Kertoen rakennettu – toimien toteutettu: sosiaalisesti kestävän osallisuuden toimintakulttuurin rakentaminen varhaiskasvatuksessa

Elina Weckström (2021) käsittelee väitöskirjassaan Kertoen rakennettu – toimien toteutettu: sosiaalisesti kestävän osallisuuden toimintakulttuurin rakentaminen varhaiskasvatuksessa toimintakulttuurin muutosta varhaiskasvatuksessa lasten osallisuuden vahvistamisen lähtökohdista. Tutkimuksen anti näkyy lasten näkemysten esiintuomisessa sekä tutkimusmatkana osallisuuden ja yhteisöllisyyden teemoihin varhaiskasvatuksessa. Lisäksi tutkimus tuo kentälle konkreettisen toimintamallin, jolla lasten osallisuutta voidaan varhaiskasvatuksen arjessa ja miksei koulussakin lisätä. Malli ei ole ulkopäin annettu, vaan yhdessä lasten ja työntekijöiden kanssa tutkimuksen aikana toteutettu. Tutkimus luo sosiaalisesti kestävän osallisuuden toimintakulttuurin käsiteen, jolla viitataan toimintakulttuuriin, missä näkyy lasten osallisuus ja aktiivinen toimijuus.

Toimintakulttuurin muutoksessa on lapsikäsityksellä keskeinen rooli: Millaisena näen lapsen? Näenkö lapsen aktiivisena toimijana? Miten tuen lasten osallisuutta? Nämä käsitykset eivät aina rajoitu ainoastaan aikuisten näkemyksiin, vaan näkyvät myös mielenkiintoisella tavalla katkelmassa, jossa lasten kanssa keskusteltiin, kenellä on tietoa päiväkodista. Keskustelu kuvastaa hyvin miten totuttuja ajatustapoja meidän aikuisten lisäksi lapsilla on, sekä toisaalta miten näitä ajatustapoja arjessa voidaan laajentaa ja rikastuttaa – lopulta hyvin pienin teoin.

Kerron työstäni tutkijana ja siitä, että olen kiinnostunut kertomaan muille ihmisille, millaista päiväkodissa on. Kysyn lapsilta, kenellä heidän mielestään on tietoa päiväkodin elämästä. ”Aikuisilla”, vastaa Joona saman tien. Kysyn, olisiko muilla tietoa. ”Sulla”, sanoo Väinö. Näin on – minä ja aikuiset tiedämme aika paljon, mutta emme kaikkea. Kysyn, vieläkö olisi muita, jotka tietävät päiväkodin elämästä. ”Vanhemmat”, sanoo Salla. Juttelemme hetken lasten näkemyksistä. Tietävätkö vanhemmat tosiaan? Veera osaa jäsentää asiaa niin, että vanhemmat tietävät sen, mitä heille kerrotaan. He eivät ole päiväkodissa. Jatkamme siis pohdintoja. Kysyn, olisiko päiväkodissa vielä joku, joka elää tätä päiväkodin elämää ihan joka päivä. ”No, me lapset”, oivaltaa Valtteri. (Weckström, 2021, s. 56.)

Lapsetkin siis sisäistävät tavanomaisen lapsikäsityksen varhain: Aikuisilla on tietoa maailmasta. Kaikille lapsille ei ehkä ole tullut vastaan tilanteita, missä heillä on mahdollisuus kertoa näkemyksistään ja vaikuttaa arkeensa päiväkodissa. Osallisuuden toimintakulttuuri painottaa, että jokaisella on oma tärkeä roolinsa yhteisössä ja jokaista arvostetaan ja kaikkien näkemyksiä kuullaan. Väitöstutkimus tuo hyvin konkreettisella tavalla lapsen äänen tutkimuksen keskiöön, ottaen lapset kanssatutkijoiksi tutkimukseen. Mallia voi hyvin soveltaa muissakin päiväkodeissa ja muissa toimintaympäristöissä.

Lapsinäkökulmatutkijat

Koko väitöstutkimuksen voit lukea täältä:

Weckström, Elina. 2021. Kertoen rakennettu – toimien toteutettu: sosiaalisesti kestävän osallisuuden toimintakulttuurin rakentaminen varhaiskasvatuksessa. Itä-Suomen yliopisto, Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Education, Humanities, and Theology: 177. Väitöskirja https://erepo.uef.fi/handle/123456789/26235

Kategoria(t): Uncategorized. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s