Aihearkisto: Lapsuus
Vanhemmuuden lapsistrategia
Ote tutkimuspäiväkirjasta 29.1.2021: Löydä mielenkiintoinen väitöstilaisuus hyvissä ajoin. (Korona-aika on ollut kotiäidille mahtavaa aikaa, sillä lähes kaikki tilaisuudet järjestetään etänä. On vaivattomampaa osallistua tapahtumiin omalta kotisohvalta kuin raahautua paikalle pienen vauvan kanssa.) Kirjoita päivämäärä ylös ja järjestä vapaata aikaa. Valmistaudu … Lue loppuun
Sukellus aineistoon – vielä kerran
Väitöstutkimukseni on edennyt yhteenvedon kirjoittamiseen. Kolme väitöskirjaani liittyvää artikkelia on julkaistu (Weckström ym., 2017; Karlsson, Weckström & Lastikka, 2018, Weckström ym., 2020) ja viimeinen julkaistaan lähiviikkoina (Weckström ym., 2021). Jokaista artikkelia varten olen käynyt palasen Terhokerhoissa ja päiväkodissa vuosina 2014-2017 … Lue loppuun
Lasten kanssa syntyy hyperhauskaa
Meillä on ilo kertoa pienten lasten huumoria koskevasta tutkimuksestamme. Tutkimme millaista 1-6 -vuotiaiden lasten keskinäinen huumori oli ja missä tilanteissa huumori näkyi päiväkodin arjessa. Mikä lasten keskinäisessä huumorissa oli lapsille tyypillistä, ja miten se näkyi arjen kohtaamisissa? Analysoimme kolmessa suomalaisessa päiväkodissa kerättyä … Lue loppuun
Onko lapsi tasa-arvoinen aikuisten joukossa?
Vierasbloggaajana Laura Ortju Kirjoittaessani pro gradu -tutkimustani pikkulapsen osallisuudesta perusterveydenhuollon hoitotyössä sain perehtyä käsitteen lapsi määrittelyyn. Helppoa, ajattelin ensin. Olen tehnyt lasten kanssa töitä vuosia. Kirjoitustyön edetessä tulin kuitenkin toisiin aatoksiin. Olen ollut taipuvainen ajattelemaan lapsen kehitystä ikäsidonnaisesti, mikä on … Lue loppuun
Ajatuksia lapsuudesta
”Ei maassa eikä taivaassa ole paikkaa niin rakasta kuin se, jossa synnyimme ja kasvoimme ja jonka tantereilla pieninä piimäpartaisina piehtaroitselimme.” Näin kirjoittaa Aleksis Kivi yhdessä tunnetuimmista teoksistaan, Seitsemän veljestä. Lauantaina 10.10. vietetään Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää. Seitsemän veljestä … Lue loppuun
Ainutkertainen koronalapsuus
Korona-aikana on noussut esiin käsite ”uusi normaali”, jonka myötä maailmanmeno on nytkähtänyt uusille urille yhteiskunnan, talouden ja sosiaalisen kanssakäymisen näkökulmista, ja meidän on täytynyt sopeutua muutoksiin. On kuitenkin yksi väestönryhmä, jolle korona-aika on vain ”normaalia”, sillä he eivät aikaisemmasta ajasta … Lue loppuun
Leikissä kaikki on mahdollista
Kun koronauutisointi alkoi mennä tajuntaani, huomasin alkavani hengittää pinnallisesti ja lihakset jännittyivät. Alitajunnasta pukkasi pelkoa ja epävarmuutta ja se näkyi stressioireina. Kuoleman läsnäolo ja kuoleman mahdollisuus leijui kaikkialla. Se oli sama tunne, joka minulla oli lapsena. Olin kolmevuotias, kun isäni … Lue loppuun
Miten helpottaa pelkoa ja ahdistusta? Koronavirus ajassa
Huoli ja paniikki iskee – pysähdy yhdessäoloon, keskusteluun, kohtaamaan ja kuuntelemaan lapsia, nuoria ja aikuisia sekä hanki luotettavaa tietoa. Tilanne Suomessa ja globaalisti on hyvin poikkeuksellinen. Kaikki tuntuvat puhuvan koronaviruksesta. Paniikkimielialaa on nähtävissä taloudessa, terveydenhuollossa, tiedotusvälineissä, somessa ja esimerkiksi … Lue loppuun
Voiko lähihoitaja olla hyvä kasvattaja?
