Aihearkisto: Toimijuus ja osallisuus
Innosta sadutukseen ja kertomusten arkistointiin – Kansainvälinen sadutuksen ja sadunkerronnan päivä 20.3
Haastamme siis sinut, ryhmäsi ja tuttusi saduttamaan lasta, nuorta, aikuista, kollegaa, ikääntynyttä, ryhmää nyt tai jonakin muuna päivänä ja lähettämään tarinat sadutusarkistoon (alla linkki lupakaavakkeisiin ja ohjeeseen). Kansainvälistä sadutuksen ja sadunkerronnan päivä vietetään 20.3. päivän kunniaksi on julkaistu piirretty sadutus-video … Lue loppuun
Mistä koostuu 3–12-vuotiaan lapsen osallisuus lastensuojelun työntekijän tapaamisilla?
Vierasbloggaajana Katja Vironen Osallisuus on jokaisen lapsen oikeus, josta on säädetty YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa (1991/60), Suomen perustuslaissa (1999/731) ja lastensuojelulaissa (2007/417). Käytännössä tämä ei aina kuitenkaan toteudu ja osa lapsista jää toistuvasti vaille osallisuutta (mm. Cossar, Brandon & Jorda, … Lue loppuun
Väitöskirjani lapsen näkökulmasta
Jos joku erityiseksi määritelty lapsi lukisi tutkimukseni, miltä se hänestä näyttäisi? Tätä aion pohtia tässä kirjoituksessani, joka perustuu juuri julkaistuun väitöskirjaani. Toivon, että lapsi voisi suhtautua puutteellisuuteeni ymmärtäväisesti: olen vain aikuinen, ja se rajoittaa sitä, mitä pystyn ymmärtämään ja mitä … Lue loppuun
Ohikiitäviä hetkiä, erilaisia ilmaisun tapoja, yllätyksiä ja syvempää ymmärrystä lapsimukavuusalueella?
Oivalluksia lasten kanssa käytävästä dialogista Vierasbloggaajana Reetta Kalliomeri Askartelemme äänenvoimistimia lasten kanssa. Kysymme lapsilta, onko lasten elämässä sellaisia asioita, mitä pitäisi muuttaa. Eräs lapsi kertoo, että sellaisia ovat “Kaikki ne pahat kohdat”.Ihmettelemme ääneen, mikähän se sellainen paha kohta voisi olla, … Lue loppuun
Mitä se osallisuus oikein on?
Vierasbloggaajana Elina Stenvall Lasten ja nuorten osallisuus puhututtaa, mutta mistä me oikeastaan puhumme, kun puhumme osallisuudesta? Osallisuus tuntuu olevan kuin saippuapala, joka lipeää otteesta aina, kun siitä luulee saaneensa otteen tai se muuttuu merkitykseltään hähmäiseksi. Osallisuus tuntuu tarkoittavan jokaiselle jotain, … Lue loppuun
Kansainvälinen sadutuksen ja sadunkerronnan päivä 20.3.
