Aihearkisto: Ammattikäytännöt
Ammattilainen voi tukea vanhemmuutta lapsimyönteisen puheen avulla
Vierasbloggaajana Päivi Varonen Kasvatuksen ammattilaiset välittävät sekä tiedostaen että tiedostamattaan lapsikäsitystään vanhemmille. Ei siis ole merkityksetöntä, minkälainen sävy tiedonkulussa ja kuulumisten vaihtamisessa vanhempien suuntaan on – tapahtui tämä keskusteluna päiväkodin pihalla tai Wilma-järjestelmään kirjattuna viestinä. Vanhempien ja työntekijöiden välisessä viestinvaihdossa … Lue loppuun
Lempeyden pedagogiikkaa
Valitse näistä: Kuunneltava versio: https://podcasters.spotify.com/pod/show/stenius-tuula/episodes/Arjen-tohtori-kertoo-lempeyden-pedagogiikasta-e2irvfn Luettava versio alla: Rauhallinen lukuaika 5 minuuttia. Harppova lukuaika 3 minuuttia. Eräs kehittämisguru sanoi vuosia sitten, että parhaat jutut saattavat jäädä dokumentoimatta, koska ne vaan heitetään ilmaan. Väitöskirjatutkijalla voi olla paljon käyttämätöntä, mutta vaikuttavaa aineistoa. … Lue loppuun
Innosta sadutukseen ja kertomusten arkistointiin – Kansainvälinen sadutuksen ja sadunkerronnan päivä 20.3
Haastamme siis sinut, ryhmäsi ja tuttusi saduttamaan lasta, nuorta, aikuista, kollegaa, ikääntynyttä, ryhmää nyt tai jonakin muuna päivänä ja lähettämään tarinat sadutusarkistoon (alla linkki lupakaavakkeisiin ja ohjeeseen). Kansainvälistä sadutuksen ja sadunkerronnan päivä vietetään 20.3. päivän kunniaksi on julkaistu piirretty sadutus-video … Lue loppuun
Mistä koostuu 3–12-vuotiaan lapsen osallisuus lastensuojelun työntekijän tapaamisilla?
Vierasbloggaajana Katja Vironen Osallisuus on jokaisen lapsen oikeus, josta on säädetty YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa (1991/60), Suomen perustuslaissa (1999/731) ja lastensuojelulaissa (2007/417). Käytännössä tämä ei aina kuitenkaan toteudu ja osa lapsista jää toistuvasti vaille osallisuutta (mm. Cossar, Brandon & Jorda, … Lue loppuun
Väitöskirjani lapsen näkökulmasta
Jos joku erityiseksi määritelty lapsi lukisi tutkimukseni, miltä se hänestä näyttäisi? Tätä aion pohtia tässä kirjoituksessani, joka perustuu juuri julkaistuun väitöskirjaani. Toivon, että lapsi voisi suhtautua puutteellisuuteeni ymmärtäväisesti: olen vain aikuinen, ja se rajoittaa sitä, mitä pystyn ymmärtämään ja mitä … Lue loppuun
Huumorin kukka on kaunein, mutta miten sen saa kukkimaan?
Kirjoittajat: Tuula Stenius, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopistoLiisa Karlsson, dosentti, Helsingin yliopisto Huumori on kaiken ikäisille tärkeää, mutta pienten lasten huumoria on silti yllättävän vähän tutkittu. Tutkimme, millainen toimintakulttuuri edistää tai rajoittaa huumorin ja yhteisen ilon syntymistä päiväkotiryhmissä (Stenius & Karlsson 2023). … Lue loppuun
Häiriköintiä vai huumoria?