Olen ollut kasvatusaineiden opettajana lähihoitajakoulutuksessa vuodesta 2005. Kun minulta on kysytty, mitä teen työkseni, olen usein säväyttänyt kuulijaa kertomalla, että ”Opetan 16- vuotiaille, miten lapsia kasvatetaan.” Kuulija ymmärtää, että 16-vuotias on itsekin vielä lapsen kirjoissa Suomen lain mukaan ja häntä … Lue loppuun
Näkyykö aloite – merkitseekö se?
Ihmisinä olemme kaikki vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Jokapäiväiseen kanssakäymiseen kuuluu oleellisesti aloitteet eli ehdotukset, kysymykset, tarinat ja vaikkapa uuden ajatuksen esittäminen, vastustaminen tai huomion kiinnittäminen johonkin uuteen. Aloite voi olla sanallisen tai kirjallisen aloitteen lisäksi esimerkiksi äännähdys, toimintaa, ilme taikka liike. … Lue loppuun
Kirjoita elämän hetkiä!
Olin Kuopiossa tutkijoiden yössä esittelemässä omaa tutkimustani pienten lasten huumorista. Pari äitiä tuli muutaman kuukauden ikäisen vauvan kanssa ja kysyivät: Miten ihmeessä voi tutkia pienten lasten huumoria? Miten saa tietää, mitä lasten mielessä liikkuu? Kerroin, että videoin ja havainnoin ja kirjoitan … Lue loppuun
Voivatko lapset ja nuoret vaikuttaa ilmastonmuutokseen?
Ensin pitää tehdä tunnustus. Mokasin pahan kerran: havahduin liian myöhään maaliskuun 15. päivän merkityksellisyyteen. Kuulin koululaisten ilmastolakosta vasta edellisenä iltana, ja olen siitä lähtien harmitellut, etteivät minun oppilaani päässeet kokeilemaan kansalaisaktivismia tärkeän asian vuoksi. Onneksi niin moni muu osallistui. Sittemmin … Lue loppuun
Kulttuurisia kohtaamisia tarinoiden äärellä – KOTO-Satusiltoja-näyttely
KOTO- ja Satusiltoja-hanke ovat keränneet ja taltioineet paljon maahanmuuttaja-, turvapaikanhakija- ja kantasuomalaislasten ja -nuorten sadutuksia. Halusimme herättää kirjatut sadut eloon uudella tavalla niin, että ne voisi lukemisen lisäksi myös kuulla lasten- ja nuorten kertomina. Ajatus päätettiin toteuttaa, mutta lukuhetki yllätti: … Lue loppuun
Onko huumori kaukana?
Hassuttelu on tärkeää lapsen kanssa. Sillä saadaan mukavia yhteisiä hetkiä. Nauraminen aktivoi aivoissa mielihyväkeskuksia ja yhdistää ihmisiä toisiinsa positiivisten tunteiden kautta. Aikuisen ei tarvitse olla mikään erityinen humoristi. Lapsi kyllä kertoo aikuiselle, mikä hänestä on hauskaa. Lapset ovat valmiita hassutteluun helposti. … Lue loppuun
Hyvinvointipalveluissa kohdataan perheet eri tavoin – toimintaa voi kehittää mallilla
Tutkimme hyvinvointipalveluja käyttäjien eli lasten ja perheiden näkökulmasta (Honkanen, Poikolainen & Karlsson 2018). Tarkastelimme palvelukokemuksia erilaisissa ongelmanratkaisutilanteissa ja näiden kokemusten vaikutusta institutionaaliseen luottamukseen toisin sanoen käyttäjien luottamusta esimerkiksi sosiaalitoimen, koulun, työvoimatoimiston ja Kelan palveluihin. Lisäksi analysoimme sitä, mikä edistää ja … Lue loppuun
Oletko jo saduttanut? Sadun ja sadutuksen päivä on nyt!
Nyt vietetään Sadun ja sadutuksen päivää. Lähde mukaan Sadun päivän viettoon saduttamalla lapsia, nuoria, vanhempiasi, ystäviäsi tai työkavereitasi. Näin pääset kuulemaan, millaisia ajatuksia heillä on. Todella kuuntelemaan intensiivisesti ja arvostavasti. Samalla voi syntyä mukava, erilainen, läheinen kertjan kanssa. Voit myös … Lue loppuun
”Jaana, mihin ryhmään sinä kuulut?”
