Hyvinvointia oppimassa erilaisissa ympäristöissä

Yhteiskirjoitus Jaana Poikolainen & Kati Honkanen

Ihmiset sekä kokevat että oppivat hyvinvointia ja pahoinvointia elinympäristöissään. Lapselle ja nuorelle hyvinvointioppimisen ensisijainen konteksti on perhe ja koti, mutta myös esimerkiksi koulu, asuinalue ja vapaa-ajan harrastuspaikat.

Yhteiskunnan kaupungistuessa ja modernisoituessa myös käsitys hyvinvoinnista on muuttunut. Sukupolvinäkökulmasta tarkasteltuna siirtymä maatalousyhteiskunnasta monikulttuuriseen informaatioyhteiskuntaan on ollut nopea. Hyvinvointitiedon rakentuminen ei enää pohjaudu pääasiassa edellisten sukupolvien kokemuksiin, eri sukupolvilla on usein erilaisia, risteäviäkin, käsityksiä hyvinvointiin liittyvistä tekijöistä ja niiden merkityksistä.

Erityisesti nopeiden kaupunkiympäristöön liittyvien muutosten vuoksi on tärkeää tuottaa tilallisesta ja ajallisesta näkökulmasta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja hyvinvoinnin oppimisesta. Millaisia ovat ne ympäristöt, jotka tuottavat lapsille ja nuorille hyvinvointia nyky-yhteiskunnassamme? Millaisissa ympäristöissä lapset ja nuoret kokevat pahoinvointia? Entä miten lasten ja nuorten olemassa olevia ympäristöjä voidaan rakentaa heidän hyvinvointiaan tukeviksi? Näihin kysymyksiin voimme parhaiten saada vastauksia lapsilta ja nuorilta itseltään.

Pyrimme löytämään lasten näkemyksiä ympäristöistään tutkimushankkeessa Asuinalue lapsiperheiden kokemana (2013–2015). Hankimme lapsinäkökulmaisia aineistoja eri menetelmillä: lapsia ja nuoria pyydettiin esimerkiksi valokuvaamaan ja piirtämään heille tärkeitä paikkoja ja kertomaan paikkoihin liittyvistä kokemuksistaan valokuvien ja piirustusten avulla.

Lapsille on tärkeää mahdollisuus liikkua omatoimisesti ja turvallisesti asuinalueellaan, jossa on mahdollisuus viettää aikaa luontoympäristössä. Lapsille merkityksellisiksi hyvinvoinnin paikoiksi vakokuva- ja piirustuskeskusteluissa paljastuivat koti, sen lähellä sijaitsevat rakennetut leikkialueet ja rakentamattomat vihreät luontoalueet sekä koulu. Koti on kaikille tärkeä hyvinvointipaikka, mutta myös koulua kuvattiin ja piirrettiin hyvinvointia tukevana paikkana, jossa voi tavata kavereita. Myös luontoympäristö on nuorille ja lapsille tärkeä paikka, jossa voidaan hengailla tai leikkiä kavereiden kanssa. Kaupunkisuunnittelussa olisi hyvä huomioida lasten ja nuorten tarve saada oleilla ja kulkea itsenäisesti asuinalueellaan.

Tarkastelimme tutkimuksessa myös lapsiperheiden vanhempien kokemuksia. Vanhempien arvioidessa hyvinvoinnilleen merkityksellisiä paikkoja ja tiloja, tarkastelivat he asiaa usein lastensa näkökulmasta: ympäristö, joka koettiin riittävän turvallisena ja virikkeellisenä lapselle, oli vanhemman näkökulmasta hyvä elinympäristö.

morkokuvapallot

Jaana Poikolainen ja Kati Honkanen

Lähteitä

Poikolainen, J. & Honkanen, K. (2016). Asukkaiden subjektiiviset hyvinvointikokemukset ja hyvinvointipalveluiden kehittäminen. Teoksessa Järvelä, J & Tuominen, M. Hyvinvoiva asuinalue – yhteistyöllä kehittäen. Lahti, Lahden kaupunki, 68–99.

Tietoja Kati Honkanen

Teen Itä-Suomen yliopistossa kasvatustieteellistä väitöstutkimusta, jonka työnimi on Hyvinvoinnin paikat ja tilat: Monimenetelmällinen tutkimus lapsiperheiden jäsenten ja nuorten aikuisten hyvinvoinnin kokemuksista arjen toimintaympäristöissä. Väitöskirjani on viimeistelyvaiheessa. Hallintotieteiden lisensiaatin tutkimuksen olen tehnyt vuonna 2012 lastensuojelun organisaatioiden kehittämisestä ja muutoksen johtamisesta. Olen työskennellyt vuodesta 2005 alkaen erilaisissa kehittämis- ja tutkimushankkeissa, kuten Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksella projektipäällikkönä Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa (2017-2018). Vuodesta 2020 alkaen toimin Jyväskylän ammattikorkeakoulussa sosiaalialan lehtorina. Twitter: @honkanen_kati
Kategoria(t): Hyvinvointi, Lasten näkemykset, Ympäristöt. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s