Avainsana-arkisto: Osallisuus
Sukellus aineistoon – vielä kerran
Väitöstutkimukseni on edennyt yhteenvedon kirjoittamiseen. Kolme väitöskirjaani liittyvää artikkelia on julkaistu (Weckström ym., 2017; Karlsson, Weckström & Lastikka, 2018, Weckström ym., 2020) ja viimeinen julkaistaan lähiviikkoina (Weckström ym., 2021). Jokaista artikkelia varten olen käynyt palasen Terhokerhoissa ja päiväkodissa vuosina 2014-2017 … Lue loppuun
Onko lapsi tasa-arvoinen aikuisten joukossa?
Vierasbloggaajana Laura Ortju Kirjoittaessani pro gradu -tutkimustani pikkulapsen osallisuudesta perusterveydenhuollon hoitotyössä sain perehtyä käsitteen lapsi määrittelyyn. Helppoa, ajattelin ensin. Olen tehnyt lasten kanssa töitä vuosia. Kirjoitustyön edetessä tulin kuitenkin toisiin aatoksiin. Olen ollut taipuvainen ajattelemaan lapsen kehitystä ikäsidonnaisesti, mikä on … Lue loppuun
Voinko vielä kertoa sinulle kuvistani? ─ Lapsen näkökulmaa odottelun tiloissa
Vierasbloggaajana Anna Kristiina Kokko Lähestyessäni koulua, johon olen menossa tekemään tutkimusta lasten kokemasta toimijuudesta ja osallisuudesta, on mielessäni ajatus kahdenlaisen aineiston tuottamisesta. Ensinnäkin aineistoa tuotetaan yhdessä lasten kanssa visuaalisin menetelmin – valokuvaamalla ja kuvista keskustelemalla. Tämän lisäksi aineistoa tuotetaan osallistuvan … Lue loppuun
KLIK ja vastavuoroista peltikaton räminää
Nostaessani äänikortin ja kondensaattorimikrofonin puulaatikon päälle kuulen ympäriltäni iloista puheensorinaa ja ihmetteleviä kuiskauksia. Olen kyykyssä Richminster Rector Academyn, Kenian Bungomassa sijaitsevan koulun pihalla ja kaivan repusta äänitysvälineitä. Päässäni pyörii hajanaisia ajatuksia liittyen kahden luokan kanssa aloittamaani äänitaidetyöpajaan ja siihen, miten … Lue loppuun
“Sä voisit olla krokotiili” – aikuinen leikkijänä varhaiskasvatuksen arjessa
Viime viikolla 9.5. vietettiin Mannerheimin Lastensuojeluliiton koordinoiman Leikkipäiväverkoston innoittamana valtakunnallista leikkipäivää. Koska tänä vuonna yhteiset tapahtumat leikin tiimoilta eivät onnistuneet, verkosto halusi kannustaa ihmisiä leikkimään perhepiirissä tai etäyhteyksien kautta. Leikki jakaa kuitenkin aikuisten kesken edelleen mielipiteitä. Pitääkö aikuisen leikkiä? Onko … Lue loppuun
Lapsen näkökulman hyödyntäminen tuen suunnittelussa varhaiskasvatuksessa
Vierasbloggaajana Noora Heiskanen ”Mulle tulee joskus hölmö olo. Sillon mä pelleilen. Mulla on se (paino)koira sylissä piirillä, se painaa tästä näin (jalka) ja ne ei liiku. Se on hyvä. Hyppiminen kans auttaa, ja jäätelö.” Lapsen oikeus olla osallinen kehityksen … Lue loppuun
Äiti, eihän ne edes puhu mulle
Sairaan lapsen osallisuudesta omassa hoitoprosessissa Vierasbloggaajana nimimerkki ”Ikuisesti kiitollinen äiti” Vuosi on tuonut perheellemme uudenlaista näkökulmaa terveyteen ja elämän haurauteen. Olemme viettäneet tunteja, päiviä ja öitä sairaalassa. Oma päällimmäinen huoleni vanhempana on ollut lapsen kärsimys. Päällimmäinen toiveeni on ollut, että … Lue loppuun
Oikeus tulla suojelluksi ja oikeus osallistua – myös pienillä ja puhumattomilla
Lapsen oikeus tulla suojelluksi ja oikeus osallistua tuntuvat usein ristiriitaisilta. Esimerkiksi jos puhutaan lapsen oikeudesta päättää, osallistuuko hän johonkin tieteelliseen tutkimukseen vai ei. Ensimmäiseksi tulee mieleen, että eihän ainakaan pieni lapsi voi sellaisesta päättää, kun ei ymmärrä, mistä tieteellisessä tutkimuksessa … Lue loppuun
Voivatko lapset ja nuoret vaikuttaa ilmastonmuutokseen?
