Avainsana-arkisto: Vuorovaikutus
Tyhjentyneet päiväkodit
Päiväkodissa on hiljaista. Pihalta ei kuulu lasten ääniä, käytävillä ja eteisissä on tyhjää. Kurkatessa ryhmähuoneeseen, näkyy lapsi pöydän ääressä, piirtäen ja aikuisen kanssa jutellen. Viereisessä tilassa istuu aikuinen lepohuoneen lattialla kahden lapsen kanssa, jokin leikki on meneillään. Olemmeko nyt yli … Lue loppuun
Miten lasten kanssa keskustellaan?
Tuttu tilanne: kysyt tuttavasi lapselta mitä hänelle kuuluu. Lapsi kiemurtelee vanhemman jaloissa ja hiljaa vastaa ”hyvää” (tai ei vastaa ollenkaan). ”Hän on vähän ujo vieraiden kanssa”, kuuluu selitys. Myöhemmin sama lapsi saattaa tulla innoissaan kertomaan sinulle leikistään. Miksi lasten kanssa … Lue loppuun
Äiti, eihän ne edes puhu mulle
Sairaan lapsen osallisuudesta omassa hoitoprosessissa Vierasbloggaajana nimimerkki ”Ikuisesti kiitollinen äiti” Vuosi on tuonut perheellemme uudenlaista näkökulmaa terveyteen ja elämän haurauteen. Olemme viettäneet tunteja, päiviä ja öitä sairaalassa. Oma päällimmäinen huoleni vanhempana on ollut lapsen kärsimys. Päällimmäinen toiveeni on ollut, että … Lue loppuun
”On kivaa, kun toinen kuuntelee!” Saduttaen lasten tiedon, ajatusten ja kiinnostusten äärelle
Ensin meitä vastassa oli käytännönpulma: miten saisimme suuren ja kolkon lukion luokkahuoneen viihtyisäksi paikaksi, jossa tekisi mieli kertoa tarinoita? Viime lauantaina 24. elokuuta olin mukana vetämässä sadutuspajaa Kuopion Tieteenpäivillä, jotka järjestettiin Kuopion lyseon lukion tiloissa. Sadutuksessa on tärkeää toisen kohtaaminen … Lue loppuun
Raivari metrossa – kenen vastuulla on kasvattaa lasta?
Odottelen metroa Matinkylässä ja huomaan sivusilmällä, kun pieni poika kiipeilee aseman penkeillä. Metro saapuu ja nousemme kaikki kyytiin. Myös äiti ja lapsi tulevat samaan vaunuun kanssani. Melkein heti poika aloittaa raivokohtauksensa. Hän karjuu vaativasti ja viljelee runsaasti kirosanoja: ”Vittu-paska-perkele!” Me … Lue loppuun
Kulttuurisia kohtaamisia tarinoiden äärellä – KOTO-Satusiltoja-näyttely
KOTO- ja Satusiltoja-hanke ovat keränneet ja taltioineet paljon maahanmuuttaja-, turvapaikanhakija- ja kantasuomalaislasten ja -nuorten sadutuksia. Halusimme herättää kirjatut sadut eloon uudella tavalla niin, että ne voisi lukemisen lisäksi myös kuulla lasten- ja nuorten kertomina. Ajatus päätettiin toteuttaa, mutta lukuhetki yllätti: … Lue loppuun
Orff-pedagogiikan lumoissa
(julkaistu JaSeSoi Journalissa 2/2018) ”Valitkaa pareittain liikkeet, jotka kuvaavat kanaa ja munaa.” ”Seuraavat neljä tahtia voit improvisoida.” ”Tehkää pienryhmissä kehorytmejä osaksi kokonaisuutta.” Muun muassa tällaisia ohjeita saimme osallistuessani Orff-pedagogiikan kurssille. Ohjeiden pohjalta syntyi upeita kokonaisuuksia, joissa liike, lorut, laulu, … Lue loppuun
Toteutuuko yksilöllisyys lepohetkellä?
