Kohtaamisia lasten ja aikuisten kesken

Kohtaamme ihmisiä päivittäin eri tilanteissa ja jokainen kohtaaminen on ainutlaatuinen. Opettajille kohtaaminen on yksi työn perustehtävistä ja mielestäni jopa tärkein. Jari Wihersaaren väitöstutkimus (2011) tarkastelee kohtaamista opettajan työssä ja yhdistää siihen vahvasti dialogin. Kohtaaminen on myös merkityksellisessä roolissa lapsinäkökulmaisuuden tarkastelussa. Ihmisillä on mahdollisuus vaikuttaa kohtaamistensa luonteeseen samoin kuin ilmapiiriin, josta kirjoitin lokakuussa 2021 julkaistussa blogikirjoituksessa Ilmapiiri on läsnä kaikkialla.

Miten kohdata toinen ihminen kunnioittavasti, asiallisesti ja ystävällisesti? Tulen miettineeksi tätä usein omassa elämässäni. Miten kohdata vanhempana väsynyt ja pahantuulinen lapsi, kun itse on myös väsynyt? Miten kohdata opettajana jokainen oppilas päivittäin koulun vauhdikkaassa ja kuormittavassa arjessa, kun oppilaita on lähes 30? Miten kohdata tutkijana kollega, joka antaa kriittistä palautetta omasta työstä? Entä miten kohdata kaupan kassan työntekijä, kun itsellä on kiire kotiin, vaikeaa elämäntilannetta läpikäyvä ystävä tai viime aikaisten maailman tapahtumien valossa ihminen, joka on paossa sotaa itselleen tuntemattomassa maassa ja kulttuurissa? Näihin kysymyksiin ei ole yhtä ainoaa oikeaa vastausta, mutta omia toimintamalleja on mielenkiintoista pohtia.

Lasten kohtaamiset ovat sekä lasten kesken että lasten ja aikuisten välillä tapahtuvia. Weckström tarkastelee väitöskirjassaan (2022) mm. lasten ja aikuisten kohtaamisia varhaiskasvatuksessa ja Olli tutkii tekeillä olevassa väitöskirjassaan aikuisten ja lasten välisiä kohtaamisia ja kommunikaatiota kuntoutushoitotyössä (mm. Olli, Salanterä, Karlsson & Vehkakoski, 2021). Aikuisen ja lapsen välisessä kohtaamisessa aikuisella on vastuu kohtaamisen kulusta.

Kun kohtaan väsyneenä vanhempana väsyneen lapseni, tulee minun kontrolloida väsymyksen tunnetta, jotta pystyn vastata lapseni tarpeisiin ja tukea häntä. Vaikka kohtaamisen molemmat osapuolet vaikuttavat tilanteeseen, on aikuisella lasta kehittyneemmät taidot olla vuorovaikutuksessa sekä hallita ja säädellä omia tunteitaan. Aina aikuinenkaan ei kuitenkaan onnistu kohtaamisessa, vaikka tämä onkin tavoitteena. Epäonnistuneita kohtaamisia tapahtuu, mutta onneksi näitä reflektoimalla voi oppia uusia toimintamalleja.

Lapset kohtaavat toisiaan arkielämän eri ympäristöissä ja kohtaamiset ovat vastuun osalta tasavertaisempia kuin aikuisen ja lapsen väliset. Piipposen juuri julkaistu väitöskirja (2022) tarkastelee lasten kulttuurien välisiä kohtaamisia alakoulussa, joka tarjoaa näkökulman lasten kohtaamisten tarkasteluun ja tiedon hyödyntämiseen koulun toiminnassa.

Olen kerännyt väitöskirjaani varten videomateriaalia alakouluikäisten lasten toiminnasta koulun jälkeisessä kerhotoiminnassa. Videoissa merkittävässä osassa ovat lasten väliset kohtaamiset. Seuraavassa on litteroitu ote videomateriaalista, jossa alkuopetusikäiset lapset leipovat pizzaa:

”Aamos: Eka tomaatit, sit me laitetaan kinkut ja lopuksi ananakset.
Ohjaaja: Mä tykkään teijän ryhmästä, kun te ette valita et ei sitä, ei tätä, ei tota.
Aamos: Vaikka mä on vähän (katselee muita lapsia).. Vaikka mä oon vähän eri ihonen ku te.. Vaikka mä oon vähän eri värinen kun nämä (osoittaa muita ja hymyilee varovasti).

Lasten välinen kohtaaminen on tunnelmaltaan rauhallinen ja leppoisa. He puuhastelevat yhteisen tekemisen äärellä ja aikuinen on mukana auttamassa. Aamos tekee huomion lasten ulkoisista piirteistä ja sanoo sen ääneen. Aamoksen ilmeiden ja äänensävyn perusteella kommentin tarkoituksena ei ole aiheuttaa riitaa lasten välille tai luoda jännitteitä. Kommentti tuntui tapahtumahetkellä aikuisen silmin jännittävältä. Mihin Aamoksen kommentti ohjaisi kohtaamista ja miten muut siihen reagoisivat? Lopulta lapset naurahtavat yhteisesti asialle ja tunnelma jatkuu yhtä leppoisana kuin aiemmin. On kuitenkin huomioitavaa, että tulkinta tilanteesta perustuu havaintoihini, jolloin lasten kokemukset tilanteesta jäävät puuttumaan.