SADUTUSHAASTE: Nyt kaikki saduttamaan lasta, aikuista, naapuria tai vaikkapa isoisää! 20.3 vietetään kansainvälistä sadutuksen ja sadunkerronnan päivää. Lähde mukaan Sadun päivän viettoon saduttamalla lapsia, nuoria, vanhempiasi, ystäviäsi tai työkavereitasi. Näin pääset kuulemaan, millaisia ajatuksia heillä on. Todella kuuntelemaan intensiivisesti ja … Lue loppuun
#MinäTutkin
Twitterin aktiiviset käyttäjät ovat varmasti törmänneet viime vuosina kiertäneeseen #MinäTutkin -aihetunnisteeseen. Alkujaan kyseessä on tutkijoiden vastaliike yksittäisten tutkijoiden häirintää vastaan (Määttä, Syrjämäki & Laajalahti 2021). Tunnisteesta on muodostunut kiva tapa tiivistää tutkimusaiheensa lyhyesti ja kansantajuisesti. Usein tutkimuksesta käytettävä kieli on … Lue loppuun
Lapsen hyväksyntä tutkimukselle – eettisesti kestävää toteuttamistapaa etsimässä
Olen väitöstutkimukseni alkumetreillä ja tärkeän asian äärellä: valmistelen tutkimustiedotetta ja suostumuslomaketta. Aion kerätä aineistoa yhdessä lasten kanssa muun muassa leikkimällä, saduttamalla ja piirtämällä. Tilanteet on tarkoitus videoida. Koska tutkimukseeni osallistuu alle kouluikäisiä henkilöitä, oletin tarvitsevani eettisen toimikunnan lausunnon. Lausuntoa ei … Lue loppuun
Ohjattu toiminta tukee lapsen kasvua
Ote tutkimuspäiväkirjasta, Iceheartsin kerhotila: ”Osa pelaa pleikkarilla, osa puhelimilla, osa pelaa futista ja osa tekee läksyjä. Jokainen valitsee itse, mitä tekee ja he voivat vaihtaa tekemistä missä vaiheessa vaan. Toiminta on hyvin vapaata, mutta kaikki puuhaavat jotain.” Havainnoin vuosina 2019-2020 … Lue loppuun
Heittäytymisen taito tuo aikuiset lähemmäksi lapsia
Kirjoittajadialogissa Elina Weckström ja Anna-Leena Lastikka Suomeen valmistui helmikuussa 2021 ensimmäinen kansallinen lapsistrategia (Valtioneuvosto, 2021), jonka tavoitteena on luoda aidosti lapsi- ja perhemyönteinen ja lapsen oikeuksia kunnioittava Suomi. Lapsistrategiassa varhaiskasvatus sekä esi- ja perusopetus nähdään lapsen keskeisimpinä arjen ympäristöinä, joissa … Lue loppuun
Pipo päässä pakkasella
Lukiessani Tuula Steniuksen blogikirjoitusta Oleellisen oivaltamista ja poisoppimista, kuulin omantunnon kolkuttavan jostain takaraivon suunnalta. Kuinka monta kertaa olenkaan itse sortunut niin työssä kuin kotona ohjaamaan lasten leikkiä ja toimintaa aivan tarpeettomasti. Tuula kuvaa kirjoituksessaan sitä, miten oppi antamaan lapsille valtaa … Lue loppuun
Osallisuudesta, oikeuksista ja toimintakulttuureista
”Usein ajatellaan, että osallisuus on irrallisia menetelmiä, joilla joku osallistaa jonkun, mutta tässä tutkimuksessa halusin esiin osallisuuden yhteisöllisen toimintakulttuurin”, sanoi Elina Weckström väitöstilaisuudessaan. Tämä on mielestäni tärkeä anti Elinan väitöskirjassa (Weckström 2021) ja sitä olisi hyvä pohtia muissakin yhteyksissä. Törmään … Lue loppuun
Monimenetelmällisyys tasoittamassa lapsen ja aikuisen välistä valta-asetelmaa
Vierasbloggaajana Tiina Lehto-Lundén Lasten ja aikuisten välisiin suhteisiin ja toimintaan liittyy aina valtaa. Pääsääntöisesti myös ajatellaan, että valta on aikuisten käsissä. Mutta onko meillä aikuisina mahdollisuutta tasoittaa tai kääntää valta-asetelmaa esimerkiksi valitsemalla tietynlaisia työskentelymenetelmiä lasten kanssa toimittaessa? Vastaus on: kyllä. … Lue loppuun
Ilmapiiri on läsnä kaikkialla
”Meillä on vihainen Pässi jonka nimi on Iivari. Kerran isä päästi lampaat ulos hakaan, ja me kaikki menimme sinne ruokkimaan Pontusta. Mutta kun hän näki Iivarin keskellä lammaslaumaa, minä sanoin:– Minä en uskalla mennä hakaan, kun Iivari on siellä.– Minä … Lue loppuun
Oppimisvaje, hyvinvointivaje vai sydämen vaje?
