KM Elina Weckströmin väitös 15.10.2021: Sosiaalinen kestävyys vahvistuu varhaiskasvatuksessa lasten ja aikuisten yhteistyössä
Varhaiskasvatuksen laadun näkökulmasta on merkityksellistä, että varhaiskasvatuksen henkilöstö hyödyntää toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa lasten aloitteita sekä edistää lasten ja aikuisten välistä vuorovaikutusta. Kasvatustieteen maisteri Elina Weckströmin väitöskirjassa tarkasteltiin sosiaalisesti kestävää osallisuuden toimintakulttuuria, jossa kaikilla varhaiskasvatuksen yhteisön jäsenillä on mahdollisuus tulla kuulluksi, tehdä aloitteita ja ilmaista mielipiteensä.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että lapset ja varhaiskasvatuksen henkilöstö ovat halukkaita sitoutumaan uudenlaiseen toimintaan ja rakentamaan yhteisöllistä me-narratiivia, joka luo perustan sosiaalisesti kestävälle osallisuuden toimintakulttuurin mallille.
– Sosiaalisesti kestävällä osallisuuden toimintakulttuurilla edistetään tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta sekä ehkäistään syrjäytymistä, Weckström tiivistää.
Hän tutki väitöskirjassaan lasten ja varhaiskasvatuksen henkilöstön toiminnasta lasten osallisuutta vahvistavia käytänteitä ja loi tulostensa pohjalta käsitteellisen mallin avuksi sosiaalisesti kestävän osallisuuden toimintakulttuurin rakentamiseksi varhaiskasvatuksessa.
– Osallisuutta on tutkittu varhaiskasvatuksessa pitkään, mutta aikaisemmat tutkimustulokset osoittavat, että se ei ole velvoittavista asiakirjoista huolimatta vakiintunut osaksi varhaiskasvatuksen arkea.
Malli tukena lasten osallisuuden vahvistamisessa
Weckströmin luoman sosiaalisesti kestävän osallisuuden toimintakulttuurin mallin avulla varhaiskasvatuksen henkilöstön on helpompi hahmottaa, miten osallisuuden toimintakulttuuri rakentuu ja miten sitä voi työssään edistää.
Mallin perustana on me-narratiivi, joka tarkoittaa yhteisöllisyyden rakentamista, yhteisiä kertomuksia sekä kaikkien ryhmän jäsenten, niin lasten kuin aikuisten, aktiivista ja sensitiivistä läsnäoloa.
– Edellytykset osallisuuden toteutumiselle luodaan päiväkodin johtajan ja varhaiskasvatuksen henkilöstön vuoropuhelussa. Osallisuuden vahvistaminen edellyttää halua muuttaa totuttuja toimintatapoja, varhaiskasvatuksen päivittäisiä rutiineja sekä lasten ja aikuisten välisiä vuorovaikutustapoja.
Mallin mukaan lasten ja aikuisten yhteisessä toiminnassa osallisuuden tavoitetilana ovat turvallisuuteen, ilmapiiriin ja toimintaan liittyvät tekijät.
– Tässä varhaiskasvatuksen ammattilaisten kannattaa keskittyä lapsiryhmän ja sen aikuisten ryhmäytymiseen ja kaikkien ryhmän jäsenten tasapuoliseen huomioimiseen. Lapset pitävät myös toiminnan kiireettömyyttä ja toimintaan osallistumisen vapaaehtoisuutta tärkeinä osallisuutta vahvistavina asioina, kuvailee Wekcström.
Osallisuutta vahvistavana työkaluna toimii projektiperustaisesti etenevä kehä, jossa lapset ja aikuiset lähtevät liikkeelle lapsen tai aikuisen esittämästä alkuideasta ja etenevät sadutuksen avulla yhteiseen kerronnalliseen leikkiin, toiminnan kokoavaan päätösjuhlaan ja toiminnan muisteluun.
Weckströmin mukaan sosiaalisesti kestävän osallisuuden toimintakulttuurin rakentaminen sisältää useita erilaisia elementtejä, joiden painotus vaihtelee varhaiskasvatuksen eri toiminnoissa, eri ajankohtina ja eri-ikäisten lasten kanssa toimittaessa.