Ensin pitää tehdä tunnustus. Mokasin pahan kerran: havahduin liian myöhään maaliskuun 15. päivän merkityksellisyyteen. Kuulin koululaisten ilmastolakosta vasta edellisenä iltana, ja olen siitä lähtien harmitellut, etteivät minun oppilaani päässeet kokeilemaan kansalaisaktivismia tärkeän asian vuoksi. Onneksi niin moni muu osallistui. Sittemmin … Lue loppuun
Toteutuuko yksilöllisyys lepohetkellä?
Vierasbloggaajana Laura Ortju Lounaan jälkeen lapsia kehotetaan käymään pissalla ja heittämään päällimmäiset vaatteet pois. Unikaveri kainaloon ja omaan sänkyyn täkin alle. Osa lapsista jää leikkimään. Voisi ajatella, että yksilöllisyys toteutuu. Kuitenkin todellisuudessa päiväunista päättävät usein aikuiset. Vanhemmat saattavat toivoa, ettei … Lue loppuun
Sadutusta kuvakorteilla
Lapset ovat piirissä lattialla. Heidän keskellään on kymmeniä laminoituja kuvakortteja, joissa on kuvia henkilöistä, eläimistä, paikoista, tavaroista sekä tekemistä kuvaavista asioista. Aamupiirissä on alkamassa kuvasadutus. Perinteinen sadutus on lapsille tuttua. Sitä on toteutettu yksin ja pienryhmissä. Yksi ryhmän lapsista ei … Lue loppuun
Ihmissuhteita rakentamassa
Vierasbloggaajana Ilona Fagerström Lapsi: Mummi, oliks festareita silloin, kun sä olit pieni? Mummi: No ei ollu! Lapsi: Mut Ruisrock oli, kun se on ollu niin pitkään. Mummi: No ei ollu! Kun mä olin pieni ei ollut festareita. Varmaan oli, kun … Lue loppuun
Ensin raivataan kaikki leikit
Vierasbloggaajana Laura Ortju Lapsi on siirtynyt välipalalta omatoimisesti rakentelemaan legoilla. Jääkuningattaren linna alkaa olla viimeistelyä vaille valmis, kun lapsen korviin kajahtaa: ”Pissille ja pukemaan! Ja ensin raivaatte kaikki leikit.” Leikki keskeytyy ennen kuin on kunnolla ehtinyt edes alkaa ja mikä … Lue loppuun
Hissin napin painaminen kielletty aikuisilta!
Tämä on varmasti paras näkemäni kieltokyltti ikinä*. Siinä on tartuttu asiaan, joka on aikuisten näkökulmasta aivan yhdentekevä (kuka painaa hississä nappia), mutta todennäköisesti melko lailla kaikkien pienten lasten mielestä merkityksellinen. Emme varmaksi tiedä, miksi napin painaminen hississä tai bussissa on … Lue loppuun
Mitä tehdä kun lapsi, nuori tai aikuinen kohtaa kriisin?