Julkisessa keskustelussa, SOMEn syövereissä ja nurkkapöytien puskaradioissa on ollut paljon keskustelua korona-ajan aiheuttamasta oppimisvajeesta. Sen paikkaamista on mietitty tukiopetuksen, -pajojen, erityisopetuksen, avustajien, moniammatillisen yhteistyön ja vaikka minkä keinoin. Hyvä, mutta kiteytyykö ongelma todella vain oppimisvajeeseen. Pitkittynyt koronakriisi on jo nyt … Lue loppuun
Beings ja becomings
Joku* lapsuudentutkija sanoitti aikoinaan osuvasti lapsiin yleistä suhtautumista niin, kuin he eivät olisi ollenkaan “human beings” vaan ainoastaan “human becomings”. Tällä tarkoitetaan sitä, että lapset nähdään vain tulevina aikuisina, jolloin heidän nykyisyyttään ei pidetä yhtä arvokkaana kuin valmistautumista tulevaan aikuisuuteen. … Lue loppuun
Lapsuus ja aika: keskeisiä poimintoja Lapsuudentutkimuksen päiviltä 2021
Saatat ajatella, että aika on neutraali, yksiselitteinen asia, jonka kulua mitataan kelloilla ja joka kulkee tasaiseen tahtiin menneisyydestä kohti tulevaisuutta. Saatat myös ajatella, että aika vaikuttaa kaikkiin lapsiin samalla tavalla. ”Lapsuus ja aika” oli teemana tämän vuoden Lapsuudentutkimuksen päivillä, joita … Lue loppuun
Lapsi tulee ensin, musiikki vasta sitten
Vierasbloggaajana Maija Puromies Olen tekemässä väitöskirjatutkimusta El Sistema -nimisestä sosiaalisesta musiikkikasvatusmenetelmästä. Sen toiminta alkoi Venezuelassa vuonna 1975 ja se on levinnyt tällä hetkellä joka mantereelle ja yli 60 maahan. Vaikka mallinnettuja yhteisiä elementtejä löytyy, voidakseen tulla kutsutuksi El Sistemaksi, on … Lue loppuun
Lapsinäkökulmaisuuden tarkastelua
Yllä oleva kuva on otettu Yosemiten kansallispuistosta Yhdysvalloista pari vuotta sitten. Maisemaa tuijotellessani tunsin itseni hyvin pieneksi mutta samalla myös voimaantuneeksi. Luonto on minulle suuri voimavara, joka auttaa jaksamaan arjen pyörteissä. Resilienssillä tarkoitetaan yksilön mahdollisuuksia selviytyä sisäisistä ja ulkoisista stressitekijöistä … Lue loppuun
Tutkija, kuinka lapsinäkökulmainen on teoreettinen viitekehyksesi?
Tutkin väitöskirjassani koululaisten kulttuurienvälisiä kohtaamisia. Tutkimuksen alusta asti olen joutunut joudun miettimään, millaisia tutkimusmenetelmiä käytän, jotta lasten näkökulmat tulisivat aineistossa esille. Lähestyessäni väitöskirjatyöni loppua, olen alkanut myös pohtia sitä, soveltuvatko kulttuurienvälisyyden tutkimuksen teoreettiset viitekehykset lapsinäkökulman tarkasteluun. Kulttuurien kohtaamisia on tutkittu … Lue loppuun
Sukellus aineistoon – vielä kerran
Väitöstutkimukseni on edennyt yhteenvedon kirjoittamiseen. Kolme väitöskirjaani liittyvää artikkelia on julkaistu (Weckström ym., 2017; Karlsson, Weckström & Lastikka, 2018, Weckström ym., 2020) ja viimeinen julkaistaan lähiviikkoina (Weckström ym., 2021). Jokaista artikkelia varten olen käynyt palasen Terhokerhoissa ja päiväkodissa vuosina 2014-2017 … Lue loppuun
Onko lapsi tasa-arvoinen aikuisten joukossa?
