Aihearkisto: Dialogisuus
Nolot vanhemmat – onko näin aina oltava?
Toimittaja otti minuun yhteyttä ja kysyi, tuntuvatko vanhemmat nyt ja tulevaisuudessa teineistä noloilta. Kysymys on oikeastaan kiinnostava, ja yksinkertaiselta kuulostava asia kätkee monta näkökulmaa. Ensimmäisenä tulee mieleen se, tarvitseeko vanhemmuuden olla aina vakavaa. Voihan sitä joskus nauraa itselleen ja heittäytyä … Lue loppuun
Sukellus aineistoon – vielä kerran
Väitöstutkimukseni on edennyt yhteenvedon kirjoittamiseen. Kolme väitöskirjaani liittyvää artikkelia on julkaistu (Weckström ym., 2017; Karlsson, Weckström & Lastikka, 2018, Weckström ym., 2020) ja viimeinen julkaistaan lähiviikkoina (Weckström ym., 2021). Jokaista artikkelia varten olen käynyt palasen Terhokerhoissa ja päiväkodissa vuosina 2014-2017 … Lue loppuun
“Sä voisit olla krokotiili” – aikuinen leikkijänä varhaiskasvatuksen arjessa
Viime viikolla 9.5. vietettiin Mannerheimin Lastensuojeluliiton koordinoiman Leikkipäiväverkoston innoittamana valtakunnallista leikkipäivää. Koska tänä vuonna yhteiset tapahtumat leikin tiimoilta eivät onnistuneet, verkosto halusi kannustaa ihmisiä leikkimään perhepiirissä tai etäyhteyksien kautta. Leikki jakaa kuitenkin aikuisten kesken edelleen mielipiteitä. Pitääkö aikuisen leikkiä? Onko … Lue loppuun
Miten helpottaa pelkoa ja ahdistusta? Koronavirus ajassa
Huoli ja paniikki iskee – pysähdy yhdessäoloon, keskusteluun, kohtaamaan ja kuuntelemaan lapsia, nuoria ja aikuisia sekä hanki luotettavaa tietoa. Tilanne Suomessa ja globaalisti on hyvin poikkeuksellinen. Kaikki tuntuvat puhuvan koronaviruksesta. Paniikkimielialaa on nähtävissä taloudessa, terveydenhuollossa, tiedotusvälineissä, somessa ja esimerkiksi … Lue loppuun
Miten lasten kanssa keskustellaan?
Tuttu tilanne: kysyt tuttavasi lapselta mitä hänelle kuuluu. Lapsi kiemurtelee vanhemman jaloissa ja hiljaa vastaa ”hyvää” (tai ei vastaa ollenkaan). ”Hän on vähän ujo vieraiden kanssa”, kuuluu selitys. Myöhemmin sama lapsi saattaa tulla innoissaan kertomaan sinulle leikistään. Miksi lasten kanssa … Lue loppuun
“Kattokaas, kyllä mä tiedän mun elämästä”
Jokaiselle varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu), jonka avulla ryhmän pedagogiselle toiminnalle asetetaan lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevia tavoitteita. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laadintaan osallistuvat ryhmän kasvattajien lisäksi lapsen huoltajat. Varhaiskasvatuussuunnitelman perusteiden mukaan myös lasta on kuultava oman varhaiskasvatussuunnitelmansa laadinnassa. … Lue loppuun
Tää on sun peli! KESY- materiaali lapsen osallisuuden tukena koulussa
Vierasbloggaajana Anu Uusikylä “Mää oon hyvä kässässä. Oma koti on paras. Oon tottunut oleen surussa ja piirtelen kun tuntuu vaikeelta. Jos mua itkettää meen yksin metsään. Opin parhaiten ryhmässä. Mä en pysty syömään maksalaatikkoa.” Olen pelannut luokanopettajan ja tutkijan ominaisuudessa … Lue loppuun
Kulttuurisia kohtaamisia tarinoiden äärellä – KOTO-Satusiltoja-näyttely
KOTO- ja Satusiltoja-hanke ovat keränneet ja taltioineet paljon maahanmuuttaja-, turvapaikanhakija- ja kantasuomalaislasten ja -nuorten sadutuksia. Halusimme herättää kirjatut sadut eloon uudella tavalla niin, että ne voisi lukemisen lisäksi myös kuulla lasten- ja nuorten kertomina. Ajatus päätettiin toteuttaa, mutta lukuhetki yllätti: … Lue loppuun
Hyvinvointipalveluissa kohdataan perheet eri tavoin – toimintaa voi kehittää mallilla
Tutkimme hyvinvointipalveluja käyttäjien eli lasten ja perheiden näkökulmasta (Honkanen, Poikolainen & Karlsson 2018). Tarkastelimme palvelukokemuksia erilaisissa ongelmanratkaisutilanteissa ja näiden kokemusten vaikutusta institutionaaliseen luottamukseen toisin sanoen käyttäjien luottamusta esimerkiksi sosiaalitoimen, koulun, työvoimatoimiston ja Kelan palveluihin. Lisäksi analysoimme sitä, mikä edistää ja … Lue loppuun
Kohtaamista lapsen vai aikuisen ehdoilla?
