Avainsana-arkisto: Toimijuus ja osallisuus
Heittäytymisen taito tuo aikuiset lähemmäksi lapsia
Kirjoittajadialogissa Elina Weckström ja Anna-Leena Lastikka Suomeen valmistui helmikuussa 2021 ensimmäinen kansallinen lapsistrategia (Valtioneuvosto, 2021), jonka tavoitteena on luoda aidosti lapsi- ja perhemyönteinen ja lapsen oikeuksia kunnioittava Suomi. Lapsistrategiassa varhaiskasvatus sekä esi- ja perusopetus nähdään lapsen keskeisimpinä arjen ympäristöinä, joissa … Lue loppuun
Osallisuudesta, oikeuksista ja toimintakulttuureista
”Usein ajatellaan, että osallisuus on irrallisia menetelmiä, joilla joku osallistaa jonkun, mutta tässä tutkimuksessa halusin esiin osallisuuden yhteisöllisen toimintakulttuurin”, sanoi Elina Weckström väitöstilaisuudessaan. Tämä on mielestäni tärkeä anti Elinan väitöskirjassa (Weckström 2021) ja sitä olisi hyvä pohtia muissakin yhteyksissä. Törmään … Lue loppuun
Beings ja becomings
Joku* lapsuudentutkija sanoitti aikoinaan osuvasti lapsiin yleistä suhtautumista niin, kuin he eivät olisi ollenkaan “human beings” vaan ainoastaan “human becomings”. Tällä tarkoitetaan sitä, että lapset nähdään vain tulevina aikuisina, jolloin heidän nykyisyyttään ei pidetä yhtä arvokkaana kuin valmistautumista tulevaan aikuisuuteen. … Lue loppuun
Saavatko päiväkodin pienimmät vaikuttaa arkeensa?
Kulunut vuosi on haastanut itseäni varhaiskasvatuksen opettajana siirryttyäni eskareilta työskentelemään päiväkodin pienimpien, 1-3-vuotiaiden, ryhmään. Vaikka muutos piti sisällään muutakin, ennen kaikkea vuosi on asettanut uudenlaisia haasteita lasten toiveiden ja ajatusten tavoittamiselle. Kuten Lattiahavaintoja kirjoituksessa todetaan, on aikuisen oltava herkkänä lapsen … Lue loppuun
Äiti, eihän ne edes puhu mulle
Sairaan lapsen osallisuudesta omassa hoitoprosessissa Vierasbloggaajana nimimerkki ”Ikuisesti kiitollinen äiti” Vuosi on tuonut perheellemme uudenlaista näkökulmaa terveyteen ja elämän haurauteen. Olemme viettäneet tunteja, päiviä ja öitä sairaalassa. Oma päällimmäinen huoleni vanhempana on ollut lapsen kärsimys. Päällimmäinen toiveeni on ollut, että … Lue loppuun
Miten arvioida käyttäytymistä?
Uusi lukuvuosi peruskoulussa on käynnistynyt ja opettajat sekä oppilaat ovat täydessä työntouhussa. Koulun perustehtävä koostuu kahdesta osa-alueesta; opetuksesta sekä muusta kasvatustoiminnasta, joita arvioidaan läpi vuoden. Arviointi on iso osa koulun arkea ja sen rooli Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) merkittävä. Mikä … Lue loppuun
Oikeus tulla suojelluksi ja oikeus osallistua – myös pienillä ja puhumattomilla
Lapsen oikeus tulla suojelluksi ja oikeus osallistua tuntuvat usein ristiriitaisilta. Esimerkiksi jos puhutaan lapsen oikeudesta päättää, osallistuuko hän johonkin tieteelliseen tutkimukseen vai ei. Ensimmäiseksi tulee mieleen, että eihän ainakaan pieni lapsi voi sellaisesta päättää, kun ei ymmärrä, mistä tieteellisessä tutkimuksessa … Lue loppuun
Raivari metrossa – kenen vastuulla on kasvattaa lasta?
Odottelen metroa Matinkylässä ja huomaan sivusilmällä, kun pieni poika kiipeilee aseman penkeillä. Metro saapuu ja nousemme kaikki kyytiin. Myös äiti ja lapsi tulevat samaan vaunuun kanssani. Melkein heti poika aloittaa raivokohtauksensa. Hän karjuu vaativasti ja viljelee runsaasti kirosanoja: ”Vittu-paska-perkele!” Me … Lue loppuun
Ensin raivataan kaikki leikit
Vierasbloggaajana Laura Ortju Lapsi on siirtynyt välipalalta omatoimisesti rakentelemaan legoilla. Jääkuningattaren linna alkaa olla viimeistelyä vaille valmis, kun lapsen korviin kajahtaa: ”Pissille ja pukemaan! Ja ensin raivaatte kaikki leikit.” Leikki keskeytyy ennen kuin on kunnolla ehtinyt edes alkaa ja mikä … Lue loppuun
Hissin napin painaminen kielletty aikuisilta!