Turun puukotuksesta puhuvat kaikki tiedotusvälineet, aikuiset, nuoret ja lapset. Tämä voi tuottaa pelkoa ja ahdistusta. Suomalaiset ovat kohdanneet kriisin ja se järkyttää meitä kaikkia. Nyt tarvitaan tekoja. Erityisesti silloin kun lasta tai nuorta pelottaa tai ahdistaa on kuuntelulla suuri merkitys. … Lue loppuun
Mitä tutkija tekee? Iloa lapsinäkökulmaisen tutkimuksen yhteisessä virrassa
Miten tutkimusta syntyy – miten tutkija työskentelee? Työ on usein yksin pohtimista, lukemista, analysointia ja kirjoittamista kammiossa tutkimusaineiston kokoamisen lisäksi. Mutta se voi olla myös yhteistä ideointia, kollektiivista iloa ja aivan uudenlaisen löytämistä kunhan sommitellaan päät yhteen. Juuri on päättynyt … Lue loppuun
Kohtaaminen lastensuojelun toimistolla
Vierasbloggaajana Ilona Fagerström Veljekset astuvat päättäväisin askelin sisään loskaisilla talvisaappaillaan. Ainiin! Pitää hakea kännykkä, meiän pitää näyttää sulle kuvia. Lapsi hakee puhelimensa isältään ja palaa luoksemme. Ekaluokkalainen etsii kännykästä oikean kuvan. Kato tässä. Otin kuvan näistä oluttölkeistä. Kun niitä kerää … Lue loppuun
Mitä on näytelmä ilman pääosan esittäjää?
Vierasbloggaajana: Ilona Fagerström Minulta on kysytty milloin viimeistään vammaista lasta tulisi kuulla lasten palveluista päättävän sosiaalityön ammattilaisen toimesta vammaispalveluissa. Tutkielmassani vammaispalvelun ammattilaiset puhuivat lasten osallisuuden puutteesta vedoten lapsen ikään, lapsen kiinnostuksen puutteeseen tai lapsen kykenemättömyyteen ilmaista itseään vammasta johtuvista syistä … Lue loppuun
Maailma koostuu ilmiöistä?
Ilmiöoppiminen rantautuu koulutusjärjestelmään, kuin liittoutuneet Normandiaan. Nyt kaikki on taas hyvin. Koulu on pelastettu. Maailma koostuu ilmiöistä Oppiainejako pirstaloi maailman pieniksi palasiksi, vaikka ympärillämme on tarjolla lukuisia ilmiöitä, jotka yhdistävät eri oppiaineiden näkökulmia. Ilmiölähtöisyydessä korostetaan monen tulokulman lähestymistapaa. Oppilaat saavat … Lue loppuun
Lapsentahtisuutta ja maidon makuisia muutoksia
Muistelen kuulleeni termin ”lapsentahtisuus” ensimmäistä kertaa neuvolan perhevalmennuksessa reilut kolme vuotta sitten. Siellä kerrottiin lapsentahtisesta imetyksestä, ja innostuin heti, sekä imetyksestä, lapsentahtisuudesta että näiden kahden yhdistelmästä. Ajatella, että aikuinen ei päätäkään, milloin lapsi saa maitoa! Sen sijaan hän asettuu kuuntelemaan … Lue loppuun
Nuorisotyö koulun yhteisöllistä toimintakulttuuria rakentamassa
Lahden kaupungissa on kokeiltu ja kehitetty nuorisotyötä useissa kouluissa. Viime keväänä joukko lahtelaisnuoria kokoontui työpajoihin pohtimaan koulunuorisotyön merkitystä oppilaan näkökulmasta. Yläkouluikäisten nuorten keskustelut ja pohdinnat laajenivat koulunuorisotyöstä koulun toimintakulttuuriin, nuorten osallisuuteen ja hyvinvointiin koulussa. Nuoret korostivat sosiaalisten suhteiden merkitystä, erityisesti … Lue loppuun
Our Teacher’s Losing Her Marbles – and Giving the Jar Over to Us
When I first started teaching, in order to survive I quickly became familiar with what’s commonly known as “behaviour management”. Stickers and charts on walls, red and green cards, or collecting pebbles or points either for table teams or the … Lue loppuun
Osallisuuden toimintakulttuurin ensisäteitä