Vierasbloggaajana Laura Ortju Kirjoittaessani pro gradu -tutkimustani pikkulapsen osallisuudesta perusterveydenhuollon hoitotyössä sain perehtyä käsitteen lapsi määrittelyyn. Helppoa, ajattelin ensin. Olen tehnyt lasten kanssa töitä vuosia. Kirjoitustyön edetessä tulin kuitenkin toisiin aatoksiin. Olen ollut taipuvainen ajattelemaan lapsen kehitystä ikäsidonnaisesti, mikä on … Lue loppuun
Voinko vielä kertoa sinulle kuvistani? ─ Lapsen näkökulmaa odottelun tiloissa
Vierasbloggaajana Anna Kristiina Kokko Lähestyessäni koulua, johon olen menossa tekemään tutkimusta lasten kokemasta toimijuudesta ja osallisuudesta, on mielessäni ajatus kahdenlaisen aineiston tuottamisesta. Ensinnäkin aineistoa tuotetaan yhdessä lasten kanssa visuaalisin menetelmin – valokuvaamalla ja kuvista keskustelemalla. Tämän lisäksi aineistoa tuotetaan osallistuvan … Lue loppuun
Lapsen oikeus kielen kuntoutukseen
Vierasbloggaajana Sirpa Tarvainen Onni rakentaa hiekkalinnaa esikoulun pihalla kavereidensa kanssa. Usein yhteisleikit sujuvat hyvin. Välillä Onnia kuitenkin harmittaa, kun hän ei ymmärrä kaikkea mitä kaverit leikeissään puhuvat. Tällöin Onni purkaa harmitustaan fyysisesti tönien. Vanhemmat ja varhaiskasvatuksen opettaja ovat huolissaan pojan … Lue loppuun
“Sä voisit olla krokotiili” – aikuinen leikkijänä varhaiskasvatuksen arjessa
Viime viikolla 9.5. vietettiin Mannerheimin Lastensuojeluliiton koordinoiman Leikkipäiväverkoston innoittamana valtakunnallista leikkipäivää. Koska tänä vuonna yhteiset tapahtumat leikin tiimoilta eivät onnistuneet, verkosto halusi kannustaa ihmisiä leikkimään perhepiirissä tai etäyhteyksien kautta. Leikki jakaa kuitenkin aikuisten kesken edelleen mielipiteitä. Pitääkö aikuisen leikkiä? Onko … Lue loppuun
Etäopetus uutena normaalina
Koronapandemia saapui vauhdilla hieman yli kuukausi sitten elämäämme ja muokkasi kertaheitolla tutun ja turvallisen arkemme. Olen kohdannut koulumaailmaa koskevia poikkeusolojen tuomia rajoituksia luokanopettajan näkökulmasta. Opettajat kaikilla asteilla ovat parin päivän aikana joutuneet muuttamaan oman työskentelytapansa lähes kokonaan siirtymällä lähiopetuksesta etäyhteyksien … Lue loppuun
Lapsen näkökulman hyödyntäminen tuen suunnittelussa varhaiskasvatuksessa
Vierasbloggaajana Noora Heiskanen ”Mulle tulee joskus hölmö olo. Sillon mä pelleilen. Mulla on se (paino)koira sylissä piirillä, se painaa tästä näin (jalka) ja ne ei liiku. Se on hyvä. Hyppiminen kans auttaa, ja jäätelö.” Lapsen oikeus olla osallinen kehityksen … Lue loppuun
Case homekoulu: Lapsen näkökulma ja tiedolla johtaminen
Kotikunnassani on kamppailtu monien muiden kuntien tapaan homekouluongelmien kanssa. Yksi kunnan kouluista on pitkään ollut tarkkailun kohteena ja joulukuussa 2019 kunnanvaltuusto päätti sen osalta, että syksylle 2020 suunniteltujen väistötilojen hankkimista siirretään vuodelle 2021. Edellisenä vuonna asiasta oli niin ikään kamppailtu, kun … Lue loppuun
Sadutuksesta lapsinäkökulmaisiin sattumiin
Ryhmäsadutus, 5 lk., 26 oppilasta: ”Olipa kerran apina, joka halusi lentää, mutta hän ei osannut. Siihen ei auttanut edes Red Bull. Eräänä päivänä se tippui puusta ja sen jalka murtui. Leijona auttoi häntä, mutta leijona huijasi häntä ja heitti hänet … Lue loppuun
Näkyykö aloite – merkitseekö se?