– Toimintakulttuurin muutos edellyttää tietoista ja pitkäjänteistä työtä osallisuuden vahvistamiseksi päiväkodin pedagogisissa ratkaisuissa, lasten ja henkilöstön välisissä suhteissa ja henkilöstön päivittäisissä valinnoissa.
Tutkimukseen osallistui 41 iältään 3–7-vuotiasta lasta ja 19 varhaiskasvatuksen lastenhoitajaa ja opettajaa yksityisestä päiväkodista sekä 12 iältään 4–12-vuotiasta lasta Koko Suomi leikkii -hankkeen kahdesta Terhokerhosta. Tutkimusaineisto koottiin yhdessä tutkimuksen osallistujien kanssa ja se koostui muun muassa haastatteluista, ryhmäkeskusteluista, päiväkirjamerkinnöistä ja toimintaa kuvaavista kertomuksista.
Kasvatustieteen maisteri Elina Weckströmin kasvatustieteen väitöskirja Kertoen rakennettu – toimien toteutettu: Sosiaalisesti kestävän osallisuuden toimintakulttuurin rakentaminen varhaiskasvatuksessa tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa Joensuun kampuksella ja verkossa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii emeritaprofessori Eeva Hujala Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Sari Havu-Nuutinen Itä-Suomen yliopistosta. Väitöstilaisuutta voi seurata verkossa. Tilaisuus on suomenkielinen.
****
Lapsinäkökulmaisen tutkimuksen lähestymistapoja ja metodologiaa –seminaari
Perjantai 02.11.2018, klo 09:00 – 16:00
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, os. Mannerheimintie 166, Hki, Salit 1-3
Seminaarissa tarkastellaan tutkimukseen liittyviä ilmiöitä
lapsinäkökulmaisesti. Millaisilla menetelmillä lasten kokemuksia ja asioille
antamia merkityksiä voidaan tutkia? Mitä on kanssatutkijuus? Asettaako
lapsinäkökulmainen tutkimus erityisiä haasteita pohdittaessa
tutkimuseettisiä kysymyksiä? Millainen on teoreettinen ymmärryksemme
lapsuudesta? Miten lapsinäkökulmaista tutkimusta voidaan hyödyntää
käytäntöjen kehittämisessä?
Aamupäivän luento-osuus on kaikille yhteinen ja
iltapäivällä on työpajoja.
Työpajojen teemat: Muun muassa lapsen näkökulma tutkimusaineistojen
analysoinnissa, uudet lapsinäkökulmaiset tutkimusmenetelmät, pienen ja/tai
puhumattoman lapsen näkökulma tutkimuksessa, kanssatutkijuus omassa
työyhteisössä sekä tutkimuksen hyödyntäminen lapsi- ja perhepalveluiden
kehittämisessä. Työpajoihin on mahdollisuus ehdottaa omaa esitystä teemaan
liittyen ilmoittautumisen yhteydessä.
Seminaarin kohderyhmät: Lapsuutta ja lasta tutkivat, lapsien kanssa tutkimusta
tekevät, lasten ja nuorten parissa työskentelevät ja toimintaa kehittävät
työntekijät.
Seminaarin järjestäjät: Lapsuudentutkimuksen seura, Lapset kertovat ja
toimivat tutkija- ja kehittäjäverkosto, Lapsinäkökulmatutkijat sekä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos / Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma
(LAPE).
Tilaisuus on osallistujille maksuton. Tarkempi ohjelma ja ilmoittautumislinkki julkaistaan lähempänä tilaisuutta.
Ilmoittautuminen on sitova.