Vierailevana bloggaajana: Jaana Juutinen Syksyllä 2013 avasin tuoreena väitöskirjatutkijana päiväkodin oven, kameralaukku olalla ja muistiinpanovälineet repussa. Olin täysin uuden äärellä. Aiemmin tuo päiväkodin maailma oli ollut työpaikkani yli 13 vuoden ajan, nyt astelin neljään päiväkotiin tutkijana. Omat roolit olivat iloisesti … Lue loppuun
”Mun sukkahousut kiärtää.”
Huumorin lähteillä MTV:n sketsihahmokisassa yritetään naurattaa ihmisiä. Tämä viihde on suunnattu lapsille ja aikuisille. Eräs kilpailija on Tanhupallo. Näyttelijä Kiti Kokkonen esittää pikkutyttöä, joka on pukeutunut balettiasuun ja hänellä on mukanaan naru, joka on hänen kotieläimensä, karvamato. Ensimmäisessä esiintymisessä Tanhupallo … Lue loppuun
Monilajisia kohtaamisia
Päivä alkaa sillä, että yksi tutkimukseemme osallistujista syö toisen osallistujan. Syöminen on hidasta, toinen tulee niellyksi kokonaisena. Seuraamme jonkin aikaa syödyksi tulleen matkaa syöjän ruumiin sisällä. Huoneen toisella puolella toinen tutkimuksemme osallistuja on juuri synnyttänyt. Hän makoilee toisella puolen huonetta … Lue loppuun
Juhlavieraamme vesirokko
Suomen juhliessa sataa täyttä vuotta meille saapui odotettu vieras, vesirokko. Rokkoa oli ollut liikkeellä, eikä nelivuotias lapseni ollut vielä sairastanut sitä. Ensimmäiset näppylät ilmestyivät yhtä iltaa aiemmin, mutta vesirokoksi ne varmistuivat itsenäisyyspäivänä. Vesirokko vihjaisi tulostaan jo paria päivää ennen näppylöitä. Lapsi ilmoitti … Lue loppuun
Lasten ja nuorten näkökulmat tutkimuksessa ja toiminnassa
”Lapsi- ja lapsuudentutkimuksessa on herätty huomaamaan, että myös lapsilla on tietoa, näkökulmia ja ideoita, joita kenelläkään muulla ei ole. Yhä enemmän on innostuttu lasten mukaan ottamisesta tutkimuksen tiedon tuottajiksi ja jopa kanssatutkijoiksi. Tällöin törmätään tutkimustraditioihin ja -käytänteisiin, jotka on luotu … Lue loppuun
Eläimi(n)ä koulussa
Teemme Riikan kanssa tutkimusta tokaluokkalaisten kanssa. Luokassa on käynnissä eläinprojekti, jossa eri oppiaineet yhdistyvät yhden teeman alla. Erilaiset eläimet vilisevät luokan seinien kuvastoissa. Luokan edessä on juliste, jossa lukee ”huomaa hyvä!” Julisteessa piirretty variksen näköinen lintu on kuvattu erinäisissä toimissa … Lue loppuun
Näkökulmia varhaiskasvatuksen osallisuuteen
Uuden varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (vasu) käyttöönoton myötä osallisuus on herättänyt keskustelua ja pohdintaa monissa eri yhteyksissä kuten varhaiskasvattajien fecebook-ryhmissä, useissa blogeissa sekä erilaisissa osallisuuteen liittyvissä seminaareissa ja koulutuksissa. Osallisuuden määritelmä on kirjava ja uusi vasu on velvoittava, joten ei ole ihme, … Lue loppuun
Kyselemisestä kuunteluun
Nuori – joka asui jo omillaan naapurissa – kirjoitti viestin: ”Tuutko ulos hetkeks?” Tottahan Alinaa oli mukava tervehtiä pitkästä aikaa. Kun he tapasivat, tuli aikuisen heti kyseltyä: ”Mitä kuuluu? Miten koulussa sujuu? Miten se teidän esitys meni? Mitä.. ? Milloin…?” … Lue loppuun
Tupakin kaa
Lapsuudentutkimukseen rantautuneen ’materialistisen käänteen’ myötä on tullut mahdolliseksi pohtia lapsinäkökulmaa lähtemällä liikkeelle materiasta ja niistä tilanteista, joissa materialla alkaa olla väliä. Tämä ei tarkoita yksinkertaista toimijuuden siirtämistä ihmiseltä tavaralle tai sosiaaliselta materiaaliselle. Pikemminkin toimijuuden katsotaan muotoutuvan sekalaisten asioiden suhteisissa verkottumisissa, … Lue loppuun
Turboboosterit puutarhassa
Taloyhtiössä haluttiin keväällä istuttaa puita pihaan. Joku muistutti, että taloyhtiössä on paljon lapsia ja samalla epäili, onnistuuko ja kannattaako. Ne voivat leikkiensä huumassa kaataa taimet tai roikkuvat niissä. Niin oli käynyt jossain päin talon pihaa. Olisihan se kiva, mutta. Mietimme, … Lue loppuun
Mitä tehdä kun lapsi, nuori tai aikuinen kohtaa kriisin?