Tämä on varmasti paras näkemäni kieltokyltti ikinä*. Siinä on tartuttu asiaan, joka on aikuisten näkökulmasta aivan yhdentekevä (kuka painaa hississä nappia), mutta todennäköisesti melko lailla kaikkien pienten lasten mielestä merkityksellinen. Emme varmaksi tiedä, miksi napin painaminen hississä tai bussissa on … Lue loppuun
Mitä tutkija tekee? Iloa lapsinäkökulmaisen tutkimuksen yhteisessä virrassa
Miten tutkimusta syntyy – miten tutkija työskentelee? Työ on usein yksin pohtimista, lukemista, analysointia ja kirjoittamista kammiossa tutkimusaineiston kokoamisen lisäksi. Mutta se voi olla myös yhteistä ideointia, kollektiivista iloa ja aivan uudenlaisen löytämistä kunhan sommitellaan päät yhteen. Juuri on päättynyt … Lue loppuun
Kenen ehdoilla kuunnellaan
Lapsia on tärkeä kuunnella, siitä ei kellään liene epäselvyyttä? Määräähän siihen jo perustuslakikin (§6) ja tänä vuonna 25 vuotta Suomessa täyttävä lapsen oikeuksien sopimus. Mutta MITEN niitä lapsia sitten pitäisi kuunnella – se onkin sitten jo kimurantimpi kysymys. Lapsiasiavaltuutetun toimisto … Lue loppuun
Maailma koostuu ilmiöistä?
Ilmiöoppiminen rantautuu koulutusjärjestelmään, kuin liittoutuneet Normandiaan. Nyt kaikki on taas hyvin. Koulu on pelastettu. Maailma koostuu ilmiöistä Oppiainejako pirstaloi maailman pieniksi palasiksi, vaikka ympärillämme on tarjolla lukuisia ilmiöitä, jotka yhdistävät eri oppiaineiden näkökulmia. Ilmiölähtöisyydessä korostetaan monen tulokulman lähestymistapaa. Oppilaat saavat … Lue loppuun
Lapsentahtisuutta ja maidon makuisia muutoksia
Muistelen kuulleeni termin ”lapsentahtisuus” ensimmäistä kertaa neuvolan perhevalmennuksessa reilut kolme vuotta sitten. Siellä kerrottiin lapsentahtisesta imetyksestä, ja innostuin heti, sekä imetyksestä, lapsentahtisuudesta että näiden kahden yhdistelmästä. Ajatella, että aikuinen ei päätäkään, milloin lapsi saa maitoa! Sen sijaan hän asettuu kuuntelemaan … Lue loppuun
Jos sanoisitkin lapselle kyllä
Joudun tarkentamaan melkein aina lapsilähtöisyydestä tai lasten kuuntelemisesta tai lasten toimijuuden tukemisesta luennoidessani, että ei, se ei tarkoita sitä, että sitten lasten pitäisi antaa määrätä kaikesta. Mutta mitä, jos lapset jonain päivänä saisivatkin valita, mitä tehdään? Mitä, jos viettäisit kyllä-päivän … Lue loppuun
Musiikin siivittämänä
Jälleen Helsingin Sanomissa julkaistiin Tiede -sivuilla artikkeli musiikin hyödyistä pikkulasten oppimiselle (HS 26.4.2016). Tällä kertaa kyseessä oli musiikin yhteys pikkuvauvan puheen ymmärtämiseen. Vastaavia tutkimustuloksia on julkaistu viimeisen vuoden aikana useampia. Tässä blogissa ajattelin kirjoittaa arkihavaintojen kautta kuvauksen siitä, mitä musiikki … Lue loppuun
Leikki kohtaamisen paikkana
Olen seuraavaa väitöskirja-artikkeliani varten käynyt läpi paljon aikuisten ja lasten yhteiseen leikkiin liittyviä tutkimuksia. On ollut todella vaikeaa löytää sellaisia, joissa leikkiä ei käsiteltäisi aikuisnäkökulmasta välineenä, jonka avulla aikuinen opettaa, kasvattaa tai kuntouttaa lasta tai mittaa lapsen taitoja. Mitä tapahtuisikaan, … Lue loppuun
Lasten sanoin oppimisympäristöstä, osallisuudesta ja omistajuudesta
Pohdin taannoin uudistuvaa opetussuunnitelmaa ja koulun mahdollisuuksia luoda myönteisiä oppimisen tiloja. Tiloja, joissa oppilaan toimijuudelle annettaisiin sille kuuluva arvo ja mahdollisuudet kehittyä. Millainen oppimisympäristö sellainen sitten olisi? Sitä kysyimme lapsilta itseltään: Koulu xx-xx-xx. Tylsää siellä on aina. Onneksi pääsen, kohta … Lue loppuun
Nolot tytöt alusasuissa
VIERASBLOGGAAJANA Minna Ruckenstein ”Nehän on alusvaatteissa”, kymmenvuotias tyttö kommentoi Instagram-kuvaa. Kuvassa poseeraa neljä tyttöä pitsitopeissa ja kimaltelevissa alushousuissa. Kuvaan liitettyjen tägien mukaan nuorin tytöistä on Britanniasta ja kuusivuotias. Hänellä on kirkkaanpunaista huulipunaa ja suipistettu suu. ”Eikö niitä nolota?”, toinen kymmenvuotias … Lue loppuun
Me olemme Eurooppa?