Lisätietoja:
Kati Honkanen kati.honkanen@thl.fi
https://www.thl.fi/sv/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri/-/event/3618948
*****
Riikka Hohdin väitöstilaisuus
Classroom matters: Research with children as entanglement
Riikka Hohti
riikka.hohti@helsinki.fi
******
VII Conference on Childhood Studies on 6 – 8 June 2016 in Turku
Konferenssissa lapsinäkökulmatutkijoiden yhteinen symposium tiistaina 7.6. klo 13:00
”STUDIES OF CHILD PERSPECTIVE – CONNECTING TRENDS AND OPEN QUESTIONS”
Minna Lähteenmäki & Liisa Karlsson: Where is my home? Well-being aspects in asylum-seeking children’s stories
Kati Honkanen & Jaana Poikolainen: Subjective residential experiences and well-being environments from the perspective of a child and young
Johanna Olli: Nonverbal children and child perspective studies
Riikka Hohti, Minna Ruckenstein & Katariina Stenberg: ‘Put your mobile phones away, please’ – a nomadic study on child-digital device-assemblages in classroom
Tuure Tammi: Are there politics in hybrid childhoods? Experimenting with children’s entanglements in mold school.
Lisätietoa konferenssista kotisivuilta ja Twitteristä.
*****
Aiemmat tapahtumat:
Lapsinäkökulmainen tutkimus, mitä kuuluu?
Yleisölle avoin ja maksuton seminaari
keskiviikkona 13.5.2015 klo 10.00-12.15
Siltavuorenpenger 5A , sh K113, Helsinki
Aihetunniste Twitterissä: #LNtutk
Seminaaria voi seurata omalta tietokoneelta tästä linkistä:
https://connectpro.helsinki.fi/okl_hohti/
Oheisesta linkistä saa yhteyden seminaaritilaan adobe connect pro -ohjelman kautta. Yhteys avataan noin 20 minuuttia ennen tilaisuuden alkua. Osallistujien kannattaa sulkea näkymästään kaikki muut ikkunat ja suurentaa seminaaritilasta lähetettävä kuva. Kuulokkeilla kuunteleminen on suositeltavaa. Huomioittehan, että etäyhteys on riskialtis, ja äänen ja kuvan laatua ei voida taata.
Olet myös tervetullut paikan päälle osoitteeseen: Opettajankoulutuslaitos, Siltavuorenpenger 5A, Helsinki, seminaaritila K113
Seminaariosallistuminen ja essee voi toimia korvaavana tehtävänä. Keskustele asiasta opettajasi kanssa.
Seminaarin esityksissä aihepiireinä muun muassa:
* päiväkoti ja hyvinvointi
* lasten tekemät havainnot koululuokasta
* vammaiset lapset ja leikki
* lasten ja ikäihmisten yhteinen toiminta
* lapsi kansalaisena ja homekoulukamppailu
Ohjelmassa myös kommentteja ja keskustelua.
OHJELMA
10.00 Tervetulosanat Liisa Karlsson ja Lapsinäkökulmainen tutkijaryhmä
10.15 TtM, sh, tohtorikoulutettava Johanna Olli (Turun yliopisto): Leikki lapsen ja ammattilaisen kohtaamisen paikkana
Leikki on lapselle luontainen toimintamuoto ja vuorovaikutustapa. Miten ammattilaiset osaavat kohdata lapsen leikissä? Miten leikissä näkyy lapsinäkökulmaisuus tai ammattilaislähtöisyys? Oman tutkimukseni kontekstina on lastenneurologinen osasto ja toimijoina sairaanhoitajat sekä leikki-ikäiset lapset, joilla on erilaisia kehityksen variaatioita.
10.30 KK Elina Weckström (Helsingin yliopisto): Lapset ja ikäihmiset toiminnan arvioijina
Ilonhetkiä lasten ja ikäihmisten yhteisessä kerhotoiminnassa. Lapset ja ikäihmiset havainnoivat kerhon toimintaa pitämällä päiväkirjaa. Lisäksi he ottavat valokuvia, piirtävät ja kertovat yhteisessä toiminnassa iloa tuottavista asioista. Tutkimukseni kontekstina on Koko Suomi leikkii -hankkeen Terhokerhot ja niihin osallistuvat lapset ja ikäihmiset.