Turun puukotuksesta puhuvat kaikki tiedotusvälineet, aikuiset, nuoret ja lapset. Tämä voi tuottaa pelkoa ja ahdistusta. Suomalaiset ovat kohdanneet kriisin ja se järkyttää meitä kaikkia. Nyt tarvitaan tekoja. Erityisesti silloin kun lasta tai nuorta pelottaa tai ahdistaa on kuuntelulla suuri merkitys. … Lue loppuun
Nukkumatti, nukkumatti lasten
”Eihän nukkumattia oikeasti ole?” varmistaa kolmevuotias lapseni. Lojumme sängyllä vierekkäin ja odottelemme unta. Olemme juuri laulaneet Joka ilta kun lamppu sammuu, ja lastani on jäänyt mietityttämään laulun päähenkilön olemassaolo. Selitän nukkumatista, unille käymisestä ja nukahtamaan auttamisesta ja toivon kertomani rauhoittavan … Lue loppuun
Jokainen lapsi tarvitsee oman koiran
Millainen aikuinen oli sinun lapsuutesi ihana aikuinen? Olen esittänyt tämän kysymyksen 11 vuoden aikana monta kertaa erään kurssin alkajaisiksi. Yleensä joukosta nousevat seuraavat asiat: ihana aikuinen otti syliin, hänellä oli aikaa, hän oli läsnä, hän otti mukaan kaikkiin askareisiin, hän leikki … Lue loppuun
Mitä todella tapahtui?
Totuuden monet kasvot Mieti, miten sinä tulkitsisit tilanteen, joita tulee esiin jatkuvasti lasten kanssa: Olimme matkalla mökille. Autossa istui kolmevuotias Essi, hänen vuoden ikäinen pikkuveljensä Veeti, vaari ja minä. Pysähdyimme ostaaksemme muutaman puuttuvan ruokatarvikkeen marketista. Vaari pujotti Veetin ison ostoskärryn … Lue loppuun
Laatu lapsen näkökulmasta
Vuosia sitten päiväkodin käytävällä päiväkotiapulaisen rintanapissa luki: Laatua on pitää kiinni sovitusta. Se oli silloin hyvä laadun määritelmä. Sovittuja asioita varhaiskasvatuksessa päivittäisten asioiden lisäksi ovat myös lait ja suunnitelmat. Ne ovat eräänlaisia laatutarinoita asiakkaille. Näin me lupaamme tehdä. Uudessa kirjassa Lapsen … Lue loppuun
NYKYAIKAA
-Tänään aloitetaan tunti helpolla asialla. Saatte valittaa ja kertoa, mitkä asiat ovat huonosti. -Ruokalassa on huonoa ruokaa, luokassa on kylmä ja taukoja on liian vähän. -Otetaan sitten vähän vaikeampi asia: mitkä asiat ovat hyvin, mitkä tuovat teille iloa? Hiljaisuus. Hetken … Lue loppuun
Lapsentahtisuutta ja maidon makuisia muutoksia
Muistelen kuulleeni termin ”lapsentahtisuus” ensimmäistä kertaa neuvolan perhevalmennuksessa reilut kolme vuotta sitten. Siellä kerrottiin lapsentahtisesta imetyksestä, ja innostuin heti, sekä imetyksestä, lapsentahtisuudesta että näiden kahden yhdistelmästä. Ajatella, että aikuinen ei päätäkään, milloin lapsi saa maitoa! Sen sijaan hän asettuu kuuntelemaan … Lue loppuun
Tänään saat jälkiliikuntaa
Olin viikon osallisuuspedagogiikkaa toteuttavassa päiväkodissa. Siellä oli todella vähän yhteisiä ryhmäistuntoja. Lapset etenivät päivän aikaan omatoimisesti asiasta toiseen. Samaan aikaan tapahtui oikeastaan vain päivälepo ja sadun lukeminen ja nekin pienryhmässä. Siirtymätilanteisiin tultiin joustavasti muutama kerrallaan. Blogini kertoo tarkemmin: opeoikeissa.blogspot.com Kuulin, … Lue loppuun
Musiikin siivittämänä