Vierasbloggaajana Laura Ortju Lounaan jälkeen lapsia kehotetaan käymään pissalla ja heittämään päällimmäiset vaatteet pois. Unikaveri kainaloon ja omaan sänkyyn täkin alle. Osa lapsista jää leikkimään. Voisi ajatella, että yksilöllisyys toteutuu. Kuitenkin todellisuudessa päiväunista päättävät usein aikuiset. Vanhemmat saattavat toivoa, ettei … Lue loppuun
Ensin raivataan kaikki leikit
Vierasbloggaajana Laura Ortju Lapsi on siirtynyt välipalalta omatoimisesti rakentelemaan legoilla. Jääkuningattaren linna alkaa olla viimeistelyä vaille valmis, kun lapsen korviin kajahtaa: ”Pissille ja pukemaan! Ja ensin raivaatte kaikki leikit.” Leikki keskeytyy ennen kuin on kunnolla ehtinyt edes alkaa ja mikä … Lue loppuun
Lasten ja nuorten näkökulmat tutkimuksessa ja toiminnassa
”Lapsi- ja lapsuudentutkimuksessa on herätty huomaamaan, että myös lapsilla on tietoa, näkökulmia ja ideoita, joita kenelläkään muulla ei ole. Yhä enemmän on innostuttu lasten mukaan ottamisesta tutkimuksen tiedon tuottajiksi ja jopa kanssatutkijoiksi. Tällöin törmätään tutkimustraditioihin ja -käytänteisiin, jotka on luotu … Lue loppuun
Hissin napin painaminen kielletty aikuisilta!
Tämä on varmasti paras näkemäni kieltokyltti ikinä*. Siinä on tartuttu asiaan, joka on aikuisten näkökulmasta aivan yhdentekevä (kuka painaa hississä nappia), mutta todennäköisesti melko lailla kaikkien pienten lasten mielestä merkityksellinen. Emme varmaksi tiedä, miksi napin painaminen hississä tai bussissa on … Lue loppuun
Mitä tehdä kun lapsi, nuori tai aikuinen kohtaa kriisin?
Turun puukotuksesta puhuvat kaikki tiedotusvälineet, aikuiset, nuoret ja lapset. Tämä voi tuottaa pelkoa ja ahdistusta. Suomalaiset ovat kohdanneet kriisin ja se järkyttää meitä kaikkia. Nyt tarvitaan tekoja. Erityisesti silloin kun lasta tai nuorta pelottaa tai ahdistaa on kuuntelulla suuri merkitys. … Lue loppuun
Mitä tutkija tekee? Iloa lapsinäkökulmaisen tutkimuksen yhteisessä virrassa
Miten tutkimusta syntyy – miten tutkija työskentelee? Työ on usein yksin pohtimista, lukemista, analysointia ja kirjoittamista kammiossa tutkimusaineiston kokoamisen lisäksi. Mutta se voi olla myös yhteistä ideointia, kollektiivista iloa ja aivan uudenlaisen löytämistä kunhan sommitellaan päät yhteen. Juuri on päättynyt … Lue loppuun
Mitä todella tapahtui?
