Innosta sadutukseen ja kertomusten arkistointiin – Kansainvälinen sadutuksen ja sadunkerronnan päivä 20.3

Haastamme siis sinut, ryhmäsi ja tuttusi saduttamaan lasta, nuorta, aikuista, kollegaa, ikääntynyttä, ryhmää nyt tai jonakin muuna päivänä ja lähettämään tarinat sadutusarkistoon (alla linkki lupakaavakkeisiin ja ohjeeseen).

Kansainvälistä sadutuksen ja sadunkerronnan päivä vietetään 20.3. päivän kunniaksi on julkaistu piirretty sadutus-video suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi tekstitettynä: https://tiedevideot.fi/sadutus-on-merkityksellinen-hetki/

Sadutus luo tutkimusten mukaan turvallisen keskusteluyhteyden auttaen meitä pysähtymään, kuuntelemaan ja arvostamaan toista ilman ennakko-oletuksia. Sadutuksesta on apua hankalien tilanteiden ja ajatusten pohtimisessa sekä ilon ja hauskuuden jakamisessa.

Elämme epävarmaa aikaa sotien, pandemian ja ilmastonmuutoksen ahdingossa. Samaan aikaan on monia ilahduttavia ja sykähdyttäviä asioita elämässä. Tarvitaan tilaisuuksia ja menetelmiä omien ajatusten ja tunteiden ilmaisuun, toisen kuuntelemiseen ja ymmärtämiseen sekä dialogin synnyttämiseen. Siihen voi harjaantua jo lapsesta, mutta myös aikuinen voi oppia sadutuksesta.

Sadutuksen ohje lyhyesti, eli sano näin kertojalle:

”Kerro satu (tai tarina).
Kirjaan sen juuri niin kuin sen minulle kerrot.
Lopuksi luen tarinasi ja voit muuttaa tai korjata sitä, mikäli haluat.”
          (Riihelä, 1991, 29–33; Karlsson, 2000; 2014)

Haastamme kaikki saduttamaan eli kirjaamaan ja lukemaan tarinoita sekä lähettämään ne sadutusarkistoon. Niitä kerätään koko vuoden.

Kertomuksia kootaan myös tietoarkistoon, jossa on jo tuhansia aiemmin kerrottuja tarinoita. On kiehtovaa kuulla, minkälaisia ajatuksia ja kertomuksia juuri tällä hetkellä syntyy ja mitä lapset ja aikuiset pohtivat tässä maailman ajassa.

Sadutusohje ja lupakaavake arkistoimiseen: https://lapsetkertovatdotorg.wordpress.com/toimintamme/sadutus/sadutusohje/

Lisätietoja sadutuksesta: 
* Lapset kertovat ja toimivat -verkoston sadutus-tietoa: https://lapsetkertovatdotorg.wordpres…
* Lapsinäkökulmatutkijat, sadutuspostauksia: https://lapsinakokulma.wordpress.com/…

Saduttavaa päivää ja vuotta toivottane

Liisa Karlsson ja
Lapsinäkökulmatutkijat sekä Lapset kertovat ja toimivat ry. -verkosto

Sadutus-ohjeen lähteet:

• Karlsson, L. (2014). Sadutus: avain osallisuuden toimintakulttuuriin. PS-kustannus.
  
• Karlsson L. (2000). Lapsille puheenvuoro. Ammattikäytännön perinteet murroksessa. Edita.
  
• Riihelä M. (1991). Aikakortit. Tie lasten ajatteluun. VAPK kustannus.

LISÄTIETOA sadutus-menetelmästä ja sen vaikutuksista sekä lasten ja nuorten omista kertomuksista:

• Sadutus – Avain osallisuuden toimintakulttuuriin (L. Karlsson) PS-kustannus 2014. (Uusittu perusteos sadutuksesta ja sen vaikutuksista sekä soveltamisesta eri toimintaympäristöihin)
  
• Lapset kertovat ja toimivat Internet-sivustoilta löytyy aiheesta artikkeleita, lasten kertomuksia ja leikkejä, tutkimuksia: https://lapsetkertovatdotorg.wordpress.com/toimintamme/sadutus/ 
  
• Lapsinäkökumablogi, löytyy hakusanalla sadutus monia artikkeleita:  https://lapsinakokulma.wordpress.com/
  
• Sadutus innostaa kohtaamiseen, kerrontaan ja ajatteluun. Liisa Karlsson kertoo tällä videolla sadutuksesta: ⁠https://www.youtube.com/watch?v=rl0l2WSEB2U⁠ (tekstitetty) 11:29 min.
  
• Lapsinäkökulmainen opettajuus. Liisa Karlsson kertoo tällä videolla lapsinäkökulmaisesta opettajuudesta: https://www.youtube.com/watch?v=CfARwRVhAyA (tekstitetty englanniksi) 7:39 min.
  
