aika paljon tilaa.

”Oon joo joskus kun mä olin päiväkotilainen. [jäänyt leikkien ulkopuolelle] — mä vaa mä en vaa keksiny mitää leikkii ja semmosta. Mä vaan kävelin pihalla.” (Lapsi 2)

”Yhen kerran.. niinku.. hmm.. no mä, mä haluisin tulla Amandan ja Niinan leikkii mukaa mut niille ei sopinu. Niille ei hal- ne ei halunnu. Kaikki pitää oikeesti päästää kaikkii- kaikkee mukaan. — menin penkille istumaan koko öö ulkoilun ajaksi.” (Lapsi 3)

Haastateltujen lapsien kohdalla kyseessä ei välttämättä ollut aktiivinen ulkopuolelle sulkeminen, vaan usein ennemmin yksin jääminen. Useammassa haastattelussa kävi myös ilmi, että iltapäivän ulkoilussa omat kaverit ovat saattaneet jo lähteä, eikä tällöin lapsi aina tiennyt, mihin leikkiin menisi mukaan. Tutkimus näytti aiempien tutkimusten tavoin, miten päiväkodissa elävät rinnakkain ikään kuin kaksi todellisuutta: lasten keskinäinen sekä aikuisten ja lasten yhteinen (myös Roos, 2015; Vuorisalo, 2013). Tässä aineistossa nämä ulkopuolisuuden kokemukset tapahtuivat tällä lasten keskinäisellä kentällä, usein aikuisen näköpiirin ulkopuolella. Aiemmissa tutkimuksissa onkin huomattu, että aikuinen saattaa olla fyysisesti melko kaukana lasten leikeistä (Kalliala, 2008, 2012; Puroila, Estola & Syrjälä, 2012; Roos, 2015). Juuri ulkoilu on erityisesti esiopetuksessa vapaan toiminnan aikaa. Jos aikuiset ovat silloin fyysisesti kaukana, voivat monet tilanteet jäädä kasvatushenkilöstöltä huomaamatta. Toisaalta palatessa takaisin kirjoituksen alussa kuvattuun hetkeen erään päiväkodin pihalta, voi tämän hyvin ymmärtää – jo yhdessä pysähtyneessä hetkessä tapahtuu samaan aikaan hyvin paljon asioita. Mutta voisiko tähän vaikuttaa toisissa hetkissä?

Kuva: Pixabay

Vaikka haastatelluiden lasten kertomuksissa ulkoilu vaikutti usein mahdollistavan ulkopuolisuuden ja yksinäisyyden kokemuksia, oli se toisaalta myös lasten keskinäisen toiminnan ja tietynlaisen lasten yhteisön rakentumispaikka. Lasten kertomuksissa välittyi se riemu, jonka yhdessä toimiminen aiheutti ja erityisen hyvin lasten muistoihin olivat jääneet spontaanit pihaleikit, joihin olivat liittyneet lähes kaikki ryhmän lapset. Millä tavoin varhaiskasvatuksessa voitaisiin tukea ja lisätä näitä kokemuksia koko lapsiryhmän tasolla? Voisiko ulkoilu olla se paikka, jossa näihin yli ryhmärajojen tapahtuviin leikkeihin kiinnitettäisiin erityistä huomiota, myös kasvattajien taholta? Ulkopuolisuuden kokemukset ovat osa päiväkodin elämää ja jokaiselle lapselle näitä kokemuksia tulee matkan varrelle. Sen sijaan vahingollista voi olla, jos nämä kokemukset kasautuvat tietyille lapsille (Laine, 2005; Laine, Neitola, Auremaa & Laakkonen, 2010). Vaikka jokaisessa kiireisessä iltapäivässä ei aikuinen ehdi kaikkiin tilanteisiin, esimerkiksi rauhallisempien aamupäivien aikana näihin yhteisöllisyyttä rakentaviin kokemuksiin voitaisiin kiinnittää erityistä huomiota. Tässä jo lasten kuuleminen ja sitä kautta ilmiön tiedostaminen antaa varhaiskasvatukseen tärkeää tietoa lasten kokemuksista.

