Oppimisvaje, hyvinvointivaje vai sydämen vaje?

Julkisessa keskustelussa, SOMEn syövereissä ja nurkkapöytien puskaradioissa on ollut paljon keskustelua korona-ajan aiheuttamasta oppimisvajeesta. Sen paikkaamista on mietitty tukiopetuksen, -pajojen, erityisopetuksen, avustajien, moniammatillisen yhteistyön ja vaikka minkä keinoin. Hyvä, mutta kiteytyykö ongelma todella vain oppimisvajeeseen. Pitkittynyt koronakriisi on jo nyt lisännyt eriarvoisuutta lasten ja nuorten keskuudessa. Monien ryhmien tilanne vaatisi erityistä huomiota, sillä tilanne on vaikuttanut kielteisesti jo valmiiksi heikommassa asemassa olevien elämänlaatuun ja hyvinvointiin. Lasten ja nuorten tilanne tulisi huomioida kokonaisvaltaisesti, mutta sosiaalitoimi on jo entuudestaan kuormittunut eikä nuorisotoimikaan kaikkeen repeä.

– pitkittyvä kriisi vaikuttaa syvästi jo valmiiksi heikommassa asemassa olevien lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin, ja kriisin sosiaaliset vaikutukset voivat olla erittäin pitkäaikaisia. Siksi kriisin seurauksia on seurattava pitkäjänteisesti. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin turvaamiseen on varmistettava riittävät voimavarat. 

Valtioneuvosto: Sosiaali- ja terveysministeriö

– Huonosti voivia on nyt aivan liikaa. Monet vanhemmat ovat kuormittuneempia nyt korona-aikana, ja lapset aistivat sen, vaikka asiasta ei kotona puhuttaisi. Kun nuoren taustalla on entistäkin kuormaa, opinnot kärsivät ja toiminnanohjauksen ja ahdistuksen sekä masennuksen oireet nousevat pintaan. Näiden nuorten toivottomuus ja synkät uhkakuvat ovat lisääntyneet

Psykologilehti / Marja Puustinen

Kavereita ja sukulaisia kohdataan Meetissä, harrastukset ovat olleet tauolla ja sosiaalinen verkosto kutistuu sähköiseksi pisteeksi. Monelle ihmiskontaktien puute on opiskelun showstopperi. Toki on olemassa myös vastakkaisia, positiivisia esimerkkejä myönteisestä kehityksestä. Siltikin, polarisaatio ja ambivalenssin kokemukset ovat kasvussa: Ihmisiä syrjäytyy, vetäytyy, ahdistuu ja alkoholisoituu, muista aineista puhumattakaan. Ongelmat heijastuvat edelleen lapsiin ja nuoriin.

Peruskoulu tavoittaa kattavasti lähes kaikki nuoret, mutta ei yksin pysty ihmeisiin. Kielteisten vaikutusten rajaamiseksi tarvitaan sekä pikaista että pitkäkestoista toimialoja integroivaa yhteistyötä. Lapsia ja nuoria tulee kuunnella, jotta tukea on mahdollista kohdentaa juuri heille ominaisilla, yksilöllisillä tavoilla iästä, sukupuolesta ja taustasta riippumatta. Moniammatillinen yhteistyö onkin ensisijaisen tärkeää, mutta toimiakseen se vaatii joustavuutta ja enemmän resursseja. Nopeasti. Muuten hintalappua ei lasketa enää euroissa, vaan menetetyissä tulevaisuuksissa.

Vai onko sittenkin kyse sydämen vajeesta? Emmekö enää välitä riittävästi? Toivottavasti ei. Nyt jos koskaan olisi syytä pitää huolta toinen toisistamme.

Timo Hirvonen, KM (erityisluokanopettaja, ikuinen tohtorikoulutettava)
Helsinki

PS. On ollut absurdia seurata Suomen suurimman kaupungin poukkoilua näinkin tärkeän asian parissa: syksyn koulubudjetti on edelleen auki, eikä riittävän kattavaa suunnittelu- tai rekrytointityötä ole siten voinut tehdä.

– Ilman lisärahoitusta etenkin oppimisessa tukea tarvitsevat lapset ja nuoret uhkaavat ensi syksynä jäädä vaille riittävää aikuisen huomiota, sanotaan Helsingin Vanhemmat ry:stä.

yle.fi

– Asialla on kiire, koska budjetinlisäys tarkoittaa opettajaresurssia, ja opettajat pitäisi rekrytoida kevätlukukauden aikana, jotta he ovat syksyllä valmiina aloittamaan tehtävissään

Yle.fi

Lähteitä ja lisätietoa:

Lasten ja nuorten hyvinvointi koronakriisin jälkihoidossa (Valtioneuvosto 2020:21)

Lapset, nuoret ja koronakriisi (Valtioneuvosto 2021:2)

Nuorten hyvinvointi (THL)

Korona-aika syventää lasten ja nuorten hyvinvoinnin eroja (Psykologilehti/Puustinen)

Tietoja Timo Hirvonen

- KM, luokanopettaja/erityisopettaja/erityisluokanopettaja - tohtorikoulutettava (sadutus erityisopetuksessa: lasten toiminnallisia tiloja) - osa-aikainen lastenkirjailija - kouluttaja / valmentaja / yksityisopettaja
Kategoria(t): Hyvinvointi, kohtaaminen, koulu, Lasten näkemykset, Nuoret, Toimijuus ja osallisuus Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s