Meillä päiväkodissa jahdattiin alkusyksy mustaa helmeä. Eräänä aamuna pulloposti toi aamutuokioomme viestin, jossa luki: ”MUSTA HELMI”. Viisivuotiaat ryhtyivät siltä istumalta pohtimaan, mitä viesti mahtoi tarkoittaa. Lapsilta tuli pienessä ajassa ehdotuksia mustasta helmestä Kapteeni Koukun siskona, avaruudesta pudonneesta kivenä ja aarrelaivana. … Lue loppuun
Kuulumisia päiväkodin arjesta
Vierailijana Erika Aalto. Tuotan aineistoa opinnäytetyötäni varten eräässä päiväkodissa. Kysyn, kuinka tunteet ja tunnetaidot näkyvät lasten keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Tässä minireflektio kokemuksistani oltuani kentällä kolme päivää. Yhteistyöpäiväkodissa on sitouduttu lapsilähtöisyyteen ja esimerkiksi vertaissovitteluun. Usein lasten ensisijainen toive on leikkiä paljon ja … Lue loppuun
Sukupolvien kohtaamisia Terhokerhossa
Yksi ikäihmisistä antaa lapselle kaksi vaihtoehtoa, joista valita, toinen kysyy lapselta, mitä lapsi haluaisi tehdä ja kolmas kyykistyy lapsen luokse kuuntelemaan lapsen kertomaa asiaa. Lapsen rohkeus ja mahdollisuus tehdä omia aloitteita riippuu paljon toimintaympäristöstä, jossa lapsi toimii. Ei ole itsestäänselvyys, … Lue loppuun
Hei me syrjäydytään
VIERASBLOGGAAJANA Minna Ruckenstein ”Syrjäytyminen on sitä, että pelataan 24/7 pimeässä huoneessa”, yksitoistavuotias poika selittää. ”Se on epäsosiaalista ja epäterveellistä: juodaan kokista ja energiajuomia. Nukkumaan mennään joskus aamuyöstä.” Poika kertoo, kuinka kavereiden kanssa sovitaan, että ensi perjantaina me syrjäydytään. Hänen mielestään … Lue loppuun
Lasten kerrontaa päiväkotiarjesta – uusia tapoja nähdä ennalta tuttu
VIERASBLOGGAAJANA Piia Roos Hyvää lapsuutta elävä lapsi voi hyvin. On iloa ja riemua, tekemisen meininkiä, avoimuutta ja uteliaisuutta. Lapsi kasvaa ja kehittyy, oppii uutta. Lapsi nauttii osaamisestaan ja uusista taidoistaan, on niistä ylpeä. Edellä kuvatun kaltaisena määrittyy hieman kliseisesti hyvinvoivan … Lue loppuun
Lattiahavaintoja
VIERASBLOGGAAJANA Tuula Stenius Miten pääsee katsomaan asioita lapsen näkökulmasta? Tässä kaksi minua oivalluttanutta menetelmää: Videoin itseäni pari päivää normaalissa arjessa lasten kanssa. Kuinka paljon lapsen puheelle on tilaa? Tuleeko lapsi kuulluksi? Itse yllätyin. Luulin kuuntelevani lapsia paljon enemmän ja olinkin … Lue loppuun
Pikku-Kalle putosi lopputeksteihin
Hesarissa 6.12.2014 suurlähettiläs Bruce Oreck sanoo: suomalaisille esikouluikäisistä väitöskirjaopiskelijoihin on opetettava tarinankerrontaa, markkinointia ja itseluottamusta. Tarinankertojat tarvitsevat kuulijoita ja varsinkin lasten kuunteleminen on kokemukseni mukaan vaikeaa myös jopa lasten omissa paikoissa. Olin vuosia sitten sijaisena esiopetusryhmässä yhden viikon. Päätin, että … Lue loppuun
Ammattilainen, uskallatko leikkiä?
Tänään juhlitaan 25-vuotiasta Lapsen oikeuksien sopimusta ja muistutetaan lasten oikeudesta leikkiin. Tutkimuksista voi lukea, että monet lasten kanssa työskentelevät kokevat, etteivät osaa leikkiä. Sitten on niitäkin, jotka kokevat osaavansa – mutta mitähän lapset olisivat mieltä, jos sitä heiltä kysyttäisiin? ”Niille … Lue loppuun
Oppimisen ilo, ihmettely ja yhteisöllisyys
Kerronta ja kuuntelu – vuorovaikutuksessa syntyy uutta Kasvu ja oppiminen vuorovaikutuksessa ovat ihmiselle luontaista. Jo sikiöt oppivat äidin vatsan ulkopuolisessa ja sisäisessä ääni-, liike-, tunne- ja toimintaympäristössä. Biologiset tekijät ja kulttuuri ovat jatkuvasti läsnä kietoutuen toisiinsa. Kaikenikäiset ovat aktiivisesti ja … Lue loppuun