Voit myös kuunnella tekstin, kuunteluaika 9 minuuttia: https://on.soundcloud.com/xQoF5 Olen tutkinut viisi vuotta pienten lasten huumoria. Tämä kirjoitus käsittelee kysymystä, joka tulee useimmiten vastaan, kun luennoin aiheesta lasten kanssa toimiville ihmisille. Aluksi hieman pohjustusta, sitten kysymys ja vastaukseni. Pohjustus: Huumorissa on kysymys … Lue loppuun
Kävele kuin kulmikas pallo
Kuulosyöte, kesto 8 ja puoli minuuttia Ovatko toiset meistä jo lapsena humoristeja? Miten huumorintaju kehittyy? Tutkimme Juli-Anna Aerilan kanssa paljon huumoria käyttävien lasten toimintaa viidessä eri päiväkotiryhmässä. Videotallenteista löysimme lapsia, jotka käyttivät huumoria enemmän kuin toiset. Perinteisesti tällaisia lapsia on … Lue loppuun
#MinäTutkin
Twitterin aktiiviset käyttäjät ovat varmasti törmänneet viime vuosina kiertäneeseen #MinäTutkin -aihetunnisteeseen. Alkujaan kyseessä on tutkijoiden vastaliike yksittäisten tutkijoiden häirintää vastaan (Määttä, Syrjämäki & Laajalahti 2021). Tunnisteesta on muodostunut kiva tapa tiivistää tutkimusaiheensa lyhyesti ja kansantajuisesti. Usein tutkimuksesta käytettävä kieli on … Lue loppuun
”Kaikki on mahdollista, kun asenne on oikea”
Olen päässyt tänä syksynä keskustelemaan noin sadan keskiuusmaalaisen varhaiskasvatuksen ammattilaisten kanssa leikistä ja leikin kehittämisestä Kaikille yhteinen varhaiskasvatus -hankkeessa. Kantavana teemana pitämässäni leikin prosessikoulutuksessa on ollut ”Mietteissä muutos – Mikä muuttuu lapsen näkökulmasta?” Kokoonnuimme neljänä ryhmänä yhteensä kolme kertaa. Lähdimme … Lue loppuun
”Siis aikuiset määrää, mitä lapset saa tehä”
Pöydälläni on kirjoja, joissa sivutaan lasten ja aikuisten välisiä suhteita. Etsin vastausta, mitä lapset ajattelevat aikuisista ja olen lukenut useita tieteellisiä artikkeleita etsien myös lasten ääntä, lasten omaa puhetta. Tiedeartikkeleiden kirjoittajien on huolehdittava sanamääristä ja muista tärkeistä tieteellisistä välttämättömyyksistä, joten … Lue loppuun
Kohtaamisia lasten ja aikuisten kesken
Kohtaamme ihmisiä päivittäin eri tilanteissa ja jokainen kohtaaminen on ainutlaatuinen. Opettajille kohtaaminen on yksi työn perustehtävistä ja mielestäni jopa tärkein. Jari Wihersaaren väitöstutkimus (2011) tarkastelee kohtaamista opettajan työssä ja yhdistää siihen vahvasti dialogin. Kohtaaminen on myös merkityksellisessä roolissa lapsinäkökulmaisuuden tarkastelussa. … Lue loppuun
Heittäytymisen taito tuo aikuiset lähemmäksi lapsia
Kirjoittajadialogissa Elina Weckström ja Anna-Leena Lastikka Suomeen valmistui helmikuussa 2021 ensimmäinen kansallinen lapsistrategia (Valtioneuvosto, 2021), jonka tavoitteena on luoda aidosti lapsi- ja perhemyönteinen ja lapsen oikeuksia kunnioittava Suomi. Lapsistrategiassa varhaiskasvatus sekä esi- ja perusopetus nähdään lapsen keskeisimpinä arjen ympäristöinä, joissa … Lue loppuun
Miksi tapoja on vaikeaa muuttaa?