Tervetuloa avoimeen ja maksuttomaan seminaariin Lapsinäkökulma tutkimuksessa ja käytännön työssä 21.3.2022 Helsinkiin, jossa keskustellaan muiden aiheiden ohella kohtaamisesta. Seminaariin voi osallistua lähiosallistumisen lisäksi etänä. Lisätietoa ja ilmoittautuminen tästä.



Satu Vasenius

Väitöskirjatutkija ja luokanopettaja, KM

Helsingin yliopisto

satu.vasenius@helsinki.fi

Lähteet:

Olli, J., Salanterä, S., Karlsson, L. and Vehkakoski, T., (2021). Getting into the Same Boat – Enabling the Realization of the Disabled Child’s Agency in Adult–Child Play Interaction. Scandinavian Journal of Disability Research, 23(1), pp.272–283. DOI: http://doi.org/10.16993/sjdr.790

Piipponen, O. (2022). Children Encountering Each Other Through Stories: Developing a Dynamic Approach to Interculturality in Primary Schools. [Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto]. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-4424-5

Weckström, E. (2021). Kertoen rakennettu – toimien toteutettu: Sosiaalisesti kestävän osallisuuden toimintakulttuurin rakentaminen varhaiskasvatuksessa [Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto]. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-4288-3

Wihersaari, J. (2011). Kohtaaminen – opettajuuden ydin? [Väitöskirja. Tampereen yliopisto]. https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8310-3

Kategoria(t): Ammattikäytännöt, kohtaaminen, koulu, Vuorovaikutus. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

4 vastausta artikkeliin: Kohtaamisia lasten ja aikuisten kesken

  1. johannaolli sanoo:

    Jäin miettimään tätä lausetta:”Aikuisen ja lapsen välisessä kohtaamisessa aikuisella on vastuu kohtaamisen kulusta.” Olen siitä samaa mieltä, ja silti joku siinä vaivaa mua. Hmm, ehkä se on se, että olen aina ajatellut vastuun olevan aikuisella, mutta ennen ymmärsin sen eri tavalla kuin nykyään. Ennen tuohon ajatukseen tuntui sisältyvän jotain sellaista, että aikuisen pitäisi hoitaa koko homma ikään kuin lapsen puolesta, saada lapsi mukaan siihen, mitä aikuinen on kohtaamisen parhaaksi ajatellut. Ja nyt ajattelen enemmänkin niin, että molemmilla on annettavaa tilanteeseen ja aikuisen vastuu liittyy sen mahdollistamiseen, että molemmat saavat osallistua tilanteen ratkaisemiseen. Ettei olekaan niin, että aikuisen vastuulla on valmiiksi tietää, miten tilanne pitää ratkaista, vaan vastuuna on mahdollistaa sen yhdessä selvittäminen. Ja se taas vaatii aikuiselta juuri esimerkiksi sitä tunteiden säätelykykyä, mistä puhut, ja oman toiminnan reflektointia (jollaista on hienosti avattu Lauran bloggauksessa ”Pipo päässä pakkasella” https://lapsinakokulma.wordpress.com/2021/11/18/pipo-paassa-pakkasella/ ). Kiitos kun autoit mua selkiyttämään ajatuksiani! 🙂

    Tykkää

    • Satu Vasenius sanoo:

      Hyvää pohdintaa Johanna, kiitos kommentista! 🙂 Mietin itse paljon tätä kirjoittaessani aikuisen ja lapsen välistä vastuuta ja miten kirjoittaa ajatuksiani auki. Ajattelen aikuisen vastuusta hyvin samankaltaisesti kanssasi. Vastuulla en tarkoita tilanteen ohjaamista aikuisen ajatusmallien ja tarkoitusperien mukaisesti vaan vastuuta tilanteen tasapuolisesta kulusta ja kuten kirjoitit oivaltavasti, siitä että molemmat osallistuvat tilanteen ratkaisemiseen. Tämä sai itseni ajattelemaan vielä enemmän aikuisen ja lasten välisiä valtasuhteita vuorovaikutustilanteissa!

      Liked by 1 henkilö

      • johannaolli sanoo:

        Valtasuhteiden pohtiminen on tosiaan tärkeää. Me ollaan niin totuttu siihen, että aikuiset ilman muuta on vallassa, ja sen seurauksena ehkä tulee joskus automaattisesti toimittua niin kuin se asema tarkoittaisi toisten puolesta tietämistä (näin ainakin ammatillisissa käytännöissä, mutta varmaan usein kotiarjessakin – ehkäpä maailmanpolitiikassakin…). Mulle tärkeä muistutus näistä pohdinnoistamme on se, että vaikka me ymmärretään toi vastuulauseke samantapaisesti, niin joku muu voi ymmärtää sen eri tavalla (kuten siis itsekin huomaan aiemmin ymmärtäneeni). Sen takia rautalanka on monesti tarpeen ja sen takia tieteessä määritellään kaikki niin tarkasti, mitä mikin käsite tai väite tarkoittaa. Tämä siis myös muistutuksena itselleni, kun välillä meinaa väsyttää se ainainen määritteleminen…

        Liked by 1 henkilö

    • Satu Vasenius sanoo:

      Hyvä ja tärkeä huomio!

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s