Vierasbloggaajana Reetta Kalliomeri Viime viikkoina on keskusteltu lasten kuulemisesta erityisesti lastensuojelun kentällä. Oman työni näkökulmasta olen miettinyt, millaisia kertomisen mahdollisuuksia me ylipäätään tarjoamme pienille lapsille erilaisissa palvelukohtaamisissa tai millaisia odotuksia tapaamisille asetamme. Mieleeni palautui monenlaisia muistikuvia omalta ammatilliselta polulta: Palasi … Lue loppuun
Lasten ja nuorten näkökulmat tutkimuksessa ja toiminnassa
”Lapsi- ja lapsuudentutkimuksessa on herätty huomaamaan, että myös lapsilla on tietoa, näkökulmia ja ideoita, joita kenelläkään muulla ei ole. Yhä enemmän on innostuttu lasten mukaan ottamisesta tutkimuksen tiedon tuottajiksi ja jopa kanssatutkijoiksi. Tällöin törmätään tutkimustraditioihin ja -käytänteisiin, jotka on luotu … Lue loppuun
Kyselemisestä kuunteluun
Nuori – joka asui jo omillaan naapurissa – kirjoitti viestin: ”Tuutko ulos hetkeks?” Tottahan Alinaa oli mukava tervehtiä pitkästä aikaa. Kun he tapasivat, tuli aikuisen heti kyseltyä: ”Mitä kuuluu? Miten koulussa sujuu? Miten se teidän esitys meni? Mitä.. ? Milloin…?” … Lue loppuun
Mitä tehdä kun lapsi, nuori tai aikuinen kohtaa kriisin?
Turun puukotuksesta puhuvat kaikki tiedotusvälineet, aikuiset, nuoret ja lapset. Tämä voi tuottaa pelkoa ja ahdistusta. Suomalaiset ovat kohdanneet kriisin ja se järkyttää meitä kaikkia. Nyt tarvitaan tekoja. Erityisesti silloin kun lasta tai nuorta pelottaa tai ahdistaa on kuuntelulla suuri merkitys. … Lue loppuun
Mitä tutkija tekee? Iloa lapsinäkökulmaisen tutkimuksen yhteisessä virrassa
Miten tutkimusta syntyy – miten tutkija työskentelee? Työ on usein yksin pohtimista, lukemista, analysointia ja kirjoittamista kammiossa tutkimusaineiston kokoamisen lisäksi. Mutta se voi olla myös yhteistä ideointia, kollektiivista iloa ja aivan uudenlaisen löytämistä kunhan sommitellaan päät yhteen. Juuri on päättynyt … Lue loppuun
Mitä todella tapahtui?
Totuuden monet kasvot Mieti, miten sinä tulkitsisit tilanteen, joita tulee esiin jatkuvasti lasten kanssa: Olimme matkalla mökille. Autossa istui kolmevuotias Essi, hänen vuoden ikäinen pikkuveljensä Veeti, vaari ja minä. Pysähdyimme ostaaksemme muutaman puuttuvan ruokatarvikkeen marketista. Vaari pujotti Veetin ison ostoskärryn … Lue loppuun
My Voice of Eleven
I remember being eleven years old. I not only remember key moments, the teachers I had, the friends I played with, but I remember the feeling of eleven-ness. It was a feeling of glorying in your own consciousness, in the … Lue loppuun
Lapsentahtisuutta ja maidon makuisia muutoksia
Muistelen kuulleeni termin ”lapsentahtisuus” ensimmäistä kertaa neuvolan perhevalmennuksessa reilut kolme vuotta sitten. Siellä kerrottiin lapsentahtisesta imetyksestä, ja innostuin heti, sekä imetyksestä, lapsentahtisuudesta että näiden kahden yhdistelmästä. Ajatella, että aikuinen ei päätäkään, milloin lapsi saa maitoa! Sen sijaan hän asettuu kuuntelemaan … Lue loppuun
Our Teacher’s Losing Her Marbles – and Giving the Jar Over to Us
When I first started teaching, in order to survive I quickly became familiar with what’s commonly known as “behaviour management”. Stickers and charts on walls, red and green cards, or collecting pebbles or points either for table teams or the … Lue loppuun
Lapsen tieto hyvinvointia edistämässä
Olen luottanut lapsen tietoon ammatillisessa mielessä itsellenikin hieman yllätyksellisen paljon. Vuosituhannen vaihteessa vaihdoin konservatoriosta valmistuneen pianonsoitonopettajan työtavat perustumaan lasten omiin musiikillisiin keksintöihin alle kouluikäisten lasten viitoittamana. Näiden lapsen omaan keksintään perustuvien sävellysten, tarinallisten kertomusten, tarinasävellysten kautta sain kuulla, mikä lasta … Lue loppuun
Me olemme Eurooppa?