Ihmisinä olemme kaikki vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Jokapäiväiseen kanssakäymiseen kuuluu oleellisesti aloitteet eli ehdotukset, kysymykset, tarinat ja vaikkapa uuden ajatuksen esittäminen, vastustaminen tai huomion kiinnittäminen johonkin uuteen. Aloite voi olla sanallisen tai kirjallisen aloitteen lisäksi esimerkiksi äännähdys, toimintaa, ilme taikka liike. … Lue loppuun
Saavatko päiväkodin pienimmät vaikuttaa arkeensa?
Kulunut vuosi on haastanut itseäni varhaiskasvatuksen opettajana siirryttyäni eskareilta työskentelemään päiväkodin pienimpien, 1-3-vuotiaiden, ryhmään. Vaikka muutos piti sisällään muutakin, ennen kaikkea vuosi on asettanut uudenlaisia haasteita lasten toiveiden ja ajatusten tavoittamiselle. Kuten Lattiahavaintoja kirjoituksessa todetaan, on aikuisen oltava herkkänä lapsen … Lue loppuun
Äiti, eihän ne edes puhu mulle
Sairaan lapsen osallisuudesta omassa hoitoprosessissa Vierasbloggaajana nimimerkki ”Ikuisesti kiitollinen äiti” Vuosi on tuonut perheellemme uudenlaista näkökulmaa terveyteen ja elämän haurauteen. Olemme viettäneet tunteja, päiviä ja öitä sairaalassa. Oma päällimmäinen huoleni vanhempana on ollut lapsen kärsimys. Päällimmäinen toiveeni on ollut, että … Lue loppuun
Miten arvioida käyttäytymistä?
Uusi lukuvuosi peruskoulussa on käynnistynyt ja opettajat sekä oppilaat ovat täydessä työntouhussa. Koulun perustehtävä koostuu kahdesta osa-alueesta; opetuksesta sekä muusta kasvatustoiminnasta, joita arvioidaan läpi vuoden. Arviointi on iso osa koulun arkea ja sen rooli Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) merkittävä. Mikä … Lue loppuun
KOULUN KRIISIPUHELIN SOI
Julkisen keskustelun pohjalta voidaan ajatella koulun olevan murroksessa. Keskustelua leimaa negatiivissävytteinen huutelu niin opettajien, emeritusten, vanhempien kuin toimittajienkin suulla. Opettajat eivät viihdy työssään, koulumaailma koetaan rikkonaiseksi, opetussuunnitelma epäkelvoksi ja moni lapsi voi huonosti. Onko todella niin? Opetuksen uudistaminen sekä mm. … Lue loppuun
“Kattokaas, kyllä mä tiedän mun elämästä”
Jokaiselle varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu), jonka avulla ryhmän pedagogiselle toiminnalle asetetaan lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevia tavoitteita. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laadintaan osallistuvat ryhmän kasvattajien lisäksi lapsen huoltajat. Varhaiskasvatuussuunnitelman perusteiden mukaan myös lasta on kuultava oman varhaiskasvatussuunnitelmansa laadinnassa. … Lue loppuun
Transforming Education for the Youth, by the Youth
“This year, Youth Day highlights the theme of Transforming Education to make it more inclusive, accessible and relevant to today’s world.” – António Guterres, UN Secretary-General, Message on International Youth Day Monday saw the 20th anniversary of International Youth Day, … Lue loppuun
Maista keittoa, syö vähän, ota perunaa, maista kananpala, syö, syö!