Kylvä ajatus, niitä teko.Kylvä teko, niitä tapa.Kylvä tapa, niitä luonne. Kun oivallat, miten tärkeää on käyttää turvavyötä, laitat aina sen lähtiessäsi, siitä tulee tapa ja voidaan sanoa, että huolehdit turvallisuudesta. Tapoja voi olla hyvässä ja pahassa ja kysymys kuuluukin, mikä … Lue loppuun
Osallisuudesta, oikeuksista ja toimintakulttuureista
”Usein ajatellaan, että osallisuus on irrallisia menetelmiä, joilla joku osallistaa jonkun, mutta tässä tutkimuksessa halusin esiin osallisuuden yhteisöllisen toimintakulttuurin”, sanoi Elina Weckström väitöstilaisuudessaan. Tämä on mielestäni tärkeä anti Elinan väitöskirjassa (Weckström 2021) ja sitä olisi hyvä pohtia muissakin yhteyksissä. Törmään … Lue loppuun
Lapsuus – mikä se on?
Tämä tuli mieleeni eräässä keskustelussa päiväkodin johtajan kanssa. Päiväkodin arjen kiireet, resurssipula, sijaiset ja vaihtuva henkilökunta vievät arjessa kaikilta työntekijöiltä paljon aikaa ja energiaa – eikä vähiten johtajalta. Toisinaan jopa pedagogiseen keskusteluun tarkoitetut alustat hukkuvatkin keskusteluun siitä, mihin työvuoroon kukin … Lue loppuun
Oleellisen oivaltamista ja poisoppimista
Olen luullut, että muutokset vaativat aina vuosien prosessin, mutta ei se niin välttämättä ole. Jos oivaltaa oleellisen, se voi muuttaa kerralla kaiken. Tässä on oma esimerkkini siitä. Vuonna 2003 pidin MLL:n osallisuusverkostossa lasten omaa kerhoa. Tarkoitukseni oli kokeilla käytännössä, miten … Lue loppuun
Oppia ikä kaikki Lontoossa
Olen kauan ajatellut kirjoittaa eräästä vähän hävettävästäkin kokemuksestani, joka kuitenkin kääntyi voitoksi. Lähdin kesällä 2018 Lontooseen näkemään päiväkotimaailmaa ja oppimaan englantia. Olin vuoden alussa aloittanut väitöskirjan aineiston keruun ja sain päähäni, että yhdistän englanninpuhumisen ja lapset. Olin sähköpostitse kertonut päiväkodille … Lue loppuun
Sukellus aineistoon – vielä kerran
Väitöstutkimukseni on edennyt yhteenvedon kirjoittamiseen. Kolme väitöskirjaani liittyvää artikkelia on julkaistu (Weckström ym., 2017; Karlsson, Weckström & Lastikka, 2018, Weckström ym., 2020) ja viimeinen julkaistaan lähiviikkoina (Weckström ym., 2021). Jokaista artikkelia varten olen käynyt palasen Terhokerhoissa ja päiväkodissa vuosina 2014-2017 … Lue loppuun
Lasten kanssa syntyy hyperhauskaa
Kirjoittajat: Tuula Stenius, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto.Liisa Karlsson, dosentti, Helsingin yliopisto. https://researchportal.helsinki.fi/fi/persons/liisa-karlssonAri Sivenius, yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto. https://uefconnect.uef.fi/henkilo/ari.sivenius/ Meillä on ilo kertoa pienten lasten huumoria koskevasta tutkimuksestamme. Tutkimme millaista 1-6 -vuotiaiden lasten keskinäinen huumori oli ja missä tilanteissa huumori näkyi päiväkodin arjessa. Mikä lasten keskinäisessä huumorissa … Lue loppuun
Onko lapsi tasa-arvoinen aikuisten joukossa?
