Menneet tapahtumat

Lapset kertoivat sadutuksella 15.2.2022

Virtuaalitapahtumaan tultiin kertomaan ja piirtämään omia tarinoita.
Suuren suosion saavuttanut sadutus-tapahtuma järjestettiin uudelleen.

Lapset saivat kertoa haluamiaan kertomuksia yksin tai ryhmässä. Se on osoittautunut hauskaksi. Kertomukset kirjattiin ja luettiin muille, mikäli kertoja antoi luvan. Tarinoista sai myös piirtää kuvan. Tarinoita oli mahdollista myös julkaista nettisivulla. 

Koululaisia, päiväkotilaisia, perhepäivähoitoryhmien, kerholaisia ja kirjaston lapsia sekä kotona olevia lapsia sadutettiin Pöllö-akatemiassa tiistaina 15.2.2022 kello 9.00-9:45.

Aluksi opittiin, mitä sadutus on ja miten sitä tehdään. Sitten tilaisuuteen osallistuvien ryhmien aikuiset saivat kirjata oman ryhmänsä lasten tarinoita. Tämä aikuinen tai lapsi sai lopuksi lukea tarinan tai useamman ääneen kaikille tilaisuuteen osallistuville. Näin nautittiin yhdessä mitä moninaisimmista tarinoista. Saimme kuulla erikielisiäkin tarinoita suomeksi käännettynä. Jos kertojat ja huoltajat antavat luvan, voi kertomukset julkaista nettisivullamme. Tervetulleita olivat kaikenikäiset lapset ja nuoret sekä aikuiset kuuntelemaan, kertomaan ja kohtaamaan.

Täältä voit lukea joitakin tarinoita, joita kerrottiin sadutus-Pöllö-akatemiatilaisuudessa:

Etäsadutusta lasten ja aikuisten kanssa

Tästä voit lukea joitakin tarinoita, joita kerrottiin syksyn 2021 sadutus-Pöllö-akatemiatilaisuudessa.

Pöllö-akatemiatapahtuman järjesti Helsingin yliopisto ja Lapsinäkökulmatutkijat yhteistyössä Lapset kertovat ja toimivat -tutkija- ja kehittäjäverkoston kanssa. Ilmoittaudu tästä!

Tilaisuudesta vastasi Liisa Karlsson.

Paikka: Zoom-yhteys, linkki toimitettiin osallistujille ilmoittautumisvahvistuksen yhteydessä.

Lisää tietoa tapahtumista Pöllö-akatemian sivuilta.

****

MA Oona Piipponen, väitös 11.2.2022: Lapset käyttävät taitavasti leikillisyyttä ja tarinoita kulttuurienvälisissä kohtaamisissa koulun arjessa

Kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa. Väitöstilaisuutta voi seurata verkossa.

Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia? 

Väitöskirjassa tutkitaan, millaisia erityispiirteitä on lasten kulttuurienvälisissä kohtaamisissa, ja miten niitä voidaan edistää alakoulussa. Lapsilla on kokemuksia toistensa kohtaamisesta arkielämässään, mutta tätä tietoa harvoin hyödynnetään kulttuurienvälisten oppimiskokemusten toteutuksessa koulussa. Kun lapset pääsevät hyödyntämään tietoaan ja kokemuksiaan, kulttuurienvälinen kohtaaminen jää mieleen merkityksellisenä ja ruokkii vastavuoroisuutta osallistujien välillä. Lasten arkiset kulttuurienväliset kohtaamiset alakoulussa luovat perustan sille, että he voivat harjoittaa kulttuurienvälistä dialogia ja ystävyyttä läpi elämän.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot? 

Tutkimus osoitti, että lapset käyttävät taitavasti leikillisyyttä ja tarinoita luodakseen yhteyden toinen toisiinsa kulttuurienvälisessä kohtaamisessa. He hyödyntävät myös arkisia kokemuksiaan sekä lasten vertaiskulttuuria.

Tutkimuksen toinen tavoite oli kehittää opetusta, joka edistää kulttuurienvälisiä kohtaamisia lasten välillä. Tutkimus osoitti, että tarinoiden kertominen vieraan maan lapsille auttoi lapsia luomaan yhteyden vaihtokumppaneihinsa. Tarinoita kerrottiin satutusmenetelmällä. Oli tärkeää, että opettaja loi osallistavan ilmapiirin kuuntelemalla lasten aloitteita ja ideoita. Oman luokan kanssa kehitettiin yhteisöllistä toimintakulttuuria, mikä tuki myös kumppaniluokan kanssa toteutunutta vuorovaikutusta.

Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä? 

Tutkimuksen tulokset tuottavat hyödyllistä tietoa teoriasta ja hyvistä käytännöistä erityisesti lasten kanssa toimiville kasvattajille ja opettajille. Tutkimus esittelee konkreettisen satuvaihtoprojektin, joka edisti lasten kulttuurienvälisiä kohtaamisia. Tutkimus tuotti myös tietoa hyvistä pedagogisista käytännöistä, joiden avulla edistetään inklusiivista ja yhteisöllistä ryhmädynamiikkaa. Erityisen tärkeää on ottaa lapset mukaan kehittämään luokan omaa toimintakulttuuria.

Tutkimus antaa myös suuntaviivoja koulujärjestelmän kehittämistä varten. Tutkimustuloksissa oli viitteitä siitä, että koulun rakenteet vaikeuttavat kohtaamiseen perustuvaa kulttuurienvälistä oppimista. Koulujärjestelmää pitäisi siis kehittää niin, että se voisi tukea myös lasten kokonaisvaltaista kasvua ja kokemusoppimista, eikä keskittyä liikaa kapea-alaisiin tietoihin ja taitoihin.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?

Tutkimus toteutettiin design-tutkimuksena kevään 2015 ja kevään 2017 välillä. Aineisto muodostui kolmesta lasten kanssa toteutetusta satuvaihdosta Skotlannissa, Suomessa ja Belgiassa. Yhteensä 133 lasta (9–11 v.) osallistui tutkimukseen. He kertoivat sadutusmenetelmällä tarinoita, jotka lähetettiin toiseen maahan kumppaniluokan lapsille. Lapset myös piirsivät kumppaniluokan saduista kuvia. Aineisto tuotettiin etnografisesti luokanopettajana toimivan tutkijan luokan sekä kumppaniluokkien kanssa. Lasten tarinoiden ja piirrosten lisäksi aineistoon liitettiin muun muassa tutkijapäiväkirja, opettajien keskinäistä sähköpostivaihtoa, opettajan haastatteluaineisto, sekä luokassa tapahtuvien ryhmäkeskustelujen äänityksiä. Koko aineisto analysoitiin kolmessa osatutkimuksessa erilaisia laadullisia menetelmiä käyttäen.

MA Oona Piipposen kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja Children encountering each other through stories: Developing a dynamic approach to interculturality in primary schools tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Fred Dervin Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopistosta. Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Väittelijän painolaatuinen kuva

Linkki tapahtumaan

Tiedote julkaistu alunperin Itä-Suomen yliopiston verkkosivuilla: https://www.uef.fi/fi/artikkeli/ma-oona-piipponen-vaitos-1122022-lapset-kayttavat-taitavasti-leikillisyytta-ja-tarinoita

****

Lapset kertovat sadutuksella 30.11.2021

Tule kertomaan ja piirtämään oma tarinasi! 

Koululaisia, päiväkotilaisia, perhepäivähoitoryhmien ja kirjaston lapsia sekä kotona olevia lapsia sadutetaan virtuaalisesti Pöllö-akatemiassa tiistaina 30.11.2021 klo 9.00-10.00. Sadutukseen kutsutaan myös eri kielitaustan omaavia lapsia, joita sadutetaan heidän äidinkielellään. Lisäksi opitaan, mitä sadutus on ja miten se tehdään. Tervetuloa myös aikuiset kuuntelemaan ja oppimaan. 

Kertomukset kirjataan ja luetaan muille, mikäli kertoja haluaa. Tarinoista saa myös piirtää kuvan. Lapset saavat kertoa haluamiaan kertomuksia yksin tai ryhmässä.

Pöllöakatemiatapahtuman järjestää Helsingin yliopisto ja Lapsinäkökulmatutkijat yhteistyössä Lapsuudentutkimuksen seuran toimijoiden kanssa. Ilmoittaudu tilaisuuteen ja ilmoita myös lapset.

Tilaisuudesta vastaa Liisa Karlsson.