Totuuden monet kasvot Mieti, miten sinä tulkitsisit tilanteen, joita tulee esiin jatkuvasti lasten kanssa: Olimme matkalla mökille. Autossa istui kolmevuotias Essi, hänen vuoden ikäinen pikkuveljensä Veeti, vaari ja minä. Pysähdyimme ostaaksemme muutaman puuttuvan ruokatarvikkeen marketista. Vaari pujotti Veetin ison ostoskärryn … Lue loppuun
Kenen ehdoilla kuunnellaan
Lapsia on tärkeä kuunnella, siitä ei kellään liene epäselvyyttä? Määräähän siihen jo perustuslakikin (§6) ja tänä vuonna 25 vuotta Suomessa täyttävä lapsen oikeuksien sopimus. Mutta MITEN niitä lapsia sitten pitäisi kuunnella – se onkin sitten jo kimurantimpi kysymys. Lapsiasiavaltuutetun toimisto … Lue loppuun
Lapsentahtisuutta ja maidon makuisia muutoksia
Muistelen kuulleeni termin ”lapsentahtisuus” ensimmäistä kertaa neuvolan perhevalmennuksessa reilut kolme vuotta sitten. Siellä kerrottiin lapsentahtisesta imetyksestä, ja innostuin heti, sekä imetyksestä, lapsentahtisuudesta että näiden kahden yhdistelmästä. Ajatella, että aikuinen ei päätäkään, milloin lapsi saa maitoa! Sen sijaan hän asettuu kuuntelemaan … Lue loppuun
Nuorisotyö koulun yhteisöllistä toimintakulttuuria rakentamassa
Lahden kaupungissa on kokeiltu ja kehitetty nuorisotyötä useissa kouluissa. Viime keväänä joukko lahtelaisnuoria kokoontui työpajoihin pohtimaan koulunuorisotyön merkitystä oppilaan näkökulmasta. Yläkouluikäisten nuorten keskustelut ja pohdinnat laajenivat koulunuorisotyöstä koulun toimintakulttuuriin, nuorten osallisuuteen ja hyvinvointiin koulussa. Nuoret korostivat sosiaalisten suhteiden merkitystä, erityisesti … Lue loppuun
Jos sanoisitkin lapselle kyllä
Joudun tarkentamaan melkein aina lapsilähtöisyydestä tai lasten kuuntelemisesta tai lasten toimijuuden tukemisesta luennoidessani, että ei, se ei tarkoita sitä, että sitten lasten pitäisi antaa määrätä kaikesta. Mutta mitä, jos lapset jonain päivänä saisivatkin valita, mitä tehdään? Mitä, jos viettäisit kyllä-päivän … Lue loppuun
Hetkessä opittua
Vierasbloggaajana Miina Orell Kevättalven täydellinen sää antoi rohkeuden sysätä tuntisuunnitelmat syrjään ja jäimme välituntipihaan leikkimään. ”Saako oikeasti leikkiä?” kysyi muutama lapsi. Yksi lapsista jäi itsekseen veistelemään jääkimpaletta. Tarkkailin tovin tilannetta odotellen, josko lapsi päättäisi liittyä johonkin alkaneista leikeistä. Kun näin … Lue loppuun
Musiikin siivittämänä
Jälleen Helsingin Sanomissa julkaistiin Tiede -sivuilla artikkeli musiikin hyödyistä pikkulasten oppimiselle (HS 26.4.2016). Tällä kertaa kyseessä oli musiikin yhteys pikkuvauvan puheen ymmärtämiseen. Vastaavia tutkimustuloksia on julkaistu viimeisen vuoden aikana useampia. Tässä blogissa ajattelin kirjoittaa arkihavaintojen kautta kuvauksen siitä, mitä musiikki … Lue loppuun
Leikki kohtaamisen paikkana
Olen seuraavaa väitöskirja-artikkeliani varten käynyt läpi paljon aikuisten ja lasten yhteiseen leikkiin liittyviä tutkimuksia. On ollut todella vaikeaa löytää sellaisia, joissa leikkiä ei käsiteltäisi aikuisnäkökulmasta välineenä, jonka avulla aikuinen opettaa, kasvattaa tai kuntouttaa lasta tai mittaa lapsen taitoja. Mitä tapahtuisikaan, … Lue loppuun
Yhdessä elämisen onni
Uimahallikäynnit eivät ole itsestäänselvyys päiväkodissa. Liikuntapäiväkodissa kuitenkin mahdollistetaan lasten monipuolinen liikkuminen, joten niinpä tuli sekin loskainen päivä, kun lähdimme 5-6-vuotiaiden seikkailijoidemme kanssa reippaasti kohti bussipysäkkiä. Jo bussimatka oli monelle lapselle elämys. Yhteiset jaetut ilonhetket jutellen ja maisemia katsellen lämmittivät mieltä. … Lue loppuun
Leikin ensiaskeleet otetaan yhdessä aikuisen kanssa
Vierasbloggaajana Annukka Pursi Leikki paikantuu maan ja veden rajapinnalle rantaviivaan ja on rantaan lyövien aaltojen lailla kokoajan liikkeessä. Maa elettynä elämänkertomuksena on muokkautuva leikin vaikutuksesta aivan niin kuin pienet kivet hiekkarannalla lähtevät aaltojen mukaan tai isot kalliot hioutuvat ajan kuluessa. … Lue loppuun
Me olemme Eurooppa?