Vierasbloggaajana Laura Ortju Kirjoittaessani pro gradu -tutkimustani pikkulapsen osallisuudesta perusterveydenhuollon hoitotyössä sain perehtyä käsitteen lapsi määrittelyyn. Helppoa, ajattelin ensin. Olen tehnyt lasten kanssa töitä vuosia. Kirjoitustyön edetessä tulin kuitenkin toisiin aatoksiin. Olen ollut taipuvainen ajattelemaan lapsen kehitystä ikäsidonnaisesti, mikä on … Lue loppuun
“Sä voisit olla krokotiili” – aikuinen leikkijänä varhaiskasvatuksen arjessa
Viime viikolla 9.5. vietettiin Mannerheimin Lastensuojeluliiton koordinoiman Leikkipäiväverkoston innoittamana valtakunnallista leikkipäivää. Koska tänä vuonna yhteiset tapahtumat leikin tiimoilta eivät onnistuneet, verkosto halusi kannustaa ihmisiä leikkimään perhepiirissä tai etäyhteyksien kautta. Leikki jakaa kuitenkin aikuisten kesken edelleen mielipiteitä. Pitääkö aikuisen leikkiä? Onko … Lue loppuun
Etäopetus uutena normaalina
Koronapandemia saapui vauhdilla hieman yli kuukausi sitten elämäämme ja muokkasi kertaheitolla tutun ja turvallisen arkemme. Olen kohdannut koulumaailmaa koskevia poikkeusolojen tuomia rajoituksia luokanopettajan näkökulmasta. Opettajat kaikilla asteilla ovat parin päivän aikana joutuneet muuttamaan oman työskentelytapansa lähes kokonaan siirtymällä lähiopetuksesta etäyhteyksien … Lue loppuun
Miten helpottaa pelkoa ja ahdistusta? Koronavirus ajassa
Huoli ja paniikki iskee – pysähdy yhdessäoloon, keskusteluun, kohtaamaan ja kuuntelemaan lapsia, nuoria ja aikuisia sekä hanki luotettavaa tietoa. Tilanne Suomessa ja globaalisti on hyvin poikkeuksellinen. Kaikki tuntuvat puhuvan koronaviruksesta. Paniikkimielialaa on nähtävissä taloudessa, terveydenhuollossa, tiedotusvälineissä, somessa ja esimerkiksi … Lue loppuun
Varhaiskasvatuksen laaduntarkastelua lapsen silmin
Olen tutkimuskäynnillä päiväkodissa. 3-5-vuotiaiden ryhmä on lähdössä metsäretkelle. Olen lähdössä heidän mukaansa keräämään tutkimusaineistoani eli videoimaan lasten ja aikuisten vuorovaikutusta. Minulla on muistivihko ja tabletti kainalossa. Neljävuotiasta Sampoa kiukuttaa. Hän ei haluaisi lähteä metsään. Sampo ei löydä itselleen mieleistä paikkaa … Lue loppuun
Voiko lähihoitaja olla hyvä kasvattaja?
Olen ollut kasvatusaineiden opettajana lähihoitajakoulutuksessa vuodesta 2005. Kun minulta on kysytty, mitä teen työkseni, olen usein säväyttänyt kuulijaa kertomalla, että ”Opetan 16- vuotiaille, miten lapsia kasvatetaan.” Kuulija ymmärtää, että 16-vuotias on itsekin vielä lapsen kirjoissa Suomen lain mukaan ja häntä … Lue loppuun
Lapsen näkökulman hyödyntäminen tuen suunnittelussa varhaiskasvatuksessa
Vierasbloggaajana Noora Heiskanen ”Mulle tulee joskus hölmö olo. Sillon mä pelleilen. Mulla on se (paino)koira sylissä piirillä, se painaa tästä näin (jalka) ja ne ei liiku. Se on hyvä. Hyppiminen kans auttaa, ja jäätelö.” Lapsen oikeus olla osallinen kehityksen … Lue loppuun
Näkyykö aloite – merkitseekö se?