Paikka: Zoom-yhteys, linkki toimitetaan osallistujille ilmoittautumisvahvistuksen yhteydessä.

Tapahtumassa kerrottuja satuja pääset lukemaan täältä.

****

KM Elina Weckströmin väitös 15.10.2021: Sosiaalinen kestävyys vahvistuu varhaiskasvatuksessa lasten ja aikuisten yhteistyössä

Varhaiskasvatuksen laadun näkökulmasta on merkityksellistä, että varhaiskasvatuksen henkilöstö hyödyntää toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa lasten aloitteita sekä edistää lasten ja aikuisten välistä vuorovaikutusta. Kasvatustieteen maisteri Elina Weckströmin väitöskirjassa tarkasteltiin sosiaalisesti kestävää osallisuuden toimintakulttuuria, jossa kaikilla varhaiskasvatuksen yhteisön jäsenillä on mahdollisuus tulla kuulluksi, tehdä aloitteita ja ilmaista mielipiteensä.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että lapset ja varhaiskasvatuksen henkilöstö ovat halukkaita sitoutumaan uudenlaiseen toimintaan ja rakentamaan yhteisöllistä me-narratiivia, joka luo perustan sosiaalisesti kestävälle osallisuuden toimintakulttuurin mallille.

– Sosiaalisesti kestävällä osallisuuden toimintakulttuurilla edistetään tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta sekä ehkäistään syrjäytymistä, Weckström tiivistää.

Hän tutki väitöskirjassaan lasten ja varhaiskasvatuksen henkilöstön toiminnasta lasten osallisuutta vahvistavia käytänteitä ja loi tulostensa pohjalta käsitteellisen mallin avuksi sosiaalisesti kestävän osallisuuden toimintakulttuurin rakentamiseksi varhaiskasvatuksessa.

– Osallisuutta on tutkittu varhaiskasvatuksessa pitkään, mutta aikaisemmat tutkimustulokset osoittavat, että se ei ole velvoittavista asiakirjoista huolimatta vakiintunut osaksi varhaiskasvatuksen arkea.

Malli tukena lasten osallisuuden vah­vis­ta­mi­ses­sa

Weckströmin luoman sosiaalisesti kestävän osallisuuden toimintakulttuurin mallin avulla varhaiskasvatuksen henkilöstön on helpompi hahmottaa, miten osallisuuden toimintakulttuuri rakentuu ja miten sitä voi työssään edistää.

Mallin perustana on me-narratiivi, joka tarkoittaa yhteisöllisyyden rakentamista, yhteisiä kertomuksia sekä kaikkien ryhmän jäsenten, niin lasten kuin aikuisten, aktiivista ja sensitiivistä läsnäoloa.

– Edellytykset osallisuuden toteutumiselle luodaan päiväkodin johtajan ja varhaiskasvatuksen henkilöstön vuoropuhelussa. Osallisuuden vahvistaminen edellyttää halua muuttaa totuttuja toimintatapoja, varhaiskasvatuksen päivittäisiä rutiineja sekä lasten ja aikuisten välisiä vuorovaikutustapoja.

Mallin mukaan lasten ja aikuisten yhteisessä toiminnassa osallisuuden tavoitetilana ovat turvallisuuteen, ilmapiiriin ja toimintaan liittyvät tekijät.

– Tässä varhaiskasvatuksen ammattilaisten kannattaa keskittyä lapsiryhmän ja sen aikuisten ryhmäytymiseen ja kaikkien ryhmän jäsenten tasapuoliseen huomioimiseen. Lapset pitävät myös toiminnan kiireettömyyttä ja toimintaan osallistumisen vapaaehtoisuutta tärkeinä osallisuutta vahvistavina asioina, kuvailee Wekcström.

Osallisuutta vahvistavana työkaluna toimii projektiperustaisesti etenevä kehä, jossa lapset ja aikuiset lähtevät liikkeelle lapsen tai aikuisen esittämästä alkuideasta ja etenevät sadutuksen avulla yhteiseen kerronnalliseen leikkiin, toiminnan kokoavaan päätösjuhlaan ja toiminnan muisteluun.

Weckströmin mukaan sosiaalisesti kestävän osallisuuden toimintakulttuurin rakentaminen sisältää useita erilaisia elementtejä, joiden painotus vaihtelee varhaiskasvatuksen eri toiminnoissa, eri ajankohtina ja eri-ikäisten lasten kanssa toimittaessa.