”Saavatko he todella tulla tänne ottamaan työpaikkamme, sosiaaliturvamme, asuntomme, hyvinvointimme?” Tällaista pohtii osa aikuisista eri puolilla Eurooppaa kun pakolaisvirrat saapuvat rautatieasemille, laivoihin, puistoihin, kotikaduille. Monet eurooppalaiset ovat myös aivan toista mieltä pakolaisista. Keskustelu polarisoituu. On syntynyt myös harvinaisen paljon toimintaa. … Lue loppuun
Lapsille vai ihmisille
”Ei se ole lapsille, vaan ihmisille”, sanoi eräs kolmevuotias urheilutelineestä, joka oli hänen mielestään aikuisille tarkoitettu. Se jäi mietityttämään. Kuinka usein me aikuisetkin puhumme ihmisistä ja tarkoitamme vain aikuisia? Kuinka usein aikuinen on standardi ja lapsi jotain poikkeavaa, jota ei … Lue loppuun
Toimijuuden tiloista – tilassa toimimisesta
Lapsinäkökulmainen blogi palaa virkeänä kesätauolta: konkaritiimimme pursuaa innovatiiviisia ajatuksia ja jatkaa mietteiden, kokemusten sekä tutkimustulosten jakamista vierasbloggaajien tukemana. Oma lukuvuoteni on käynnistynyt muuton merkeissä. Tätä näpyttäessäni katselen kotini tuomitsevia laatikkopinoja, jotka ohitan sulkemalla silmät hyvän asian puolesta. Siispä asiaan. Uusi … Lue loppuun
Pelillisyys vs. Slenderman
Oppilas laittaa repun tuolinsa selkänojalle, kaivaa esiin mielikuvitusaseensa, tyhjentää mielikuvituslippaan luokan takaseinään, hyppää turvaan mielikuvitusbunkkeriinsa pulpetin alle, nousee istumaan tuolille ja ottaa repusta matematiikan kirjansa – edellinen ilta oli hurahtanut pelatessa. Nightmare devilit, focused-eyesit, tradettaminen, golden-rocket-shoesit, skämmit, dirtseed ja monet … Lue loppuun
Hei me syrjäydytään
VIERASBLOGGAAJANA Minna Ruckenstein ”Syrjäytyminen on sitä, että pelataan 24/7 pimeässä huoneessa”, yksitoistavuotias poika selittää. ”Se on epäsosiaalista ja epäterveellistä: juodaan kokista ja energiajuomia. Nukkumaan mennään joskus aamuyöstä.” Poika kertoo, kuinka kavereiden kanssa sovitaan, että ensi perjantaina me syrjäydytään. Hänen mielestään … Lue loppuun
Lasten kerrontaa päiväkotiarjesta – uusia tapoja nähdä ennalta tuttu
VIERASBLOGGAAJANA Piia Roos Hyvää lapsuutta elävä lapsi voi hyvin. On iloa ja riemua, tekemisen meininkiä, avoimuutta ja uteliaisuutta. Lapsi kasvaa ja kehittyy, oppii uutta. Lapsi nauttii osaamisestaan ja uusista taidoistaan, on niistä ylpeä. Edellä kuvatun kaltaisena määrittyy hieman kliseisesti hyvinvoivan … Lue loppuun
Lattiahavaintoja
VIERASBLOGGAAJANA Tuula Stenius Miten pääsee katsomaan asioita lapsen näkökulmasta? Tässä kaksi minua oivalluttanutta menetelmää: Videoin itseäni pari päivää normaalissa arjessa lasten kanssa. Kuinka paljon lapsen puheelle on tilaa? Tuleeko lapsi kuulluksi? Itse yllätyin. Luulin kuuntelevani lapsia paljon enemmän ja olinkin … Lue loppuun
Sikiön toimijuuksista.
Minusta tuli vastikään isä. Odotusaikana pohdin paljon isyyden muodostumista. Erityisesti huomasin sen liittyvän sikiön tuottamiseen sikiö-vauvaksi erinäisten neuvola- ja lääkärikäytänteiden, tavarahankintojen ja tästä seuraavan kodin uudelleen reviirittämisen sekä sukulaisten ja ystävien kanssa käytyjen keskustelujen kautta. Erityisen kiinnostavaa on ollut seurata, … Lue loppuun
Kun lapsia alettiin kuunnella
Tuntuuko arki joskus rutiinien täyttämältä, pieniksi paloiksi pilkotulta palapeliltä, jonka jokapäiväiseen kokoamiseen menee kasvattajien kaikki voimat? Eräässä päiväkodissa tuntui tällaiselta. Kasvattajat olivat myös erään projektin myötä havainneet, etteivät olleet tottuneet ottamaan huomioon lasten omia näkökulmia. Tilanteeseen muutosta haluavat kasvattajat kutsuivat … Lue loppuun
Lapsinäkökulma 