Ihmisinä olemme kaikki vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Jokapäiväiseen kanssakäymiseen kuuluu oleellisesti aloitteet eli ehdotukset, kysymykset, tarinat ja vaikkapa uuden ajatuksen esittäminen, vastustaminen tai huomion kiinnittäminen johonkin uuteen. Aloite voi olla sanallisen tai kirjallisen aloitteen lisäksi esimerkiksi äännähdys, toimintaa, ilme taikka liike. … Lue loppuun
Äiti, eihän ne edes puhu mulle
Sairaan lapsen osallisuudesta omassa hoitoprosessissa Vierasbloggaajana nimimerkki ”Ikuisesti kiitollinen äiti” Vuosi on tuonut perheellemme uudenlaista näkökulmaa terveyteen ja elämän haurauteen. Olemme viettäneet tunteja, päiviä ja öitä sairaalassa. Oma päällimmäinen huoleni vanhempana on ollut lapsen kärsimys. Päällimmäinen toiveeni on ollut, että … Lue loppuun
Miten arvioida käyttäytymistä?
Uusi lukuvuosi peruskoulussa on käynnistynyt ja opettajat sekä oppilaat ovat täydessä työntouhussa. Koulun perustehtävä koostuu kahdesta osa-alueesta; opetuksesta sekä muusta kasvatustoiminnasta, joita arvioidaan läpi vuoden. Arviointi on iso osa koulun arkea ja sen rooli Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) merkittävä. Mikä … Lue loppuun
“Kattokaas, kyllä mä tiedän mun elämästä”
Jokaiselle varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu), jonka avulla ryhmän pedagogiselle toiminnalle asetetaan lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevia tavoitteita. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laadintaan osallistuvat ryhmän kasvattajien lisäksi lapsen huoltajat. Varhaiskasvatuussuunnitelman perusteiden mukaan myös lasta on kuultava oman varhaiskasvatussuunnitelmansa laadinnassa. … Lue loppuun
Maista keittoa, syö vähän, ota perunaa, maista kananpala, syö, syö!
Vuosia sitten teimme MLL:ssa pienimuotoisen tutkimuksen osallisuudesta, kun pidin leikkikerhoa. Siihen kuului kerhotilanteiden videointi, joissa olin ainoa aikuinen. Olin yllättynyt siitä, kuinka ohjaileva olin. Pidin siihen asti itseäni hyvin lapsilähtöisenä. Tämä videointi ja siitä tekemäni havainnot muuttivat minussa perusteellisesti jotain. Sen … Lue loppuun
Voivatko lapset ja nuoret vaikuttaa ilmastonmuutokseen?
Ensin pitää tehdä tunnustus. Mokasin pahan kerran: havahduin liian myöhään maaliskuun 15. päivän merkityksellisyyteen. Kuulin koululaisten ilmastolakosta vasta edellisenä iltana, ja olen siitä lähtien harmitellut, etteivät minun oppilaani päässeet kokeilemaan kansalaisaktivismia tärkeän asian vuoksi. Onneksi niin moni muu osallistui. Sittemmin … Lue loppuun
Orff-pedagogiikan lumoissa
(julkaistu JaSeSoi Journalissa 2/2018) ”Valitkaa pareittain liikkeet, jotka kuvaavat kanaa ja munaa.” ”Seuraavat neljä tahtia voit improvisoida.” ”Tehkää pienryhmissä kehorytmejä osaksi kokonaisuutta.” Muun muassa tällaisia ohjeita saimme osallistuessani Orff-pedagogiikan kurssille. Ohjeiden pohjalta syntyi upeita kokonaisuuksia, joissa liike, lorut, laulu, … Lue loppuun
Hyvinvointipalveluissa kohdataan perheet eri tavoin – toimintaa voi kehittää mallilla
Tutkimme hyvinvointipalveluja käyttäjien eli lasten ja perheiden näkökulmasta (Honkanen, Poikolainen & Karlsson 2018). Tarkastelimme palvelukokemuksia erilaisissa ongelmanratkaisutilanteissa ja näiden kokemusten vaikutusta institutionaaliseen luottamukseen toisin sanoen käyttäjien luottamusta esimerkiksi sosiaalitoimen, koulun, työvoimatoimiston ja Kelan palveluihin. Lisäksi analysoimme sitä, mikä edistää ja … Lue loppuun
Lupaan kannustaa ja kehua sinua!