– Toimintakulttuurin muutos edellyttää tietoista ja pitkäjänteistä työtä osallisuuden vahvistamiseksi päiväkodin pedagogisissa ratkaisuissa, lasten ja henkilöstön välisissä suhteissa ja henkilöstön päivittäisissä valinnoissa.

Tutkimukseen osallistui 41 iältään 3–7-vuotiasta lasta ja 19 varhaiskasvatuksen lastenhoitajaa ja opettajaa yksityisestä päiväkodista sekä 12 iältään 4–12-vuotiasta lasta Koko Suomi leikkii -hankkeen kahdesta Terhokerhosta. Tutkimusaineisto koottiin yhdessä tutkimuksen osallistujien kanssa ja se koostui muun muassa haastatteluista, ryhmäkeskusteluista, päiväkirjamerkinnöistä ja toimintaa kuvaavista kertomuksista.

Kasvatustieteen maisteri Elina Weckströmin kasvatustieteen väitöskirja Kertoen rakennettu – toimien toteutettu: Sosiaalisesti kestävän osallisuuden toimintakulttuurin rakentaminen varhaiskasvatuksessa tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa Joensuun kampuksella ja verkossa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii emeritaprofessori Eeva Hujala Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Sari Havu-Nuutinen Itä-Suomen yliopistosta. Väitöstilaisuutta voi seurata verkossa. Tilaisuus on suomenkielinen.

Väittelijän painolaatuinen kuva

Väitöskirja verkossa

Linkki väitöstilaisuuteen

Lähde: https://www.uef.fi/fi/artikkeli/km-elina-weckstromin-vaitos-15102021-sosiaalinen-kestavyys-vahvistuu-varhaiskasvatuksessa-lasten-ja

****

Lapsinäkökulmaisen tutkimuksen lähestymistapoja ja metodologiaa –seminaari

Perjantai 02.11.2018, klo 09:00 – 16:00

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, os. Mannerheimintie 166, Hki, Salit 1-3

Seminaarissa tarkastellaan tutkimukseen liittyviä ilmiöitä

lapsinäkökulmaisesti. Millaisilla menetelmillä lasten kokemuksia ja asioille

antamia merkityksiä voidaan tutkia? Mitä on kanssatutkijuus? Asettaako

lapsinäkökulmainen tutkimus erityisiä haasteita pohdittaessa

tutkimuseettisiä kysymyksiä? Millainen on teoreettinen ymmärryksemme

lapsuudesta? Miten lapsinäkökulmaista tutkimusta voidaan hyödyntää

käytäntöjen kehittämisessä?

Aamupäivän luento-osuus on kaikille yhteinen ja

iltapäivällä on työpajoja.

Työpajojen teemat: Muun muassa lapsen näkökulma tutkimusaineistojen

analysoinnissa, uudet lapsinäkökulmaiset tutkimusmenetelmät, pienen ja/tai

puhumattoman lapsen näkökulma tutkimuksessa, kanssatutkijuus omassa

työyhteisössä sekä tutkimuksen hyödyntäminen lapsi- ja perhepalveluiden

kehittämisessä. Työpajoihin on mahdollisuus ehdottaa omaa esitystä teemaan

liittyen ilmoittautumisen yhteydessä.

Seminaarin kohderyhmät: Lapsuutta ja lasta tutkivat, lapsien kanssa tutkimusta

tekevät, lasten ja nuorten parissa työskentelevät ja toimintaa kehittävät

työntekijät.

Seminaarin järjestäjät: Lapsuudentutkimuksen seura, Lapset kertovat ja

toimivat tutkija- ja kehittäjäverkosto, Lapsinäkökulmatutkijat sekä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos / Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma

(LAPE).

Tilaisuus on osallistujille maksuton. Tarkempi ohjelma ja ilmoittautumislinkki julkaistaan lähempänä tilaisuutta.

Ilmoittautuminen on sitova.