Jälleen Helsingin Sanomissa julkaistiin Tiede -sivuilla artikkeli musiikin hyödyistä pikkulasten oppimiselle (HS 26.4.2016). Tällä kertaa kyseessä oli musiikin yhteys pikkuvauvan puheen ymmärtämiseen. Vastaavia tutkimustuloksia on julkaistu viimeisen vuoden aikana useampia. Tässä blogissa ajattelin kirjoittaa arkihavaintojen kautta kuvauksen siitä, mitä musiikki … Lue loppuun
Avoin talo
16.4.16 Aprilfest Kööpenhamina Olemme lastenteatterifestivaaleilla. Avajaispuheessa festivaalien johtaja painottaa, kuinka tärkeää on tuottaa taidetta lapsille ja nuorille, edistää taiteen tulemista arkipäiväiseksi. Mahtavaa! Parin päivän päästä menen puolitoistavuotiaan lapseni kanssa teatteriesitykseen, joka ikäsuositukseltaan sopii meille. Esityksen nimi oli mukavasti ”avoin talo.” … Lue loppuun
Lapsuus ja koulu isoäitini muistelemana
Kaappeja siivotessani löysin vanhan koulutehtäväni 2000-luvun alkupuolelta. Silloinen opettajani Kari Uusikylä oli antanut tehtäväksi osana kasvatustieteen perusopintoja haastatella eri-ikäisiä ihmisiä heidän koulupolustaan ja -muistoistaan. Yhdeksi haastateltavakseni olin valinnut isäni äidin, Anna-mummoni. Myöhemmin olen ymmärtänyt, miten tärkeä tämä nyt jo edesmenneen mummoni kanssa käymäni … Lue loppuun
Me olemme Eurooppa?
”Saavatko he todella tulla tänne ottamaan työpaikkamme, sosiaaliturvamme, asuntomme, hyvinvointimme?” Tällaista pohtii osa aikuisista eri puolilla Eurooppaa kun pakolaisvirrat saapuvat rautatieasemille, laivoihin, puistoihin, kotikaduille. Monet eurooppalaiset ovat myös aivan toista mieltä pakolaisista. Keskustelu polarisoituu. On syntynyt myös harvinaisen paljon toimintaa. … Lue loppuun
Vauvan arjen kanssalaisuus
Usein aamuisin, joskin usein liian varhain, heräämme iloiseen naurahteluun ja lauleluun. Toisinaan havahdun siihen, kun eräs tietty vauva kiipeilee päälläni, nousee seisomaan pitäen tukea kyljestäni tai mahastani. Hän saattaa tavoitella sängyn reunaa ja lattialla olevia esineitä, taputella seinän lintutapettia, jutella … Lue loppuun
Lapsena lasten kanssa
Vierailijabloggarina Vesa Hirvonen Kasvattajan pitää rakastaa lasta. Jos kasvattajan ohjeet lapselle eivät nouse rakkaudesta, lapset eivät vapaaehtoisesti kuuntele, usko eivätkä tottele häntä. Miten rakkauden sitten tulisi ilmetä? Jo Seneca (n. 4 eaa – 65) sanoi, että mahtailu ja rakkaus eivät … Lue loppuun
Taidekasvattajat varhaiskasvatuksessa
Vierailijabloggarina: Reeli Karimäki Vantaan päiväkotien lapset ovat sukeltaneet luovuuden, taiteen ja hulluttelun maailmaan taidepedagogien avulla. On erilaisia taidesessioita, sirkustelua, tanssia, draamaa ja kädentaitoja. Mutta taidepedagogit tuovat osaamisellaan iloa ja luovuutta myös ihan arkisiinkin tilanteisiin. Yhtenä esimerkkinä on Kimaran päiväkodin tarinankerronta … Lue loppuun
Pelillisyys vs. Slenderman
Oppilas laittaa repun tuolinsa selkänojalle, kaivaa esiin mielikuvitusaseensa, tyhjentää mielikuvituslippaan luokan takaseinään, hyppää turvaan mielikuvitusbunkkeriinsa pulpetin alle, nousee istumaan tuolille ja ottaa repusta matematiikan kirjansa – edellinen ilta oli hurahtanut pelatessa. Nightmare devilit, focused-eyesit, tradettaminen, golden-rocket-shoesit, skämmit, dirtseed ja monet … Lue loppuun
Voiko lapselle antaa viidakkoveitsen?