Vuosia sitten markettien kassat alkoivat yhtäkkiä sanoa päivää. Se tapahtui melkein yhtä aikaa kaikkialla Suomessa. (Sitten tuli ”laitetaanko pieneen pussiin” ja ”kuittia?”). Sanomalla jokaiselle asiakkaalle päivää ja katsomalla silmiin saatiin jotain myönteistä aikaan. Laadukkaasta kassuudesta on tullut jopa kilpailua, kuka … Lue loppuun
Voiko ikävä tuntua käsissä?
Vierailijabloggaajana Sari-Anne Paaso Istumme lattialla yhdessä pienten 3-5-vuotiaiden kehittäjäkavereiden kanssa. Kehittäjäkaverimme asuvat sijaisperheissä ja heidät on kutsuttu opettamaan meitä aikuisia, jotta voisimme kohdata pienet lapset entistä paremmin lastensuojelussa. Juttelemme lasten kanssa siitä, millaista on, kun ei asu omien vanhempien kanssa. … Lue loppuun
Sadutusta kuvakorteilla
Lapset ovat piirissä lattialla. Heidän keskellään on kymmeniä laminoituja kuvakortteja, joissa on kuvia henkilöistä, eläimistä, paikoista, tavaroista sekä tekemistä kuvaavista asioista. Aamupiirissä on alkamassa kuvasadutus. Perinteinen sadutus on lapsille tuttua. Sitä on toteutettu yksin ja pienryhmissä. Yksi ryhmän lapsista ei … Lue loppuun
Huomaa näkymätön lapsi
Tove Janssonin novellissa ”Näkymätön lapsi” Muumitaloon saapuu pieni Ninni, joka on muuttunut näkymättömäksi pahansuopaa sarkasmia viljelevän tätinsä talossa. Jää muumiperheen tehtäväksi selvittää, kuinka lapsi muutettaisiin taas näkyväksi. Ninni muuttui näkymättömäksi pikkuhiljaa. Ensin rajat alkoivat hämärtyä, kunnes lopulta lapsesta ei ollut … Lue loppuun
Ihmissuhteita rakentamassa
Vierasbloggaajana Ilona Fagerström Lapsi: Mummi, oliks festareita silloin, kun sä olit pieni? Mummi: No ei ollu! Lapsi: Mut Ruisrock oli, kun se on ollu niin pitkään. Mummi: No ei ollu! Kun mä olin pieni ei ollut festareita. Varmaan oli, kun … Lue loppuun
Me ollaan semmoinen perhe, että me mennään aina kuuhun
Toimivatko hyvät teoriat käytännössä? Tässä ohikiitäviä hetkiä päiväkotiarjesta, joista tuli hyvä mieli. Ihan tavallista, mutta toimivaa! Kiintymyssuhteen turvaaminen: Ryhmän pienin lapsi kulkee selkärepussa ja sylissä niin kauan kuin hän sitä osoittaa tarvitsevansa. Ryhmä toimii pienimmän ehdoilla. Älänkääntö eli tavoitepuhe: Kaksi … Lue loppuun
Lasten ja nuorten näkökulmat tutkimuksessa ja toiminnassa
”Lapsi- ja lapsuudentutkimuksessa on herätty huomaamaan, että myös lapsilla on tietoa, näkökulmia ja ideoita, joita kenelläkään muulla ei ole. Yhä enemmän on innostuttu lasten mukaan ottamisesta tutkimuksen tiedon tuottajiksi ja jopa kanssatutkijoiksi. Tällöin törmätään tutkimustraditioihin ja -käytänteisiin, jotka on luotu … Lue loppuun
Yäk aamupiiri
Vuosia sitten olin päiväkodissa sijaisena. Maanantaina ennen aamupiiriä eskarilainen näytti kasvun kansionsa etusivun. Siinä luki: Yäk aamupiiri. Aamupiiri kesti rituaaleineen kauan: mikä päivä, kenen päivä, millainen ilma, ketä paikalla, ketä ei paikalla, mitä tehdään tänään ja lopuksi vielä jokaisen viikonlopputarinat. … Lue loppuun
Näkökulmia varhaiskasvatuksen osallisuuteen
Uuden varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (vasu) käyttöönoton myötä osallisuus on herättänyt keskustelua ja pohdintaa monissa eri yhteyksissä kuten varhaiskasvattajien fecebook-ryhmissä, useissa blogeissa sekä erilaisissa osallisuuteen liittyvissä seminaareissa ja koulutuksissa. Osallisuuden määritelmä on kirjava ja uusi vasu on velvoittava, joten ei ole ihme, … Lue loppuun
Kyselemisestä kuunteluun
Nuori – joka asui jo omillaan naapurissa – kirjoitti viestin: ”Tuutko ulos hetkeks?” Tottahan Alinaa oli mukava tervehtiä pitkästä aikaa. Kun he tapasivat, tuli aikuisen heti kyseltyä: ”Mitä kuuluu? Miten koulussa sujuu? Miten se teidän esitys meni? Mitä.. ? Milloin…?” … Lue loppuun
Mitä tehdä kun lapsi, nuori tai aikuinen kohtaa kriisin?