• Sukelluksia lapsinäkökulmaiseen tutkimukseen ja toimintaan (toim. L. Karlsson & R. Karimäki).  2012. Suomen kasvatustieteellinen seura. Kasvatusalan tutkimuksia 57.
  
• Sadutus koulussa ja narratiivinen tietäminen – teoriaa ja kokemuksia (Karlsson, L.) 2013 Puheenvuoroja narratiivisuudesta opetuksessa ja oppimisessa. Ropo, E. & Huttunen, M. (eds.). Tampere: Tampere University Press, p. 171-198 28.
  
• Voimauttava varhaiskasvatus: Leikkivä, osallinen ja hyvinvoiva lapsi. (Kangas, Lastikka & Karlsson) (2021). Otava. Teos löytyy myös englanniksi. 
  
• Lapselle puheenvuoro. Ammattikäytännön perinteet murroksessa. (L. Karlsson) Edita 2000 (Kirjassa on analysoitu lasten omaa kertomakulttuuria ja sitä, mitä tapahtuu, kun ammattilaiset ryhtyvät saduttamaan.). Löytyy Celia—kirjastosta äänikirjana.
  
• Sadutus siltana kotoutumiseen, kohtaamiseen ja toisen kulttuurin ymmärtämiseen. Teoksessa: KOTO – Kohtaamisia taidolla ja taiteella – Kielten ja kulttuurien yhteisöllistä oppimista ja kotoutumista (toim. Karlsson, Lastikka & Vartiainen) 2018: https://koto-hanke52.webnode.fi/ 
  
• Sinun, minun, meidän mango. Sadutusta yli kulttuurirajojen. Karlsson, L. & Levamo, T-M. & Siukonen, S. (toim.) 2007. Helsinki: Taksvärkki ry. (Sadutus kansainvälisyyden edistäjänä eri maissa.): https://www.taksvarkki.fi/tv/wp-content/uploads/2011/07/Mango-2.-painos.pdf
  
• Your mango, my mango, our mango – Storycrafting across cultures. Helsinki: Taksvärkki ry. http://www.taksvarkki.fi/tv/wp-content/uploads/2014/09/Mango-English-edition.pdf
  
• Välkkeitä, valoja ja varjoja – kertomuksia lasten hyvinvoinnista. Karlsson, L., Puroila, A-M.& Estola, E. (ed.) (2016). N-Y-T-NYT Oy https://helda.helsinki.fi/handle/10138/334321
  
• Leikkivät tutkijat. Video ja kirja (M. Riihelä). Edita 2000. (Uutta tietoa teoriassa ja käytännössä lasten luovuudesta sekä siitä, miten toiminta pienten lasten kanssa voi pohjautua saduttavalle toimintatavalle, lasten ajatuksille ja miten toimintaa voi itse kehittää.) Video on Youtubessa: Https://www.youtube.com/watch?v=WoBAXfWE-AA&t=33s (tilaa: lapsetkertovat @ gmail . com)
  
• Yhdessä lasten kanssa – seikkailu osallisuuteen. (T. Stenius & L. Karlsson) MLL 2005 (Askeleet osallistavaan ja saduttavaan toimintaan lasten kanssa), nettiversio: http://www.edu.helsinki.fi/lapsetkertovat/Julkaisut/Stenius_Karlsson_Yhdessalastenkanssa.pdf 

LASTEN OMIEN SATUJEN KIRJOJA JA VIDEOITA, (tilaa: lapsetkertovat @ gmail . com):

• Korvaan päin – Lasten satujen kirja. 1–12 -vuotiaiden lasten omia satuja 5000 sadun arkistosta. Lapset kertovat ja toimivat ry. 2008. (Satukirja)
  
• Pättäni lapset kertovat tarinoitaan erityisopettajalle. Kemppainen, K. (toim.) (2000). Helsinki: Filminova, Stakes.  (Dysfaattisten lasten sadutuskokemuksia videolla.)
  
• Kerro satu I ja II ja III (Seitsenosainen video-sarja sadutuksesta). Tell a Story (englannin kielinen versio) Riihelä, M. (1997/ 2008). Helsinki: Stakes.
  
• Qissah Wa Tawassul – Satusilta – Kotka – Beirut Riihelä, M. (toim.) (2002/2008) Filminova, Stakes. (Kansainvälinen lasten satukirjeenvaihto, video).
  
• Sadutus on merkityksellinen hetki, Tiedevideot.fi, Karlsson & Tussitaikurit 2024: https://tiedevideot.fi/sadutus-on-merkityksellinen-hetki/

SAGOTERING (sadutus) PÅ SVENSKA agotering:

*Riihelä, M. & Karlsson, L. (2008). Barn skapar kultur i samverkan. In T. Thestrup & K. Thestrup (Eds.), Udkigsposter i børne- og ungdomskulturen. Tidsskrift for Børne- og ungdomskultur (52), 51–69.