Antonina Peltola

Varhaiskasvatuksen opettaja, KM

antonina.peltola@helsinki.fi

Lähteitä ja luettavaa:

Laine, K. (2005). Minä, me ja muut sosiaalisissa verkostoissa. Keuruu: Otava.

Laine, K. Neitola, M., Auremaa, J. & Laakkonen, E. (2010). Longitudinal study on the co-occurrence of peer problems at daycare centre, in preschool and first grade of school. Scandinavian journal of educational research, 54(5), 471–485.

Kalliala, M. (2008). Kato mua! Kohtaako aikuinen lapsen päiväkodissa? Helsinki: Gaudeamus.

Kalliala, M. (2012). Lapsuus hoidossa? Aikuisten päätökset ja lasten kokemukset päivähoidossa. Helsinki: Gaudeamus.

Kyrönlampi-Kylmänen, T. (2007). Arki lapsen kokemana: Eksistentiaalisfenomenologinen haastattelututkimus. Rovaniemi: Lapin yliopisto.

Puroila, A.-M., Estola, E. & Syrjälä, L. (2012). Does Santa exist? Children’s everyday narratives as dynamic meeting places in a day care centre context. Early Child Development and Care, 182(2), 191–206.

Roos, P. (2015). Lasten kerrontaa päiväkotiarjesta. Tampere: Tampere University Press.

Vuorisalo, M. (2013). Lasten kentät ja pääomat: Osallistuminen ja eriarvoisuuksien rakentuminen päiväkodissa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Kaikkien lasten nimet on muutettu.

Kategoria(t): Hyvinvointi, Kokemus, Lapsuus, Lasten näkemykset Avainsana(t): , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: Päiväkodin pihalla

  1. Juuri eilen luin Corsaron (2003) kirjaa We’re Friends, right? lasten keskinäisestä kulttuurista. Monet esimerkit tapahtuvat päiväkodin pihalla. Erityisen mieleenpainuva oli erään amerikkalaisen päiväkodin lasten ”roskamies”-rutiini: joka päivä, kun roska-auto tuli tyhjentämään läheiset roskikset, lapset kiipesivät kiipeilytelineeseen seuraamaan toimitusta jännityksen vallassa. Joskus rutiiniin osallistui vain muutama lapsi, joskus lähes kaikki pihalla leikkivät lapset. Leikkeihin kuuluvat tietyt sanomattomat sopimukset, joihin ryhmä sosiaalistaa. Corsaro huomauttaa kirjassaan, että ulkopuolelle jättäminen ei välttämättä kieli pahantahtoisuudesta, vaan leikkivät lapset suojelevat yhdessä luotua vuorovaikutusrakennetta ulkopuolisilta vaikutuksilta. Mukaan pääseminen vaatii, että hallitsee tietyn leikkimaailman yhteiset sopimukset.

    Tykkää

    • antoninapeltola sanoo:

      Kiitos Oona kommentista, ja hyvästä lukuvinkistä! Usein kyseessä ei välttämättä juuri olekaan aktiivinen tai tahallinen toiminta, vaan ihmisten välisissä suhteissa yhden ryhmän yhteenkuuluvuus tarkoittaa usein ulkopuolisuutta joillekin toisille. Ilmiö ei ole yksinkertainen, ja ryhmässä moni asia vaikuttaa näihin lasten välisiin suhteisiin. Joskus mukaan pääseminen vaatii sellaisia sosiaalisia taitoja, joita kaikille lapsilla ei ole, toisaalta kaikki lasten kanssa työskentelevät tietävät, että toisten lasten seuraan hakeudutaan enemmän kuin toisten. Tällöin tarvitaan aikuisen tukea, jotta kaikki lapset pääsevät mukaan leikkeihin ja yhteiseen toimintaan.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s