Turun puukotuksesta puhuvat kaikki tiedotusvälineet, aikuiset, nuoret ja lapset. Tämä voi tuottaa pelkoa ja ahdistusta. Suomalaiset ovat kohdanneet kriisin ja se järkyttää meitä kaikkia. Nyt tarvitaan tekoja. Erityisesti silloin kun lasta tai nuorta pelottaa tai ahdistaa on kuuntelulla suuri merkitys. … Lue loppuun
Leikin ylistys
Onneksi olkoon varhaiskasvattaja! Olemme saaneet käyttöömme 1.8.2017 alkaen uuden varhaiskasvatussuunnitelman, jossa ei vain suositella toimimaan tietyllä tavalla vaan velvoitetaan aikaisempaa vahvemmin huomioimaan lasten näkökulmat työssämme. Valtakunnallisen ohjauksen tarkoituksena on luoda yhdenvertaiset edellytykset lasten kokonaisvaltaiselle kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle varhaiskasvatuksessa. Tämä … Lue loppuun
Sylin salaisuus
Olen pistänyt merkille suomalaisessa varhaiskasvatuksessa mielenkiintoisen vallankäytön välineen – sylin. Olen törmännyt sylikeskusteluun mitä kummallisemmissa yhteyksissä. Ensimmäinen omakohtainen kosketukseni ammattimaiseen sylissä pitämiseen on peruskoulun kahdeksannelta luokalta. Olin työelämään tutustumisessa kotikuntani päiväkodissa ja hoivasin innokkaana neljätoistavuotiaana päiväkodin lapsia. Pidin pientä unenpöpperöistä … Lue loppuun
Nuoret arvostavat työpajojen tarjoamaan sosiaalista tukea
Vierasbloggaajana Matilda Wrede-Jäntti Neljän vuoden aikana (2014–2018) suoritettava tutkimushanke “Uppföljning Ung”1 selvittää nuorten työpajakokemuksia muun muassa siitä, mikä on ollut juuri heille erityisen arvokasta pajalla. Nuorille suunnatut työpajat työskentelevät alle 29-vuotiaiden kanssa, joilta puuttuu koulutus- ja työpaikka. Pajan tavoitteena on … Lue loppuun
Epävarmuutta vai pärjäämistä?
Perheiden tukemisessa en usko kieltoihin, määräyksiin tai syyllistämiseen. Neuvolan julistaminen some-vapaaksi alueeksi (vaikkakin vain ”suositusmielessä”) tai kotiväkivallan vastainen kampanjointi, jossa musta lintu vie someäidin lapsen, saavat karvani nousemaan pystyyn. En vain yksinkertaisesti usko, että tällaisella osoittelevalla ja syyllistävällä otteella voidaan aidosti … Lue loppuun
Lapsinäkökulma 