Vuosia sitten teimme MLL:ssa pienimuotoisen tutkimuksen osallisuudesta, kun pidin leikkikerhoa. Siihen kuului kerhotilanteiden videointi, joissa olin ainoa aikuinen. Olin yllättynyt siitä, kuinka ohjaileva olin. Pidin siihen asti itseäni hyvin lapsilähtöisenä. Tämä videointi ja siitä tekemäni havainnot muuttivat minussa perusteellisesti jotain. Sen … Lue loppuun
Oikeus tulla suojelluksi ja oikeus osallistua – myös pienillä ja puhumattomilla
Lapsen oikeus tulla suojelluksi ja oikeus osallistua tuntuvat usein ristiriitaisilta. Esimerkiksi jos puhutaan lapsen oikeudesta päättää, osallistuuko hän johonkin tieteelliseen tutkimukseen vai ei. Ensimmäiseksi tulee mieleen, että eihän ainakaan pieni lapsi voi sellaisesta päättää, kun ei ymmärrä, mistä tieteellisessä tutkimuksessa … Lue loppuun
Raivari metrossa – kenen vastuulla on kasvattaa lasta?
Odottelen metroa Matinkylässä ja huomaan sivusilmällä, kun pieni poika kiipeilee aseman penkeillä. Metro saapuu ja nousemme kaikki kyytiin. Myös äiti ja lapsi tulevat samaan vaunuun kanssani. Melkein heti poika aloittaa raivokohtauksensa. Hän karjuu vaativasti ja viljelee runsaasti kirosanoja: ”Vittu-paska-perkele!” Me … Lue loppuun
Tää on sun peli! KESY- materiaali lapsen osallisuuden tukena koulussa
Vierasbloggaajana Anu Uusikylä “Mää oon hyvä kässässä. Oma koti on paras. Oon tottunut oleen surussa ja piirtelen kun tuntuu vaikeelta. Jos mua itkettää meen yksin metsään. Opin parhaiten ryhmässä. Mä en pysty syömään maksalaatikkoa.” Olen pelannut luokanopettajan ja tutkijan ominaisuudessa … Lue loppuun
Voivatko lapset ja nuoret vaikuttaa ilmastonmuutokseen?
Ensin pitää tehdä tunnustus. Mokasin pahan kerran: havahduin liian myöhään maaliskuun 15. päivän merkityksellisyyteen. Kuulin koululaisten ilmastolakosta vasta edellisenä iltana, ja olen siitä lähtien harmitellut, etteivät minun oppilaani päässeet kokeilemaan kansalaisaktivismia tärkeän asian vuoksi. Onneksi niin moni muu osallistui. Sittemmin … Lue loppuun
Kulttuurisia kohtaamisia tarinoiden äärellä – KOTO-Satusiltoja-näyttely
KOTO- ja Satusiltoja-hanke ovat keränneet ja taltioineet paljon maahanmuuttaja-, turvapaikanhakija- ja kantasuomalaislasten ja -nuorten sadutuksia. Halusimme herättää kirjatut sadut eloon uudella tavalla niin, että ne voisi lukemisen lisäksi myös kuulla lasten- ja nuorten kertomina. Ajatus päätettiin toteuttaa, mutta lukuhetki yllätti: … Lue loppuun
Orff-pedagogiikan lumoissa
(julkaistu JaSeSoi Journalissa 2/2018) ”Valitkaa pareittain liikkeet, jotka kuvaavat kanaa ja munaa.” ”Seuraavat neljä tahtia voit improvisoida.” ”Tehkää pienryhmissä kehorytmejä osaksi kokonaisuutta.” Muun muassa tällaisia ohjeita saimme osallistuessani Orff-pedagogiikan kurssille. Ohjeiden pohjalta syntyi upeita kokonaisuuksia, joissa liike, lorut, laulu, … Lue loppuun
Hyvinvointipalveluissa kohdataan perheet eri tavoin – toimintaa voi kehittää mallilla
Tutkimme hyvinvointipalveluja käyttäjien eli lasten ja perheiden näkökulmasta (Honkanen, Poikolainen & Karlsson 2018). Tarkastelimme palvelukokemuksia erilaisissa ongelmanratkaisutilanteissa ja näiden kokemusten vaikutusta institutionaaliseen luottamukseen toisin sanoen käyttäjien luottamusta esimerkiksi sosiaalitoimen, koulun, työvoimatoimiston ja Kelan palveluihin. Lisäksi analysoimme sitä, mikä edistää ja … Lue loppuun
Lupaan kannustaa ja kehua sinua!