Lisätietoja:

Kati Honkanen kati.honkanen@thl.fi

https://www.thl.fi/sv/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri/-/event/3618948

*****

Riikka Hohdin väitöstilaisuus

Classroom matters: Research with children as entanglement

 

KM, MuM Riikka Hohti väittelee 4.5.2016 kello 12 Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Classroom matters: Research with children as entanglement”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, pieni juhlasali, Fabianinkatu 33, 4. krs..Vastaväittäjänä on professori Jayne Osgood, Middlesex University, Lontoo, ja kustoksena on professori Kirsti Lonka.Väitöskirja julkaistaan sarjassa Opettajankoulutuslaitos, julkaisuja.Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa (sisältää suomenkielisen tiivistelmän).Väittelijän yhteystiedot:
Riikka Hohti

riikka.hohti@helsinki.fi

Lähde

******

VII Conference on Childhood Studies on 6 – 8 June 2016 in Turku

Konferenssissa lapsinäkökulmatutkijoiden yhteinen symposium tiistaina 7.6. klo 13:00

”STUDIES OF CHILD PERSPECTIVE – CONNECTING TRENDS AND OPEN QUESTIONS”

Minna Lähteenmäki & Liisa Karlsson: Where is my home? Well-being aspects in asylum-seeking children’s stories
Kati Honkanen & Jaana Poikolainen: Subjective residential experiences and well-being environments from the perspective of a child and young
Johanna Olli: Nonverbal children and child perspective studies
Riikka Hohti, Minna Ruckenstein & Katariina Stenberg: ‘Put your mobile phones away, please’ – a nomadic study on child-digital device-assemblages in classroom
Tuure Tammi:  Are there politics in hybrid childhoods? Experimenting with children’s entanglements in mold school.

Lisätietoa konferenssista  kotisivuilta ja Twitteristä.

*****

Aiemmat tapahtumat:

Lapsinäkökulmainen tutkimus, mitä kuuluu?

Yleisölle avoin ja maksuton seminaari

keskiviikkona 13.5.2015 klo 10.00-12.15      

Siltavuorenpenger 5A , sh K113, Helsinki

Aihetunniste Twitterissä: #LNtutk

Seminaaria voi seurata omalta tietokoneelta tästä linkistä:

https://connectpro.helsinki.fi/okl_hohti/

Oheisesta linkistä saa yhteyden seminaaritilaan adobe connect pro -ohjelman kautta. Yhteys avataan noin 20 minuuttia ennen tilaisuuden alkua. Osallistujien kannattaa sulkea näkymästään kaikki muut ikkunat ja suurentaa seminaaritilasta lähetettävä kuva. Kuulokkeilla kuunteleminen on suositeltavaa. Huomioittehan, että etäyhteys on riskialtis, ja äänen ja kuvan laatua ei voida taata.

Olet myös tervetullut paikan päälle osoitteeseen: Opettajankoulutuslaitos, Siltavuorenpenger 5A, Helsinki, seminaaritila K113

Seminaariosallistuminen ja essee voi toimia korvaavana tehtävänä. Keskustele asiasta opettajasi kanssa.

Seminaarin esityksissä aihepiireinä muun muassa:
* päiväkoti ja hyvinvointi
* lasten tekemät havainnot koululuokasta
* vammaiset lapset ja leikki
* lasten ja ikäihmisten yhteinen toiminta
* lapsi kansalaisena ja homekoulukamppailu

Ohjelmassa myös kommentteja ja keskustelua.

OHJELMA

10.00 Tervetulosanat Liisa Karlsson ja Lapsinäkökulmainen tutkijaryhmä

10.15 TtM, sh, tohtorikoulutettava Johanna Olli (Turun yliopisto): Leikki lapsen ja ammattilaisen kohtaamisen paikkana

Leikki on lapselle luontainen toimintamuoto ja vuorovaikutustapa. Miten ammattilaiset osaavat kohdata lapsen leikissä? Miten leikissä näkyy lapsinäkökulmaisuus tai ammattilaislähtöisyys? Oman tutkimukseni kontekstina on lastenneurologinen osasto ja toimijoina sairaanhoitajat sekä leikki-ikäiset lapset, joilla on erilaisia kehityksen variaatioita.

10.30 KK Elina Weckström (Helsingin yliopisto): Lapset ja ikäihmiset toiminnan arvioijina

Ilonhetkiä lasten ja ikäihmisten yhteisessä kerhotoiminnassa. Lapset ja ikäihmiset havainnoivat kerhon toimintaa pitämällä päiväkirjaa. Lisäksi he ottavat valokuvia, piirtävät ja kertovat yhteisessä toiminnassa iloa tuottavista asioista. Tutkimukseni kontekstina on Koko Suomi leikkii -hankkeen Terhokerhot ja niihin osallistuvat lapset ja ikäihmiset.