”Saavatko he todella tulla tänne ottamaan työpaikkamme, sosiaaliturvamme, asuntomme, hyvinvointimme?” Tällaista pohtii osa aikuisista eri puolilla Eurooppaa kun pakolaisvirrat saapuvat rautatieasemille, laivoihin, puistoihin, kotikaduille. Monet eurooppalaiset ovat myös aivan toista mieltä pakolaisista. Keskustelu polarisoituu. On syntynyt myös harvinaisen paljon toimintaa. … Lue loppuun
Kuulumisia päiväkodin arjesta
Vierailijana Erika Aalto. Tuotan aineistoa opinnäytetyötäni varten eräässä päiväkodissa. Kysyn, kuinka tunteet ja tunnetaidot näkyvät lasten keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Tässä minireflektio kokemuksistani oltuani kentällä kolme päivää. Yhteistyöpäiväkodissa on sitouduttu lapsilähtöisyyteen ja esimerkiksi vertaissovitteluun. Usein lasten ensisijainen toive on leikkiä paljon ja … Lue loppuun
Pikku-Kalle putosi lopputeksteihin
Hesarissa 6.12.2014 suurlähettiläs Bruce Oreck sanoo: suomalaisille esikouluikäisistä väitöskirjaopiskelijoihin on opetettava tarinankerrontaa, markkinointia ja itseluottamusta. Tarinankertojat tarvitsevat kuulijoita ja varsinkin lasten kuunteleminen on kokemukseni mukaan vaikeaa myös jopa lasten omissa paikoissa. Olin vuosia sitten sijaisena esiopetusryhmässä yhden viikon. Päätin, että … Lue loppuun
Ammattilainen, uskallatko leikkiä?
Tänään juhlitaan 25-vuotiasta Lapsen oikeuksien sopimusta ja muistutetaan lasten oikeudesta leikkiin. Tutkimuksista voi lukea, että monet lasten kanssa työskentelevät kokevat, etteivät osaa leikkiä. Sitten on niitäkin, jotka kokevat osaavansa – mutta mitähän lapset olisivat mieltä, jos sitä heiltä kysyttäisiin? ”Niille … Lue loppuun
Lapsi kertoo, jos aikuinen pysähtyy kuuntelemaan
Jokapäiväisiin arkirutiineihini nykyisessä kotikaupungissani Brysselissä kuuluu esikoiseni haku koulubussipysäkiltä. Koulu on 10 kilometrin päässä, joten lapseni kulkee matkat koulubussilla. Aluksi olin kovin skeptinen pitkiä bussimatkoja kohtaan, mutta lapsi vakuuttaa, että matkat sujuvat hyvin. Kivoja asioita ovat muun muassa eväiden syönti … Lue loppuun
Olla lapsi, mitä se on?
Moni luulee tietävänsä, mitä on olla lapsi – onhan jokainen elänyt lapsuuden. Aikuisen tieto lapsista ja lapsuudesta on kuitenkin erilaista kuin lapsen. Lapsinäkökulmaisen tutkimuksen menetelmillä me tutkijat yritämme lisätä ymmärrystä lasten ajattelusta näistäkin aiheista. On silti sanottava, että jotkut aikuisetkin … Lue loppuun
Kun lapsia alettiin kuunnella
Tuntuuko arki joskus rutiinien täyttämältä, pieniksi paloiksi pilkotulta palapeliltä, jonka jokapäiväiseen kokoamiseen menee kasvattajien kaikki voimat? Eräässä päiväkodissa tuntui tällaiselta. Kasvattajat olivat myös erään projektin myötä havainneet, etteivät olleet tottuneet ottamaan huomioon lasten omia näkökulmia. Tilanteeseen muutosta haluavat kasvattajat kutsuivat … Lue loppuun