10.45 Kommenttipuheenvuoro, KM Jaakko Hilppö ja keskustelua
11.55 KM (LO), tohtorikoulutettava Tuure Tammi (Helsingin yliopisto): Homekoulukamppailut ja lapsuus
Viime aikoina koulujen sisäilmaongelmat ovat aiheuttaneet poikkeuksellista yhteiskunnallista
liikehdintää koululakkojen muodossa. Näiden lakkojen kautta vanhemmat ovat argumentoineet huolta sisäilmaongelmien vaikutuksista lasten terveyteen. Esityksessä tarkastelen lapsuutta homekoulukamppailun kontekstissa vanhempien, opettajien ja lasten haastattelujen pohjalta. Minkälaisia neuvotteluja lapsuudesta käydään, ja millaisena kamppailu näyttäytyy lapsille?
12.10 HTL, suunnittelija/tutkija Kati Honkanen, (Itä-Suomen yliopisto, Helsingin yliopisto): Lasten hyvinvointi päiväkotiympäristössä – lapset määrittelevät hyvinvointiaan valokuvaamalla, piirtämällä ja kertomalla
Esityksessä tarkastellaan lasten tapoja hahmottaa omaan hyvinvointiinsa liittyviä asioita sekä esitellään heidän määrittelemiään hyvinvointipaikkoja ja -tekijöitä. Lapset valokuvasivat kolmessa lahtelaisessa päiväkodissa lempipaikkojaan ja -asioitaan sekä tilanteita, jotka tuottavat heille hyvinvointikokemuksia. Valokuvahaastatteluissa he kertoivat ottamistaan valokuvista sekä niiden merkityksistä. Lisäksi lapset tuottivat hyvinvointitietoa piirtämällä ja piirustusten pohjalta toteutettiin ryhmäkeskusteluja.
11.25 Kommenttipuheenvuoro, FM Noora Pyyry ja keskustelua
11.35 KM, MuM (LO), tohtorikoulutettava Riikka Hohti (Helsingin yliopisto): Mitä koululuokassa tapahtuu? Lapsuuden, aikuisuuden ja tutkimuksen nomadiset välitilat.
Väitöstutkimuksessani käsittelen koululuokkaa lasten vapaasti kirjoittamien havaintojen, ajatusten ja tarinoiden pohjalta. Moniulotteiset kirjoitukset ovat haastaneet tutkijaa etsimään kokeilevia laadullisen analysoinnin tapoja. Tässä esityksessä käsittelen tilannetta, jossa kahden vuoden jälkeen palaan luokkaan kertomaan tutkimuksesta lapsille. Nomadinen tutkimusote avaa tilaa liikkumiselle eri aikojen ja paikkojen, lapsen ja aikuisen kategorioiden, erilaisten tavaroiden, tekemisten, tekstien sekä teorioiden välissä.
11.50 KT, professori, dos. Liisa Karlsson (Itä-Suomen yliopisto): Lapsinäkökulmainen tutkimus, mitä nyt?
Sadutuksen kehittäjä ja Sukelluksia lapsinäkökulmaiseen tutkimukseen ja toimintaan -teoksen toimittaja ja kirjoittaja esittelee lapsinäkökulmaisen lähestymistavan perusteita ja tämän hetken kiinnostavia avauksia. Mitä teoreettisia ja käytännön toiminnan suuntaviivoja on havaittavissa, mikä on ajankohtaista juuri nyt?
12.05 Kommenttipuheenvuoro KT, yliopistonlehtori Anna Rainio ja keskustelua
12.15 Seminaarin päätös
12.30 Lapsuudentutkimuksen seura ry:n sääntömääräinen vuosikokous. Ilmoittautumisia pyydetään sihteeri Marko Lähteenmäelle perjantaihin 8.5.2015 klo 16 mennessä. Kokoukseen ilmoittautuneille on tarjolla salaattilounas.
Järjestää: Lapsinäkökulmainen tutkijaryhmä, Lapset kertovat ja toimivat kehittäjä- ja tutkijaverkosto (LKT),
Lapsuudentutkimuksen seura, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto
Paluuviite: Lapsinäkökulmainen tutkimus, mitä kuuluu? -seminaari 13.5.2015 klo 10-12.15 | LAPSET KERTOVAT JA TOIMIVAT RY
Paluuviite: Lapsinäkökulmainen tutkimus, mitä kuuluu? | Lapsinäkökulma