”Saavatko he todella tulla tänne ottamaan työpaikkamme, sosiaaliturvamme, asuntomme, hyvinvointimme?” Tällaista pohtii osa aikuisista eri puolilla Eurooppaa kun pakolaisvirrat saapuvat rautatieasemille, laivoihin, puistoihin, kotikaduille. Monet eurooppalaiset ovat myös aivan toista mieltä pakolaisista. Keskustelu polarisoituu. On syntynyt myös harvinaisen paljon toimintaa. … Lue loppuun
Kuulumisia päiväkodin arjesta
Vierailijana Erika Aalto. Tuotan aineistoa opinnäytetyötäni varten eräässä päiväkodissa. Kysyn, kuinka tunteet ja tunnetaidot näkyvät lasten keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Tässä minireflektio kokemuksistani oltuani kentällä kolme päivää. Yhteistyöpäiväkodissa on sitouduttu lapsilähtöisyyteen ja esimerkiksi vertaissovitteluun. Usein lasten ensisijainen toive on leikkiä paljon ja … Lue loppuun
Lapsena lasten kanssa
Vierailijabloggarina Vesa Hirvonen Kasvattajan pitää rakastaa lasta. Jos kasvattajan ohjeet lapselle eivät nouse rakkaudesta, lapset eivät vapaaehtoisesti kuuntele, usko eivätkä tottele häntä. Miten rakkauden sitten tulisi ilmetä? Jo Seneca (n. 4 eaa – 65) sanoi, että mahtailu ja rakkaus eivät … Lue loppuun
Raivareita ilman syytä?
”— toistuvia raivareita ilman mitään syytä. — edelleen ajoittain raivokohtauksia, tulee nyt varsinkin väsyneenä jollei halua tehdä mitä häneltä toivotaan.” Näin lukee lääkärin kirjoittamassa tekstissä erään tutkimuksen aineistossa. Tutkija toteaa osuvasti analyysissaan, että lääkärihän siinä kyllä itse mainitsee kaksi oikeinkin … Lue loppuun
Lasten kerrontaa päiväkotiarjesta – uusia tapoja nähdä ennalta tuttu
VIERASBLOGGAAJANA Piia Roos Hyvää lapsuutta elävä lapsi voi hyvin. On iloa ja riemua, tekemisen meininkiä, avoimuutta ja uteliaisuutta. Lapsi kasvaa ja kehittyy, oppii uutta. Lapsi nauttii osaamisestaan ja uusista taidoistaan, on niistä ylpeä. Edellä kuvatun kaltaisena määrittyy hieman kliseisesti hyvinvoivan … Lue loppuun
Lattiahavaintoja
VIERASBLOGGAAJANA Tuula Stenius Miten pääsee katsomaan asioita lapsen näkökulmasta? Tässä kaksi minua oivalluttanutta menetelmää: Videoin itseäni pari päivää normaalissa arjessa lasten kanssa. Kuinka paljon lapsen puheelle on tilaa? Tuleeko lapsi kuulluksi? Itse yllätyin. Luulin kuuntelevani lapsia paljon enemmän ja olinkin … Lue loppuun
Pikku-Kalle putosi lopputeksteihin
Hesarissa 6.12.2014 suurlähettiläs Bruce Oreck sanoo: suomalaisille esikouluikäisistä väitöskirjaopiskelijoihin on opetettava tarinankerrontaa, markkinointia ja itseluottamusta. Tarinankertojat tarvitsevat kuulijoita ja varsinkin lasten kuunteleminen on kokemukseni mukaan vaikeaa myös jopa lasten omissa paikoissa. Olin vuosia sitten sijaisena esiopetusryhmässä yhden viikon. Päätin, että … Lue loppuun
Kohti kuuntelemisen kulttuuria
Mitä yhteistä on oppilaalla, opettajalla ja kymmenen minuutin hiljaisuudella? Rangaistusko? Vai hiljainen vihkotyö? Ei. Vastaus on vuorovaikutus: Käynnissä oli sadutuksen hetki, oppilaalla luova tauko ja hiljaisuus tärkeä osa vuorovaikutusta. Vasta kymmenen minuutin hiljaisuuden, tavaroiden hypistelyn, seinän ja lattian tuijottamisen, tuolilla … Lue loppuun
Ammattilainen, uskallatko leikkiä?