Vuosia sitten markettien kassat alkoivat yhtäkkiä sanoa päivää. Se tapahtui melkein yhtä aikaa kaikkialla Suomessa. (Sitten tuli ”laitetaanko pieneen pussiin” ja ”kuittia?”). Sanomalla jokaiselle asiakkaalle päivää ja katsomalla silmiin saatiin jotain myönteistä aikaan. Laadukkaasta kassuudesta on tullut jopa kilpailua, kuka … Lue loppuun
Voiko ikävä tuntua käsissä?
Vierailijabloggaajana Sari-Anne Paaso Istumme lattialla yhdessä pienten 3-5-vuotiaiden kehittäjäkavereiden kanssa. Kehittäjäkaverimme asuvat sijaisperheissä ja heidät on kutsuttu opettamaan meitä aikuisia, jotta voisimme kohdata pienet lapset entistä paremmin lastensuojelussa. Juttelemme lasten kanssa siitä, millaista on, kun ei asu omien vanhempien kanssa. … Lue loppuun
Kaikkia lapsia voi kuulla ja kuunnella
Vierasbloggaajana Katja Mettinen Olen kuunnellut tänä vuonna 61 lasta ja nuorta osana Keski-Suomen lasten ja perheiden palveluiden muutosohjelmaa. Lapset ja nuoret olivat iältään 3-30-vuotiaita ja heidän kanssaan toteutettiin yhteistutkimisen päiviä arjen, osallisuuden ja palvelukokemusten teemoilla. Yhteistutkiminen (esim. Palsanen 2013) nimenomaan … Lue loppuun
Lapsen oikeuksia toteutetaan joka päivä
Onnea kaikki lapset! Lapsen oikeuksien päivää vietetään tänään 20.11. Tänä vuonna järjestetään myös ensimmäistä kertaa erityisesti kouluille suunnattu toiminnallinen lapsen oikeuksien viikko. Pohdin aikaisemmassa blogikirjoituksessani ”Opettaja ei ole kiinnostunut siitä mitä minulle kuuluu” lapsen kohtaamisen ja kuulluksi tulemisen kokemuksia ja esteitä koulussa … Lue loppuun
Sadutusta kuvakorteilla
Lapset ovat piirissä lattialla. Heidän keskellään on kymmeniä laminoituja kuvakortteja, joissa on kuvia henkilöistä, eläimistä, paikoista, tavaroista sekä tekemistä kuvaavista asioista. Aamupiirissä on alkamassa kuvasadutus. Perinteinen sadutus on lapsille tuttua. Sitä on toteutettu yksin ja pienryhmissä. Yksi ryhmän lapsista ei … Lue loppuun
Kohtaamista lapsen vai aikuisen ehdoilla?
Vierasbloggaajana Reetta Kalliomeri Viime viikkoina on keskusteltu lasten kuulemisesta erityisesti lastensuojelun kentällä. Oman työni näkökulmasta olen miettinyt, millaisia kertomisen mahdollisuuksia me ylipäätään tarjoamme pienille lapsille erilaisissa palvelukohtaamisissa tai millaisia odotuksia tapaamisille asetamme. Mieleeni palautui monenlaisia muistikuvia omalta ammatilliselta polulta: Palasi … Lue loppuun
Lapsinäkökulma 