Katsoin vastikään elokuvan nimeltä Babies. Elokuvassa seurataan neljän vauvan ensimmäistä elinvuotta neljässä erilaisessa kulttuurisessa ympäristössä: Namibiassa, Mongoliassa, Japanissa sekä Yhdysvalloissa. Joka puolella ensimmäisen vuoden kehitys kuvataan tietyssä määrin samanlaisena – joka puolella nostetaan päätä, ryömitään ja möngitään, istutaan, kontataan, noustaan … Lue loppuun
Pikku-Kalle putosi lopputeksteihin
Hesarissa 6.12.2014 suurlähettiläs Bruce Oreck sanoo: suomalaisille esikouluikäisistä väitöskirjaopiskelijoihin on opetettava tarinankerrontaa, markkinointia ja itseluottamusta. Tarinankertojat tarvitsevat kuulijoita ja varsinkin lasten kuunteleminen on kokemukseni mukaan vaikeaa myös jopa lasten omissa paikoissa. Olin vuosia sitten sijaisena esiopetusryhmässä yhden viikon. Päätin, että … Lue loppuun
Sikiön toimijuuksista.
Minusta tuli vastikään isä. Odotusaikana pohdin paljon isyyden muodostumista. Erityisesti huomasin sen liittyvän sikiön tuottamiseen sikiö-vauvaksi erinäisten neuvola- ja lääkärikäytänteiden, tavarahankintojen ja tästä seuraavan kodin uudelleen reviirittämisen sekä sukulaisten ja ystävien kanssa käytyjen keskustelujen kautta. Erityisen kiinnostavaa on ollut seurata, … Lue loppuun
Kohti kuuntelemisen kulttuuria
Mitä yhteistä on oppilaalla, opettajalla ja kymmenen minuutin hiljaisuudella? Rangaistusko? Vai hiljainen vihkotyö? Ei. Vastaus on vuorovaikutus: Käynnissä oli sadutuksen hetki, oppilaalla luova tauko ja hiljaisuus tärkeä osa vuorovaikutusta. Vasta kymmenen minuutin hiljaisuuden, tavaroiden hypistelyn, seinän ja lattian tuijottamisen, tuolilla … Lue loppuun
Lapsi kertoo, jos aikuinen pysähtyy kuuntelemaan
Jokapäiväisiin arkirutiineihini nykyisessä kotikaupungissani Brysselissä kuuluu esikoiseni haku koulubussipysäkiltä. Koulu on 10 kilometrin päässä, joten lapseni kulkee matkat koulubussilla. Aluksi olin kovin skeptinen pitkiä bussimatkoja kohtaan, mutta lapsi vakuuttaa, että matkat sujuvat hyvin. Kivoja asioita ovat muun muassa eväiden syönti … Lue loppuun
Lasten sosioemotionaalisista vaikeuksista – ja vahvuuksista
Vaikeuksien näkyminen ja kohtaaminen Ihmisellä tulisi olla kyky tulla toimeen paitsi muiden myös itsensä kanssa. Tällaista kykyä nimitetään usein sosioemotionaalisiksi taidoiksi, sosiaaliseksi kompetenssiksi tai parhaimmillaan prososiaaliseksi toiminnaksi. Toisinaan nämä ihmisyydelle tarpeelliset taidot kehittyvät kuitenkin puutteellisesti, jolloin lapsi, nuori tai aikuinen … Lue loppuun
Olla lapsi, mitä se on?
Moni luulee tietävänsä, mitä on olla lapsi – onhan jokainen elänyt lapsuuden. Aikuisen tieto lapsista ja lapsuudesta on kuitenkin erilaista kuin lapsen. Lapsinäkökulmaisen tutkimuksen menetelmillä me tutkijat yritämme lisätä ymmärrystä lasten ajattelusta näistäkin aiheista. On silti sanottava, että jotkut aikuisetkin … Lue loppuun