Tänään juhlitaan 25-vuotiasta Lapsen oikeuksien sopimusta ja muistutetaan lasten oikeudesta leikkiin. Tutkimuksista voi lukea, että monet lasten kanssa työskentelevät kokevat, etteivät osaa leikkiä. Sitten on niitäkin, jotka kokevat osaavansa – mutta mitähän lapset olisivat mieltä, jos sitä heiltä kysyttäisiin? ”Niille … Lue loppuun
Saako lapsi olla poliittisesti aktiivinen? – Lapsi nobelistina: Malala Yousafzai
Maailmassa on tehty historiaa – mutta mikä on reaktio? Ensimmäistä kertaa on lasten oikeuksien puolustajat saaneet Nobelin rauhanpalkinnon, joka on jaettu vuodesta 1901. Ennen kaikkea ensimmäinen lapsi eli alle18-vuotias, pakistanilainen tyttö Malala Yousafzai, on palkinnonsaajana. Malala on puolustanut tyttöjen koulutusta … Lue loppuun
Lasten sosioemotionaalisista vaikeuksista – ja vahvuuksista
Vaikeuksien näkyminen ja kohtaaminen Ihmisellä tulisi olla kyky tulla toimeen paitsi muiden myös itsensä kanssa. Tällaista kykyä nimitetään usein sosioemotionaalisiksi taidoiksi, sosiaaliseksi kompetenssiksi tai parhaimmillaan prososiaaliseksi toiminnaksi. Toisinaan nämä ihmisyydelle tarpeelliset taidot kehittyvät kuitenkin puutteellisesti, jolloin lapsi, nuori tai aikuinen … Lue loppuun
Olla lapsi, mitä se on?
Moni luulee tietävänsä, mitä on olla lapsi – onhan jokainen elänyt lapsuuden. Aikuisen tieto lapsista ja lapsuudesta on kuitenkin erilaista kuin lapsen. Lapsinäkökulmaisen tutkimuksen menetelmillä me tutkijat yritämme lisätä ymmärrystä lasten ajattelusta näistäkin aiheista. On silti sanottava, että jotkut aikuisetkin … Lue loppuun
Voices in the Silence
Dalene Swanson kertoo väitöskirjassaan Voices in the Silence http://publish.edu.uwo.ca/cmesg/cmesg06/2006Proceedings.pdf lasten puhumattomuudesta. Hänestä yhteiskunnallisen tutkimuksen keskeisenä tehtävänä on nostaa esiin vaietut ja vaiennetut äänet ja aiheet. Puhun samasta asiasta väitöstutkimuksessani Lapsi turvapaikanhakijana: Etnografisia näkökulmia vastaanottokeskuksen ja koulun arjesta https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/37921/lahteenmaki_vaitoskirja.pdf?sequence=1. Rankoista menneisyyksistä, … Lue loppuun
Sadutuksesta lastenkirjaksi
― Isi! Sä olisit tän ritaripalvelija ja mä sellanen yksinäinen kuningas. Surullinen, joka istuu yksin valtaistuimella. Lue loppuun
Oppimisen ilo, ihmettely ja yhteisöllisyys
Kerronta ja kuuntelu – vuorovaikutuksessa syntyy uutta Kasvu ja oppiminen vuorovaikutuksessa ovat ihmiselle luontaista. Jo sikiöt oppivat äidin vatsan ulkopuolisessa ja sisäisessä ääni-, liike-, tunne- ja toimintaympäristössä. Biologiset tekijät ja kulttuuri ovat jatkuvasti läsnä kietoutuen toisiinsa. Kaikenikäiset ovat aktiivisesti ja … Lue loppuun
