Ohjattu toiminta tukee lapsen kasvua

Ote tutkimuspäiväkirjasta, Iceheartsin kerhotila:

”Osa pelaa pleikkarilla, osa puhelimilla, osa pelaa futista ja osa tekee läksyjä. Jokainen valitsee itse, mitä tekee ja he voivat vaihtaa tekemistä missä vaiheessa vaan. Toiminta on hyvin vapaata, mutta kaikki puuhaavat jotain.”

Havainnoin vuosina 2019-2020 kakkosluokkalaisia lapsia koulun jälkeisessä Icehearts-kerhossa. Icehearts on matalaa sosiaalityötä tarjoava järjestö syrjäytymisvaarassa oleville lapsille ja nuorille. Iceheartsista voi lukea lisää esimerkiksi tästä blogikirjoituksesta tai järjestön nettisivuilta. Seuraamani ryhmän lapset saapuivat kerhoon koulupäiviensä päätyttyä ja kerhon toimintaa ohjasi tutut rutiinit. Yleensä lapset tekivät ensin kotitehtävänsä ja söivät yhdessä välipalan. Tämän jälkeen lapsilla oli vapaata tai ohjattua toimintaa joko kerhotilassa tai koulun liikuntasalissa. Kerholaisille järjestettiin myös säännöllisesti toimintaa koulun ulkopuolella, kuten luistelua jäähallissa tai retkiä eri kohteisiin, kuten lentokentän läheisyyteen katsomaan laskeutuvia ja nousevia lentokoneita.

Iceheartsin toiminnan tarkoituksena on, että ryhmä valitsee jossakin vaiheessa toimintaansa urheilulajin, johon he erityisesti keskittyvät. Seuraamani ryhmä ei ollut vielä valinnut urheilulajia. Toiminta on siihen osallistuville lapsille maksutonta ja tarjoaa harrastuksen omaisen toimintaympäristön lapsille. Harrastusten merkitys on suuri lasten ja nuorten elämässä (Salasuo, 2021) ja niillä on pitkäkantoisia vaikutuksia aikuisuuteen asti (Appelqvist-Schmidlechner, Kyröläinen, Häkkinen, Vasankari, Mäntysaari, Honkanen & Vaara, 2021).

Appelqvist-Schmidlechner, Haavanlammi & Kekkonen (2021) tarkastelevat tuoreessa tutkimuksessaan lasten järjestetyn urheilutoiminnan, tässä Iceheartsin, hyötyjä ja niihin johtavia mekanismeja vanhempien näkökulmasta. Järjestettyyn urheilutoimintaan osallistuminen kehitti lasten itsetuntoa, itseluottamusta, emotionaalista säätelyä, sosiaalisia taitoja sekä lisäsi rohkeutta ja positiivista mielialaa. Suurimpana teemana näistä nousi esiin emotionaalinen säätely, joka liittyi erityisesti kilpailutilanteisiin. Monilla toimintaan osallistuvista lapsista oli vanhempien mukaan vaikeuksia säädellä tunteitaan juuri kilpailutilanteissa, joka parantui Iceheartsiin osallistumisen myötä. (Appelqvist-Schmidlechner ym., 2021.)

Lasten ja nuorten vapaa-ajan käyttö ja harrastukset ovat olleet pitkään erityisesti aikuisten mielenkiinnon kohteena (Salasuo, 2021). Monet hankkeet, katsaukset ja tutkimukset ovat selvittäneet lasten ja nuorten vapaa-ajan käyttöä. Harrastamisen Suomen malli on Opetus- ja kulttuuriministeriön hanke, jonka tarkoituksena tarjota lapsille ja nuorille maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Tavoitteena on tukea lasten ja nuorten hyvinvointia ja ottaa heidät mukaan toiminnan suunnitteluun. Hanke on aloitettu pilottikokeiluna keväällä 2021 ja syksystä 2021 toimintaa on laajennettu. Lukuvuonna 2021-2022 sitä tarjotaan 235 kunnassa ja mukana on 400 000 lasta ja nuorta. Yksi toimintaa tarjoavista kunnista on Helsinki, jonka jokaisessa peruskoulussa tarjotaan tällä hetkellä 3-9. luokkalaisille maksuton harrastus.

Icehearts on yksi toimija, joka mahdollistaa siihen osallistuville lapsille merkityksellistä toimintaa. Tutkimuspäiväkirjan otteessa lasten toiminta oli vapaata, mutta aikuinen oli läsnä tukemassa ja auttamassa. Tutkimuksessa (Appelqvist-Schmidlechner ym., 2021) ohjaajan rooli oli yksi merkittävä tekijä, joka edesauttoi yllä mainittujen hyötyjen toteutumista. Iceheartsin erityinen etu on aikuisen pysyvyys, sillä lähtökohtaisesti ryhmää vetää sama aikuinen 18 vuoden ajan. Iceheartsissa, kuten ohjatuissa harrastuksissa, ohjaajan rooli ja läsnäolo rakentavat turvallista ympäristöä, jossa lapsi pääsee kehittämään omia taitojaan ja toimimaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa, jotka olivat myös urheilutoiminnan hyötyjä edesauttavia mekanismeja (Appelqvist-Schmidlechner ym., 2021).

Hyvää uutta vuotta!


Satu Vasenius

Väitöskirjatutkija ja luokanopettaja, KM

Helsingin yliopisto

satu.vasenius@helsinki.fi


Lue lisää:

Blogikirjoitus Iceheartsista: https://wordpress.com/post/lapsinakokulma.wordpress.com/2777

Iceheartsin verkkosivut: https://www.icehearts.fi/

Harrastamisen Suomen mallin verkkosivut: https://harrastamisensuomenmalli.fi/

Lähteet:

Appelqvist-Schmidlechner K., Kyröläinen H., Häkkinen A., Vasankari T., Mäntysaari M., Honkanen T., Vaara JP. (2021). Childhood Sports Participation Is Associated with Health-Related Quality of Life in Young Men: A Retrospective Cross-Sectional Study. 

Appelqvist-Schmidlechner, A., Haavanlammi M. & Kekkonen, M. (2021). Benefits and underlying mechanisms of organized sport participation on mental health among socially vulnerable boys. A qualitative study on parents’ perspective in the sport-based Icehearts programme, Sport in Society, DOI: 10.1080/17430437.2021.1996348

Salasuo, M. (2021) Edellinen ”Suomen malli”. Neuvottelua lasten ja nuorten vapaa-ajan harrastamisen yhteiskunnallisesta perustelusta sotien jälkeen. Teoksessa Mikko Salasuo (toim.) Harrastamisen äärellä. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2020. Helsinki: Opetus- ja kulttuurimisteriö, Valtion nuorisoneuvosto & Nuorisotutkimusverkosto, 17-30.

Kategoria(t): Hyvinvointi, Lapsuus, Toimijuus ja osallisuus, Vuorovaikutus, Ympäristöt Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s