*Karlsson, L. (1999). Sagofärden ändrade synen på barnen. In U. Palmenfelt (Ed.), Child research in Nordic countries Vol. I. (Barnkulturforskning i Norden del I). Barndomens kulturalisering. Åbo: Åbo Akademi. (2), 141–147. 

Sagotering är ett meningsfullt ögonblick, Tiedevideot.fi, Karlsson & Tussitaikurit 2024: https://tiedevideot.fi/sadutus-on-merkityksellinen-hetki/

STORYCRAFTING (sadutus) STUDIES IN ENGLISH e.g.:

* Karlsson & Tussitaikurit (2024). Storycrafting is a moment full of meaning, Tiedevideot.fi: https://tiedevideot.fi/sadutus-on-merkityksellinen-hetki/

* Karlsson, L. (2013). Storycrafting method – to share, participate, tell and listen in practice and research. The European Journal of Social & Behavioural Sciences, Special Volumes VI Design in Mind, 6(3), 1109–1117. http://www.futureacademy.org.uk/files/menu_items/other/ejsbs88.pdf

* Piipponen, O.( 2022). Children encountering each other through stories: Developing a dynamic approach to interculturality in primary schools. https://erepo.uef.fi/handle/123456789/26784

* Lastikka, A-L., & Karlsson, L. (2022). My story, your story, our story: Reciprocal Listening and Participation through Storycrafting in Early Childhood Education and Care. In H. Harju-Luukkainen, J. Kangas, & S. Garvis (Eds.), Finnish Early Childhood Education and Care: A Multi-theoretical perspective on research and practice. Early Childhood Research and Education: An Inter-theoretical Focus. Springer Nature. Vol 1, pp. 147-164. DOI: https://doi.org/10.1007/978-3-030-95512-0_11

*Karlsson, L. (2020). Studies of Child Perspectives in Methodology and Practice with ‘Osallisuus’ as a Finnish Approach to Children’s Reciprocal Cultural Participation. In E. Eriksen Ødegaard & J. Spord Borgen (Eds.), Childhood Cultures in Transformation: 30 Years of the UN Convention on the Rights of the Child in Action towards Sustainability. Leiden, The Netherlands: Brill/Sense, 246–273. DOI: https://doi.org/10.1163/9789004445666_013

*Hohti, R. & Karlsson, L. (2013). Lollipop Stories: Listening to children’s voices in the class-room and narrative ethnographical research. Childhood. DOI:10.1177/0907568213496655 http://chd.sagepub.com/content/early/2013/08/12/0907568213496655

*Karlsson, L., Lähteenmäki, M. & Lastikka, A-L. (2019). Increasing Well-Being and Giving Voice Through Storycrafting to Children Who Are Refugees, Immigrants, or Asylum Seekers. In J-A. Aerila & K. J. Kerry-Moran (Eds.), Story in Children’s Lives: Contributions of the Narrative Mode to Early Childhood Development, Literacy, and Learning. Springer, Cham (formerly Springer International) Educating the Young Child, 29–53. https://doi.org/10.1007/978-3-030-19266-2_3

* Ortju, L., Kankkunen, P., Haaranen, A., & Karlsson, L. (2023). Researcher-initiated role play, stimulated recall interview, storycrafting, painting and drawing as research methods to reach children’s perspectives in health science. Journal of Advanced Nursing, 00, 1-14. DOI: 10.1111/jan.16000, https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/jan.16000

*Piipponen, O., Karlsson, L. & Kantelinen, R. (2021). From ambivalent spaces to spaces of reciprocal encountering: developing classroom culture in an intercultural story exchange.  Journal of Multilingual & Multicultural Development. https://doi.org/10.1080/01434632.2021.1920027

*Piipponen, O. & Karlsson, L. (2021). ‘Our stories were pretty weird too’ – Children as creators of a shared narrative culture in an intercultural story and drawing exchange. In International Journal of Educational Research. 106(12), 101720. https://doi.org/10.1080/00313831.2020.1869084
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0883035520318267?via%3Dihub

*Piipponen, O. & Karlsson, L. (2019). Children encountering each other through storytelling: Promoting intercultural learning in schools. The Journal of Educational Research 112 (5), 590–603. DOI: 10.1080/00220671.2019.1614514, https://www.tandfonline.com/eprint/IHR42ATS6Q8NW4BE7BH4/full?target=10.1080/00220671.2019.1614514

*Piipponen, O. (2022). Children encountering each other through stories: Developing a dynamic approach to interculturality in primary schools. https://erepo.uef.fi/handle/123456789/26784

* Piipponen, O. (2023). Students’ perceptions of meaningful intercultural encounters and long-term learning from a school story exchange. International Journal of Educational Research, 119, 102169. https://doi.org/10.1016/j.ijer.2023.102169

MUITA JULKAISUJA

* Liisa Karlssonin julkaisuja löytyy täältä:  https://researchportal.helsinki.fi/fi/persons/liisa-karlsson/publications/