10.45 Kommenttipuheenvuoro, KM Jaakko Hilppö ja keskustelua

11.55 KM (LO), tohtorikoulutettava Tuure Tammi (Helsingin yliopisto): Homekoulukamppailut ja lapsuus

Viime aikoina koulujen sisäilmaongelmat ovat aiheuttaneet poikkeuksellista yhteiskunnallista
liikehdintää koululakkojen muodossa. Näiden lakkojen kautta vanhemmat ovat argumentoineet huolta sisäilmaongelmien vaikutuksista lasten terveyteen. Esityksessä tarkastelen lapsuutta homekoulukamppailun kontekstissa vanhempien, opettajien ja lasten haastattelujen pohjalta. Minkälaisia neuvotteluja lapsuudesta käydään, ja millaisena kamppailu näyttäytyy lapsille?

12.10 HTL, suunnittelija/tutkija Kati Honkanen, (Itä-Suomen yliopisto, Helsingin yliopisto): Lasten hyvinvointi päiväkotiympäristössä – lapset määrittelevät hyvinvointiaan valokuvaamalla, piirtämällä ja kertomalla

Esityksessä tarkastellaan lasten tapoja hahmottaa omaan hyvinvointiinsa liittyviä asioita sekä esitellään heidän määrittelemiään hyvinvointipaikkoja ja -tekijöitä. Lapset valokuvasivat kolmessa lahtelaisessa päiväkodissa lempipaikkojaan ja -asioitaan sekä tilanteita, jotka tuottavat heille hyvinvointikokemuksia. Valokuvahaastatteluissa he kertoivat ottamistaan valokuvista sekä niiden merkityksistä. Lisäksi lapset tuottivat hyvinvointitietoa piirtämällä ja piirustusten pohjalta toteutettiin ryhmäkeskusteluja.

11.25 Kommenttipuheenvuoro, FM Noora Pyyry ja keskustelua

11.35 KM, MuM (LO), tohtorikoulutettava Riikka Hohti (Helsingin yliopisto): Mitä koululuokassa tapahtuu? Lapsuuden, aikuisuuden ja tutkimuksen nomadiset välitilat.

Väitöstutkimuksessani käsittelen koululuokkaa lasten vapaasti kirjoittamien havaintojen, ajatusten ja tarinoiden pohjalta. Moniulotteiset kirjoitukset ovat haastaneet tutkijaa etsimään kokeilevia laadullisen analysoinnin tapoja. Tässä esityksessä käsittelen tilannetta, jossa kahden vuoden jälkeen palaan luokkaan kertomaan tutkimuksesta lapsille. Nomadinen tutkimusote avaa tilaa liikkumiselle eri aikojen ja paikkojen, lapsen ja aikuisen kategorioiden, erilaisten tavaroiden, tekemisten, tekstien sekä teorioiden välissä.

11.50 KT, professori, dos. Liisa Karlsson (Itä-Suomen yliopisto): Lapsinäkökulmainen tutkimus, mitä nyt?

Sadutuksen kehittäjä ja Sukelluksia lapsinäkökulmaiseen tutkimukseen ja toimintaan -teoksen toimittaja ja kirjoittaja esittelee lapsinäkökulmaisen lähestymistavan perusteita ja tämän hetken kiinnostavia avauksia. Mitä teoreettisia ja käytännön toiminnan suuntaviivoja on havaittavissa, mikä on ajankohtaista juuri nyt?

12.05 Kommenttipuheenvuoro KT, yliopistonlehtori Anna Rainio ja keskustelua

12.15 Seminaarin päätös

12.30 Lapsuudentutkimuksen seura ry:n sääntömääräinen vuosikokous. Ilmoittautumisia pyydetään sihteeri Marko Lähteenmäelle perjantaihin 8.5.2015 klo 16 mennessä. Kokoukseen ilmoittautuneille on tarjolla salaattilounas.

Järjestää: Lapsinäkökulmainen tutkijaryhmä, Lapset kertovat ja toimivat kehittäjä- ja tutkijaverkosto (LKT),
Lapsuudentutkimuksen seura, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto